Väitöstutkimus: Hyvä kunto torjuu stressiä

Stressi on monimutkainen asia, johon vaikuttavat monet eri tekijät. Terveystieteen tohtori Tiina Föhrin väitöskirja osoittaa, että liikunta ja hyvä fyysinen kunto auttavat stressinhallinnassa. Syynä on se, että hyväkuntoinen ihminen palautuu rasituksesta huonokuntoista paremmin.

Tiina Föhr elää niin kuin opettaa. Kolmekuinen Alvar-vauva nukkuu aamupäiväunia parvekkeella kolmipyöräisissä vaunuissa, jotka on suunniteltu juoksulenkkien tekemiseen vauvan kanssa.

– Juokseminen on siitä hyvä liikuntamuoto, että se soveltuu erilaisiin elämäntilanteisiin. Sen voi aloittaa heti kotiovelta ja ajoittaa siihen kohtaan vuorokautta, johon se muilta askareilta sopii.

Liikunta on ollut tärkeä osa Tiina Föhrin elämää, mutta kilpaurheilukipinä iski vasta aikuisella iällä. Puoliso Tero on ollut maajoukkuesuunnistaja, ja niin Tiina aloitti tosi mielellä pitkien matkojen juoksemisen ja on osallistunut mm. Kalevan kisoihin.

– Tavoitteenani on edelleen kolmen tunnin alittaminen maratonilla, Tiina sanoo.

Tiina Föhr juoksee pieni Alwar-poika vaunuissa. Kuva: Tero Föhr.

Ihan suoraa reittiä Tiina Föhr ei edennyt tohtorintutkintoonkaan. Kirjoitettuaan ylioppilaaksi vuonna 2004 hän kouluttautui ensin urheiluhierojaksi ja sen jälkeen fysioterapeutiksi. Työelämässä vierähti pari vuotta ennen kuin liikuntalääketieteen opinnot alkoivat Jyväskylän yliopiston Liikuntatieteellisessä tiedekunnassa 2009. Tohtoriksi hän väitteli marraskuussa 2016, vain paria kuukautta ennen esikoisensa syntymää.

– Maisteritutkinnon jälkeen oli aika luontevaa jatkaa väitöskirjatutkimusta, sillä jo gradussani käsittelin liikunnan ja stressin yhteyttä.

Sykeväli kertoo stressistä

Tiina Föhr on tutkinut stressiä Firstbeatin kehittämän sykevälivaihteluun pohjautuvan mittausmenetelmän avulla. Se on objektiivinen mittausmetodi, joka kertoo muun muassa, onko keho stressautunut vai palautunut.

Mittaus tehdään niin, että koehenkilö pitää mittalaitetta kolme vuorokautta. Mittalaite mittaa mm. sydämen lyöntitiheyttä ja yksittäisten lyöntien välisen ajan vaihtelua, josta voidaan päätellä kehon fysiologinen tila.

– Mittauksen tuloksia verrattiin koehenkilöiden antamiin kyselyvastauksiin. Kyselyssä kysytään henkilön omia tuntemuksia stressissä. Tähän kokeeseen oli valittu henkilöitä, jotka olivat ilmaisseet olevansa ylikuormitettuja ja stressautuneita.

– Aineiston perusteella voitiin havaita, että henkilöillä, jotka raportoivat olevansa enemmän stressautuneita oli myös objektiivisesti mitattuna enemmän stressiä ja huonompi palautuminen kuin pienenpää stressiä kokeneilla.

Hyvä kunto auttaa kehoa palautumaan stressistä.

Tutkimus osoittaa, että ihmisen fyysinen kunto on yhteydessä palautumiskykyyn. Kun ihmisellä on parempi kunto, hänen kehonsa on työpäivän aikana vähemmän stressaantuneessa tilassa ja palautuu nukkuessaan päivän rasituksista paremmin. Mikäli palautuminen ei ehdi tapahtua, kuormitus – ja stressi – kasaantuvat, mikä on terveydelle haitallista.

– Stressi käyttäytyy aika samalla tavalla kuin fyysinen rasitus. Molemmat edellyttävät palautumista ja molemmissa palautuminen on nopeampaa, jos ihminen on hyvässä fyysisessä kunnossa. Hyväkuntoiset myös kestävät stressiä paremmin kuin huonokuntoiset, Föhr sanoo.

– Stressi on toki huomattavan monimutkainen ilmiö ja mieleni tekisikin jatkaa stressin tutkimista. Eri ihmisten stressinsietokyky on hyvin erilainen, ja työperäistä stressiä voidaan vähentää monilla muillakin tavoilla kuin kunnostaan huolta pitämällä. Tärkeää on, että ajatukset saa pois työasioista esimerkiksi harrastusten parissa, Föhr sanoo.

Tiina Föhr korostaa, että kyse ei ole siitä, että stressiä välttääkseen ihmisellä pitäisi olla huippu-urheilijan kunto. Mutta sykevälimittaus osoittaa, että liikunnalla ja fyysisellä kunnolla on merkitystä työperäisen stressin kurissa pitämisessä. Sen vuoksi kunnostaan kannattaa pitää huolta.

Pienet muutokset vievät parempaan

– Ajattelemme liian herkästi joko–tai, siis että on joko urheilijan kunto tai rapakunto. Tärkeintä olisi saada ne ihmiset, jotka eivät pidä kunnostaan yhtään huolta edes vähän liikkumaan. Sillä olisi todella mittavat vaikutukset niin ihmiselle itselleen kuin kansanterveydelle.

Liian usein kuntoilu aloitetaan suurella innolla ja niin pontevasti, että se näännyttää huonokuntoisen ihmisen. Samalla into liikkua lopahtaa, kun paikat kipeytyvät.

Liikuntaan pätee sama kuin ruokailutottumuksiin. Lyhyet ihmedieetit saattavat parhaimmillaankin auttaa painonpudotuksessa vain lyhyen aikaa. Sen jälkeen paino lähtee uudelleen nousuun ja ylittää nopeasti dieettiä edeltäneet lukemat.

Kuntokuurien ja dieettien sijaan pitäisi tehdä pieniä muutoksia arkirutiineihin, sillä vasta muutokset elämäntavoissa tuovat pysyviä vaikutuksia.

– Kyse ei saisi olla mistään täyskäännöksestä vaan sellaisista pienistä muutoksista arjessa, jotka on toteutettavissa. Voiko työmatkan tehdä kävellen tai polkupyörällä? Tuntuisiko hyvältä tehdä pieni kävelylenkki illalla? Yleisten liikuntasuositusten mukaan kestävyyskuntoa voi parantaa liikkumalla viikoittain vähintään 2 tuntia 30 minuuttia reippaalla tai 1 tunti 15 minuuttia rasittavalla tasolla, Tiina Föhr muistuttaa.

Tärkeää on myös muistaa, että ihminen tarvitsee lepoa ja palautumista. Stressi on siis tila, jonka hallinta johtaa myös elämän laadun paranemiseen. Se on tavoittelemisen arvoista, sillä hyvä elämä antaa ihmiselle mahdollisuuden monipuolisemmin toteuttaa itseään. Ja suorituskykykin paranee.


Teksti: Heikki Hakala | Kuvat: Tero Föhr ja Pixabay