Verkostoituminen osaamisen kehittäjänä

Valtiolla työskentelevät juristit ovat vuoden 2017 aikana käynnistäneet kaksi ammatillista verkostoa. Sekä HR-juristit että keskushallinnon juristit saavat uusista toimintamuodoista eväitä omaan työhönsä ja mahdollisuuden jakaa keskenään parhaita käytäntöjä. Tapaamisten myötä on syntynyt myös kollegiaalista yhteistyötä.

Valtion eri virastoissa työskentelee satoja juristeja. Joissain organisaatioissa heitä on kymmeniä, joissakin vain yksi. Yhteistä heille on, että he toimivat samankaltaisen lainsäädäntökehikon puitteissa ja samojen säädösten tulkintaan liittyvien kysymysten parissa organisaatiosta riippumatta.

Anna Hokkinen

– On kaikkien etu, että meillä on mahdollisimmat hyvät työkalut yhteisten prosessien ja oman työmme kehittämiselle, HR-lakimies Anna Hokkinen Valtiokonttorista tiivistää.

”Valtion eri virastoissa työskentelee satoja juristeja.”

Kehittämisen pelikenttä

HR-juristien verkosto sai alkunsa Hokkisen käymästä kehityskeskustelusta esimiehensä Mari Näätsaaren kanssa vuoden 2016 loppupuolella.

– Keskustelimme oman osaamisen kehittämisestä yhdessä tekemisen ja tiedon jakamisen näkökulmasta. Esitin esimiehelleni idean verkostosta ja sain siihen hänen tukensa. Mielessäni oli alkuun viitisen kollegaa, mutta tällä hetkellä meitä on jo lähes kolmekymmentä, Hokkinen iloitsee.

Ryhmä on tavannut kevään ja syksyn aikana neljä kertaa: Suomen Akatemiassa, Museovirastossa, Verohallinnossa ja Maanmittauslaitoksella. Jokaisessa tapaamisessa on teema ja siihen alustaja joko omasta takaa tai vieraileva luennoitsija. Aiheina on tähän mennessä ollut oikeudellinen palvelumuotoilu sekä virkamieslain nimityspäätösten valitusoikeutta koskeva lainmuutos ja tehtäviin määrääminen. Kevään ensimmäisessä tapaamisessa suunniteltiin yhdessä verkoston teemoja ja työskentelytapoja.

– Olen todella tyytyväinen, kuinka hyvin toiminta on käynnistynyt. Sen lisäksi, että pääsemme yhdessä pohtimaan ajankohtaisia ammatillisia aiheita, tämä on myös hyvä tapa tutustua omiin kollegoihin, Hokkinen toteaa.

Leena Niinikoski

Yksi verkoston jäsenistä on Verohallinnossa henkilöstölakimiehenä työskentelevä Leena Niinikoski. Jo lyhyen kokemuksen perusteella hän tunnistaa, että verkostossa on mielettömästi potentiaalia osaamisen, hyvien käytäntöjen ja tulkintojen jakamiseen.

– Samat kysymykset puhuttavat meitä yli organisaatiorajojen. On hyödyllistä tuntea muiden virastojen HR-lakimiehiä, joiden puoleen voi kääntyä tarvittaessa. Voin myös auttaa vastavuoroisesti kollegoitani muissa virastoissa. Jakamalla tietoa ja osaamista voimme myös purkaa turhaa byrokratiaa ja päällekkäisiä työvaiheita, Niinikoski uskoo.

”Pääsemme yhdessä pohtimaan ajankohtaisia ammatillisia aiheita.”

Tarvelähtöistä toimintaa

Toinen tänä vuonna perustettu valtion juristien verkosto on Energiaviraston johtavan lakimiehen Nora Kankaanrinnan käynnistämä ryhmä valtion keskushallinnon juristeille. Elokuun loppupuolella ensimmäistä kertaa kokoontunut verkosto keräsi osallistujia heti yli 80 kaikkiaan 21 virastosta.

Nora Kankaanrinta

– Tarvetta selvästi on, Kankaanrinta toteaa tilanteesta. – Itse asiassa minut yllätti, että verkostoa ei jo ollut olemassa.

