Vuorovaikutusta taiteen ja työelämän kehittämisen välillä

Olemme toimineet vuosien ajan taiteilija-konsultti työparina, tehden työtä erilaisten työyhteisöjen parissa ja kouluttaen taiteesta osana työelämän kehittämistä. Myös valtion eri organisaatiot ja Kaiku-kehittäjät ovat olleet yhteistyökumppaneitamme. Uudistumisen ja muuttumisen prosessissa eläminen on työelämän keskeisiä haasteita. Kokeilut, ketterä yhdessä oppiminen ja henkilökohtainen muuttuminen ovat organisaatioiden arkikieltä.

Yhdistämällä taiteen ja organisaatiokonsultoinnin työtapoja voidaan luoda muutoksia edistäviä prosesseja, jotka ovat samalla luovia ja suunnitelmallisia. Kokemuksemme mukaan taiteilijan ja konsultin erilaiset osaamisalueet täydentävät hyvin toisiaan. Taiteilijan työkalut ulottuvat sinne mihin konsultaatiolla ei päästä ja konsultin työn kautta taiteilijan työ sovittuu osaksi organisaation kehittymistä, eikä jää irralliseksi elementiksi.

Taiteilijan asiantuntijuuden hyödyntäminen osana työelämän kehittämistä on kokeilevaa pioneerityötä. Hyviä esimerkkejä on vielä verrattain vähän, mutta kiinnostuneita sitäkin enemmän. Vuorovaikutus taiteen ja työelämän kehittämisen välillä kasvaa: Taiteilijoille työyhteisöt tarjoavat kiinnostavan mahdollisuuden soveltaa osaamistaan uuteen ympäristöön, konsulteille taiteilijan asiantuntijuus tuo kehittämiseen uusia ulottuvuuksia ja työyhteisöille taide tarjoaa mahdollisuuden toisenlaiseen lähestymistapaan, luovuuteen ja leikkiin.

Taidelähtöisen työskentelyn sisällyttäminen työyhteisön kehittämiseen ei ole yksinkertainen tehtävä. Yhteistyö nojaa monesti muutaman ihmisen innostuksen ja luovan riskinottokyvyn varaan, eikä valmiita prosessikaavioita ole. Mutta vahvistamalla yhteisiä lähtökohtia voidaan luoda prosessi, jossa on tilaa kehittyä taiteen kautta. Tässä kirjoituksessa avaamme niitä kysymyksiä joita valmistelussa voi olla merkityksellistä pohtia, jotta yhteistyö taiteilijan, konsultin ja asiakkaan välillä voisi olla kaikille osapuolille rikastuttavaa.

Miksi juuri taide?

Taide on mainio elementti ja menetelmä moneen asiaan, mutta työelämän kontekstissa se ei kuitenkaan sovi kaikkeen tekemiseen. Kokemuksemme mukaan taiteella on paikkansa esimerkiksi silloin, kun tavoitellaan monia havaintoja, merkityksiä ja mahdollisuuksia. Hyvä vertailukohde löytyy design-ajattelusta: Siinä missä esimerkiksi palvelumuotoilun työkalut auttavat järjestelemään massasta esiin olennaista, on taide-ajattelu lukuisten vaihtoehtojen synnyttämistä, mahdollisuuksien ja tulkintojen riittoisuutta. Näin ollen taide ei ehkä ole paras mahdollinen väline sellaisiin kehittämisen vaiheisiin, johon kaivataan jäsennystä ja selkeyttä.  Suunnitteluprosessissa on tärkeää luoda yhteinen näkemys siitä, mitä ollaan tavoittelemassa ja mihin kohtaan prosessia taide sopii.

Onko taiteella sijaa?

Taide voi olla voimakas muutoksen väline ja luoda terävän kontrastin organisaation kulttuuriin. Taide voi tekona olla yksinkertainen, mutta vaikuttava: Hiljaisuuden kuunteleminen yhdessä tai tanssivan ruumiin tuntu huoneessa, jossa on aina istuttu pitkän pöydän äärellä… Taide on työpaikalla vieras elementti, joka kysyy läsnäolijoilta heittäytymistä. Heittäytymistä ei tapahdu ilman luottamusta ryhmään ja ohjaajiin, mutta luottamusta tarvitaan myös kehittämisprosessiin. Jos prosessi ei itsessään ole riittävän selkeä, tuottaa tämä turhautumista ja epäselvyyttä, eikä taiteella ole tilaa tavoittaa ja vaikuttaa. Tällaiset hetket voivat muodostua käänteentekeviksi silloin kun kehittämisprosessilla on vahva kehys ja osallisilla yhteinen ymmärrys tavoitteista.

Viestinnän merkitys?

