Yhteistyötä yli virastorajojen

Kaiku-klubin yhteistyöryhmä on kiinnostunut työhyvinvoinnin kehittämisestä valtiolla. Ryhmä koostuu virastoissa toimivista Kaiku-kehittäjistä sekä Valtiokonttorin edustajista. Kaiku-kehittäjät valitaan yhteistyöryhmään vaaleilla kahdeksi vuodeksi kerrallaan ja ryhmä valitsee puheenjohtajan vuodeksi kerrallaan. Yhteistyöryhmäläiset kertovat nyt omin sanoin, mitä Kaiku-kehittäminen ja ryhmässä työskentely heille merkitsevät.

Yhteistyöryhmän puheenjohtaja Tarja Mustonen Vaasan hallinto-oikeudesta hakeutui Kaiku-kehittäjä -koulutukseen työnantajansa ehdotuksesta. ”Työhyvinvoinnin kehittäminen oli minulle täysin uusi, mutta kiinnostava työsarka. Tehtävääni panostamiseen olen saanut hallinto-oikeuden sekä oikeusministeriön tuen ja luottamuksen.

Mustosen mielestä ihminen joskus epäröi ensimmäisen askeleen ottamisessa, jos tuntuu, ettei tiedä asiasta riittävästi tai kuinka paljon asiaan täytyy panostaa. ”Ihminen saattaa pelätä, ettei olisi mitään saatavaa – saatikka annettavaa.  Ilman oikealla hetkellä toisten Kaiku-kehittäjien toimesta tapahtunutta tuuppimista olisin varmaankin jättänyt yhteistyöryhmään hakeutumiseni vain ajatuksen tasolle. Näin olisi jäänyt kokematta muun muassa Kaiku-yhteistyöryhmän työleiri ja Kaiku-klubin puheenjohtajuus sekä Työelämän neuvottelukunnan jäsenyys ja tutustuminen alueemme Kaiku-verkoston kehittäjiin sekä virastojen toimintaan.”

Mustonen on osallistunut etänä yhteistyöryhmän kokouksiin ja Valtiokonttorin työpajoihin, päivittänyt tietämystään Kaiku-verkostossa, kirjoittanut Uusi-Kaiku -julkaisuun sekä jakanut tietoa intrassa. ”Jäsenenä saa tai joutuu syvemmin paneutumaan kehittämiseen, koska muut ryhmän jäsenet kannustavat siihen ja vahvistavat osaamistasi. En ole kertaakaan kokenut osallistuvani turhaan Kaiku-asioissa kokoukseen tai tilaisuuteen, koska niissä käsitellään työnteon ja työhyvinvoinnin ydintä. Yhteistyöryhmän jäsenyys on pistänyt pohtimaan, mitä minulta odotetaan, ja millä minulle luontaisella tavalla voin omassa virassani toimia edistääkseni työhyvinvoinnin ja ryhmän tavoitteita – tuottamalla säästöjä omalle virastolle tai saamaan henkilöstöltä palautetta ja kehittämisideoita.”

Kaiku-kehittäjä toimii omalla persoonallaan toimessaan.

Mustosen mielestä työhyvinvointi merkitsee eri työyhteisöissä eri asioihin panostamista. ”On tärkeää miettiä, mitä osaamista tarvitsemme nyt ja tulevaisuudessa, mitkä ovat meidän hallinnonalamme uhat ja mahdollisuudet, mitä voisimme oppia toisiltamme ja miten siirrämme oppimaamme eteenpäin. Kaiku-kehittäjä toimii omalla persoonallaan toimessaan – ei tarvita aikaisempaa kokemusta työhyvinvointiasioista tai merkittävää virkaa. Tehtävää helpottanee sinnikkyys, positiivisuus, uteliaisuus, suostuttelutaito, tietynlainen tyytymättömyys, rohkeus tehdä asioita näkyväksi, halu ymmärtää muita sekä riittävä realismi ja huumorintaju säilyttääkseen mielenrauhan.”