Myös tämän verkoston vastaanotto on ollut positiivista sekä osallistujilta että esimiehiltä. Kankaanrinta uskoo, että taustalla on kokeilukulttuuriin kannustava ilmapiiri sekä aito halu paitsi tehostaa virastojen toimintaa myös kehittää hyvää hallintoa ja prosesseja.

– Valtiolla tämän tyyppisen toiminnan käynnistäminen on mahdollista; harvassa yksityisen sektorin organisaatiossa on näin iso kollegiaalinen verkosto olemassa jo itsestään. Ja kun siihen vielä lisätään, että meillä ei ole keskinäistä kilpailuasetelmaa, tietoa myös jaetaan mielellään.

Vaikka virkamiesten suhteellinen määrä Suomessa on EU:n pienintä, valtion suuruus työnantajana näkyy toisaalta myös haasteena koulutuksen kohdentamisessa. Hokkinen toivoo, että verkostot voisivat omalta osaltaan toimia syötteenä esimiesportaalle ja laajemmin valtion virastoille koulutuspalveluja tarjoavalle HAUS kehittämiskeskus Oy:lle siitä, minkä tyyppiselle koulutukselle lakimiehillä on tarvetta.

– Moni meistä käy lakimiehille kohdennetuissa, yksityisten palveluntarjoajien työsuhdekoulutuksissa, mutta tarjolla ei aina ole vastaavaa koulutusta yksinomaan julkisella sektorilla työskenteleville HR-juristeille, Niinikoski jatkaa.

Kankaanrinta muistuttaa, että valtion virkamiesten toiminta ja olemassaolo perustuvat itsessään lakiin. Työn sarkaa siis riittää.

– Viranomaisten työhön kohdistuu paljon paineita. On vastapuolella sitten yksityishenkilöitä tai yrityksiä, meidän juristien on omalta osaltamme varmistettava hyvän hallinnon toteutuminen ja kaikille tasapuolinen toimintaympäristö, hän toteaa.

”Taustalla on kokeilukulttuuriin kannustava ilmapiiri.”

HR-juristit tapaamisessa Valtiokonttorissa.

Samaa konsernia

Suuruuden rinnalla Hokkinen on huomannut, että moni juristi kokee olevansa työssään yksin – jossain virastoissa jopa konkreettisesti. Tämän tyhjiön täyttäminen on hänen mielestään verkostojen yksi tärkeimmistä tehtävistä.

– On hienoa, että meistä on jo lyhyessä ajassa syntynyt toisillemme vertaisryhmä. Tämä on myös työssä jaksamisen kannalta tärkeää, hän ymmärtää.

Hokkinen ja Kankaanrinta korostavat samaan hengenvetoon, että molemmat verkostot toimivat virka-aikana. – Kyse ei ole henkilökohtaisesta verkostosta, vaan ammatillisesta verkostoitumisesta. Juristien verkostossa mietitään juridisia haasteita. Jokainen on mukana oman virkatehtävänsä kautta, Kankaanrinta painottaa.

Hokkinen itse palaa vuodenvaihteessa takaisin Patentti- ja rekisterihallitukseen vajaan kahden vuoden Valtiokonttori-pestin jälkeen. Henkilökohtaisesti hän kokee oman osaamisensa kehittyneen HR-juristien verkostossa monella tavalla ja tasolla – yhdessä ideoimalla ja kokemuksia jakamalla.

– Tässä tapauksessa tieto ei ole lisännyt tuskaa, hän naurahtaa.

”Meistä on jo lyhyessä ajassa syntynyt toisillemme vertaisryhmä.”

Kiinnostaako? Ole yhteydessä!

HR-juristit: anna.hokkinen@valtiokonttori.fi, 2.1. 2018 alkaen anna.hokkinen@prh.fi
Keskushallinnon juristit: nora.kankaanrinta@energiavirasto.fi


Teksti: Hanna Ojanpää | Kuvat: Saara Kankaanrinta ja Marjukka Nikkola