Taide on sanana kompleksinen ja latautunut ja se tarkoittaa eri ihmisille eri asioita. Taide sisältää monta epävarmaa tekijää ja lopputulos on aina ennakoimaton. Juuri näistä syistä on tarpeen miettiä huolellisesti sitä, millä tavalla prosessista viestitään kehittämiseen osallistuville. Tässä kohtaa taiteilija ymmärtää sanoittaa työtään tavalla, joka virittää ryhmän odotuksia juuri oikealla tavalla. Konsultti ja asiakas pohtivat miten viestiä laajemmasta kehittämisen prosessista, johon työ kiinnittäytyy. Viestinnällä on aivan erityinen merkitys yhteistyön onnistumisen kannalta.

Taiteen kautta kehittämiseen liittyy paljon myös positiivisia mielikuvia, joita organisaatio voi halutessaan hyödyntää. Millä tavalla taiteen mahdollisuudet integroiva kehittämisote voi näyttäytyä organisaation sisällä uutta luovana toimintana? Kun taiteella kehittämisen viestintää lähdetään ajoissa miettimään, voidaan hyödyntää kehittämistyössä oleva viestinnällinen potentiaali. Dokumentaatio taiteen ja työelämän kehittämisen rajapinnalla tapahtuvasta toiminnasta on arvokasta paitsi organisaatiolle itselleen, mutta myös toimialalle laajemmin, jossa on tarve laajentaa ymmärrystä taiteesta osana kehittämistä.

Miten taide integroidaan osaksi organisaation kehittymistä?

Muutosprosessin hallinnan näkökulmasta olemme taiteilija-konsultti työssä soveltaneet Dialogisen organisaatioiden kehittämisajattelun (Dialogic OD) perusteita. Nämä perusteet tiivistyvät kolmeen ydinajatukseen, jotka ovat ohjanneet yhteistyötämme asiakkaiden muutosprosessien äärellä:

1)    Olemme rakentaneet uudistumista edistävät työtavat riittävän poikkeaviksi arjen rutiineista. Taiteen työtavoilla on mahdollista vapautua näkemään ja puhumaan työn kehittämisestä innostavasti ja ratkaisevasti uusilla tavoilla.

2)    Poikkeavien työprosessien tueksi on synnytetty luovuutta kannatteleva ja innostava mielikuva. Mielikuvan tarkoituksena on synnyttää luottamusta ja mahdollisuuksia tuoda vuoropuheluun erilaisia kokemuksia ja näkökulmia. Lopulta uudistumisen ja muuttumisen lopputulos on kytköksissä tähän prosessin tarkoitusta kiteyttävään metaforaan. Taiteilija-konsultti parina olemme voineet kutsua asiakkaita turvallisesti ottamaan riskejä tarpeeksi rohkean mielikuvan luomiseksi.

3)    Uudistumistyössä muuttuu sekä käytännön työtavat että kertomukset siitä, miksi asioita tehdään. Yhteiskehittelyssä yli rajojen ihmiset uudistavat kertomustaan oman toimintansa tarkoituksesta ja siinä omasta identiteetistään. Yhdistelemällä taiteen osaksi konsultaatiotyötä olemme onnistuneet kiteyttämään muutosprosessissa syntyneet uudistavat ajatukset suunnitelmallisiksi kokeiluiksi, jotka ovat istutettavissa arjen työprosesseihin.

Uudistuminen on luovuuden ja suunnitelmallisuuden integroimista. Rajoja ylittävän ajattelun ja käytännön toiminnan vuoropuhelua. Kokemuksemme taiteen ja konsultoinnin yhdistelmistä on ollut voimauttava. Organisaatioissa eletään jatkuvien kehittämisprosessien keskellä ja usein kaivataan kykyä yhdistää erilaisia näkökulmia ja ajatella käytännöllisesti, mutta poikkeavasti. Silloin taiteilija-konsulttipari voi olla oikea yhdistelmä luomaan uudistavaa vuoropuhelua, jonka avulla organisaatio tai verkosto pääsee kehittämään toimintaansa.

Kiinnostuitko? Voit jatkaa keskustelua Taide osana organisaatioita -facebook-ryhmässä, joka on avoin kaikille taiteen ja työelämän kehittämisen rajapinnasta kiinnostuneille. Verkosto kohtaa seuraavan kerran kasvotusten Helsingissä 16.3. Lisätietoa tapahtumasta ryhmän sivulla.

Kirjoittajat: Krista Petäjäjärvi ja Jukka-Pekka Heikkilä | Kuvat: Johannes Romppanen

Tutustu myös Taide apuna työelämän kehittämisessä -artikkeliin.

Taiteilija-kehittäjä Krista Petäjäjärvi toimii Taiteen edistämiskeskuksen läänintaiteilijana erityisalueenaan taiteilijan asiantuntijuuden välittyminen uusiin ympäristöihin. Jukka-Pekka Heikkilä (psykologi, MSc ja organisaatiokonsultti FINOD) on toiminut organisaatioiden kehittämistyössä yli 20 vuoden ajan. Jukka-Pekka toimii tällä hetkellä konsulttina Humap Consultation Oy:ssa ja konsultaationtyön kouluttajana Metanoia Instituutissa.