Mustonen toivoo, että uudet ja vanhat Kaiku-kehittäjät haluavat lähteä vaalien kautta innolla mukaan toimintaan.  ”Aina kun ryhmään tulee uusi ihminen, hän tuo mukanaan siihen jotain tärkeää ja ainutlaatuista. Palkkioksi hän saa toimivan verkoston, joka tarjoaa uskomattoman määrän tietoa ja keinoja työhyvinvoinnin edistämiseen.”

Yhteistyöryhmältä eväitä omaan työhön

Henkilöstösuunnittelija Päivi Koivuniemi Tilastokeskuksesta miettii usein, mitä on olla työhyvinvoinnin asiantuntija ja tekijä. ”Työhyvinvoinnin piiriin kuuluu niin paljon asioita, että joskus ihan hirvittää. Tunnen kuitenkin suurta iloa siitä, että saan pohtia työtä ja sen sisältöjä, asiantuntijuutta ja osaamista, motivaatiota ja kokeiluja sekä terveyttä ja jaksamista. Useimmiten työni on rakenteiden luomista. Niillä varmistetaan se, että työssä tarvittava vuorovaikutus sujuu mahdollisimman hyvin.”

Yhteistyöryhmän kokous 6/2017: paikalla Päivi Koivuniemi, Hanna Boman, Hannu Maijanen ja Juha-Petri Sievänen. Etänä osallistuivat Antti Seppänen, Tarja Mustonen, Esa Saari ja Olli Miettinen.

Koivuniemi on saanut yhteistyöryhmältä tarvitsemaansa sparrausta. ”Ryhmässä ikkunat ovat auki uuteen. Ajattelua ja tekemistä ravistellaan koko ajan: mieli ja katse on tulevassa. Tehdään yhdessä uutta, jaetaan kokemuksia, mietitään uusia tapoja vaikuttaa työhyvinvointiin. Työleirit ovat luovia ideapajoja. Olen saanut niistä tosi paljon eväitä omaan työhöni: valmiita malleja, toimintaprosesseja, materiaaleja, uskallusta kokeilla. Tästä on hyvä esimerkki Kehu ja kiitä työkaveria -kampanja ja Vatupassi-hanke, jonka teimme Kaiku-rahan turvin. Olen huomannut, että ryhmässä kiire kaikkoaa.  Kun menen kokoukseen, työleirille tai Kaiku-seminaariin, ajattelen, että onpa mukava tavata taas ystäviä. Niin asian koen. Ja se kantaa!”

Verohallinnossa työskentelevä Heli Stenroos näkee työn yhteistyöryhmässä monessa mielessä aitiopaikalla kehittämisenä. ”Tälle aktiivisten Kaiku-kehittäjien verkostolle on tunnusomaista innostunut tekemisen meininki.  Vuosien mittaan työn tulokset ovat hyödyttäneet laajalti isoa kehittäjien verkostoa.  Ketterä yhteistyöryhmä-verkosto elää ajan hermolla ja kehittämistä riittää. Ryhmän kiinteä yhteys koko Kaiku-verkostoon mahdollistaa reaaliaikaisen vuorovaikutteisen kehittämistyön.”

Kaiku-kehittäjien yhteistyöryhmä on mahdollisuus, joka kannattaa katsoa.

Stenroosin mielestä tulevaisuus haastaa kehittäjiä yhä enemmän yhteistyöhän yli virastorajojen ja yhdistämään voimansa ja osaamisensa. ”Kehittämistyössä Valtiokonttori tarjoaa kaivattuja foorumeita kehittäjien tapaamiseen ja samalla tilaisuudet tarjoavat mahdollisuuden verkostoitua.  Vaikka oman hallinnonalan muutokset tuntuisivat isoilta, huolia hälventää tietoisuus siitä, että tarvittaessa saa selkänojaa isosta verkostosta. Parhaat ja koetellut kehittämisen käytännöt leviävät helposti kehittämistyöpajoissa. Kaiku-kehittäjien yhteistyöryhmä on mahdollisuus, joka kannattaa katsoa. Parhaimmillaan se poikii yhteistä hyvää hallinnonalasta riippumatta. Kannattaa kokeilla, voisiko tämä olla Sinun mahdollisuutesi.”

Intohimona kehittää työelämän laatua valtiolla

Antti Seppänen Etelä-Suomen Aluehallintovirastosta kertoo saaneensa yhteistyöryhmältä valtavasti oppia ja verkostoja työhyvinvoinnin kehittämisen tueksi. ”Ryhmän jäsenet ovat hyvin erilaisissa rooleissa omissa työyhteisöissään, mutta meitä yhdistää intohimo kehittää työelämän laatua valtiolla. Moninaiset taustat tuovat mukanaan moniäänisyyttä ja keskusteluun erilaisia näkökulmia. Tästä syystä työskentely on kovin rikastuttavaa, sillä joka kokouksessa oppii uusia asioita ja pääsee edistämään yhdessä tärkeiksi koettuja teemoja. Ilman ryhmän jäsenyyttä oma roolini olisi varmasti ollut pienempi myös omalla työpaikallani.

Seppäsen mukaan ryhmän valitsemat teemat, kuten kehu ja kiitä tai kokeilukulttuuri, helpottavat omassa työyhteisössä asioiden edistämistä. ”Kaiku-klubi ja erityisesti sen yhteistyöryhmä ovat erinomaisia verkostoja oppia uutta ja vaikuttaa työhyvinvoinnin kehittämiseen sekä valtakunnallisesti että paikallisesti. Suhteessa ryhmän vaatimaan aikaan, tuotos on erinomainen.”

Yksikön päällikkö Hanna Boman Opetushallituksesta kertoo, että Kaiku-verkostossa vuosien varrella auenneet uudet näkökulmat ovat olleet myös hänelle merkittävä osa omaa ammatillista kehittymistä.  ”Nuo näkökulmat ovat hioutuneet, rakentuneet ja muovautuneet edelleen omassa työyhteisössäni.  Olen saanut kasvaa yhdessä – omilta kollegoilta ja toisilta Kaiku-kehittäjiltä oppien, samankaltaisuuksista ja erilaisuudesta ammentaen ja usein myös uteliaana kohti tuntematonta kurottaen.”

”On ollut innostavaa nähdä, miten voimme kukin omalla kokemuksellamme ja tekemisellämme liittyä osaksi jotain sellaista, johon meitä kaikkia Kaiku-kehittäjiä viime kädessä tarvitaan.  Olen saanut voimaa hallinnonalojen rajat ylittävästä peilauspinnasta, jota yhteistyöryhmä on tarjonnut omassa Kaiku-roolissani toimimiseen.  Olen rohkaistunut rohkeudesta, jolla jokainen yhteistyöryhmän jäsen rakentaa työhyvinvoinnin edellytyksiä omassa työyhteisössään ja valtiotyöyhteisössä laajemmin.  Ja olen elänyt todeksi yhteiskehittelyn ja yhdessä oppimisen voiman, jota tarvitsemme työyhteisöissämme enemmän kuin koskaan aiemmin.  Yhteistyöryhmä kutsuu Sinuakin mukaan rakentamaan yhteistä kieltä työhyvinvoinnin moniulotteisessa ja jatkuvasti muuttuvassa maisemassa toimimiseksi!”

Pian valitaan taas vaihtuvat jäsenet Kaiku-klubin yhteistyöryhmään. Prosessi alkaa heti Kaiku-syyspäivän ja sen yhteydessä pidettävän Kaiku-klubin vuosikokouksen jälkeen. Kaiku-kehittäjä, asetu rohkeasti ehdolle ja osallistu antoisaan yhteiseen työskentelyyn!


Teksti: Marja-Leena Viitala kokosi artikkelin ryhmäläisen kirjoituksista
Kuva: Leena Peltola ja Unsplash