Vaikuttavuutta osaaminen edellä

Maa- ja metsätalousministeriössä vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden lisäämiseen tähtäävät VATU-hankkeet nivoutuivat luontevasti toiminta- ja palvelukulttuurin kehittämiseen.

Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallion äänestä kuultaa ylpeys, kun hän esittelee kahta mittavaa rakenneuudistusta, joiden myötä hallinnonalan palvelukykyä saatiin trimmattua aikaisempaa tehokkaammaksi.

Tieto- ja paikkatietotekniikan hallinnointi keskitettiin ELMA-hankkeen myötä Maanmittauslaitokseen. LUHTI-hankkeessa puolestaan yhtenäistettiin luonnonvaroja ja elintarvikkeita koskeva tilastointityö, joka siirtyi uuteen Luonnonvarakeskukseen.

Husu-Kallio sanoo vaikuttavuusohjelman tulleen sopivasti tilanteessa, jossa ministeriössä olisi joka tapauksessa ollut tarve hioa hallinnonalan palvelurakennetta osana jatkuvaa kehittämistä.

”Henkilöstön motivaation kannalta on keskeistä, ettei yhtäkään uudistusta lähdetä toteuttamaan laatikkoleikki edellä, vaan organisaation aidosta tarpeesta”, hän korostaa.

Avoin data kaikkien saatavilla

MMM on toiminut pilottiministeriönä strategisen tulosohjauksen kehittämisessä. Hallinnonalaan kuuluvista virastoista Maanmittauslaitos oli ensimmäinen, jonka uudistetussa tulossopimuksessa keskityttiin jo viime vuonna uusiin strategisiin tavoitteisiin.

Vastaava malli otetaan tänä vuonna käyttöön kaikissa muissakin virastoissa. Käytännön toimintaan liittyvä päätöksenteko jätetään virastoille itselleen.

”Ministeriön ei ole tarkoituksenmukaista toimia operatiivisena ohjaajana. Riittää, että suurista linjoista sovitaan yhdessä viraston johdon kanssa”, Husu-Kallio kuvailee tulevaisuuden johtamistapaa, joka noudattaa valtion valitsemaa strategiamallia.

Toiminnan vaikuttavuutta parannetaan eri virastoissa muun muassa tuomalla tietoa kansalaisten, yritysten ja hallinnon käyttöön.

Uudet sähköiset ’lelut’ kannattaa ottaa tehokkaaseen käyttöön.

Maanmittauslaitoksen toiminta on Husu-Kallion mukaan oiva esimerkki avointa dataa hyödyntävästä palvelusta. Karttatieto on tällä hetkellä julkista ja avoimesti muun muassa yritysten hyödynnettävissä.

”Virastoissa on tärkeää miettiä ydintehtäviensä kautta, mitä asioita voidaan tehdä uudella tavalla ja mistä voidaan luopua. Uudet sähköiset ’lelut’ kannattaa ottaa tehokkaaseen käyttöön”, kansliapäällikkö toteaa.

Luopumisen tuskalta ei voi kukaan välttyä. Se liittyy Husu-Kallion mielestä työntekoa muuttaviin uudistuksiin. Tosiasian tunnustaminen kuuluu jokaisen virkamiehen velvollisuuksiin.

”Vanhoista työtavoista poisoppinen koskettaa muitakin kuin VATU-hankkeita toteuttavia virastoja, olemme kaikki samassa veneessä”, tietotekniikkaa monipuolisesti hyödyntämään itsekin opetellut Husu-Kallio muistuttaa.

Inhimillinen pääoma keskiössä

Mammuttimaisen uudistuspaketin läpivienti onnistui kansliapäällikön mielestä toivotulla tavalla, sillä asioita ratkottiin henkilöstö ja tarkoituksenmukaisuus edellä.

Myös ’VATU-maailma’ tavoitteineen integroitui kokonaisuuteen luontevasti. Julkisuusmylläkältä välttyminen on Husu-Kallion mielestä sekin osa onnistumistarinaa.

”Virastojen ja tutkimuslaitosten kannalta kyse oli isoista uudistuksista, joihin liittyi tärkeänä osana inhimillisen pääoman kokonaisuus ja erityisesti työhyvinvoinnin varmistaminen.”

Hän sanookin, että ministeriön ja koko hallinnonalan rakenne on tällä hetkellä hyvä ja toimintakulttuuri timmissä kunnossa. Talossa työskentelee ammattilaisista koostuva tiivis porukka. Lisäksi yhteistyö virastojen päälliköistä koostuvan ryhmän kanssa sujuu avoimessa ilmapiirissä, mikä heijastuu myös henkilöstöön.

Tuloksellisuutta, vaikuttavuutta ja työhyvinvointia seurataan monilla mittareilla, jotka löytyvät budjetin pohjalta tehdyissä strategisissa tulossopimuksissa. Seurannassa pitkäjänteisyys on tärkeää.

”En olisi huolissani, vaikka muutostilanteissa pientä heilahtelua tapahtuisi joissain mittareissa, kunhan trendi on pitkällä tähtäimellä myönteinen. Ja sen on oltava, näin olemme päättäneet!”

Kilpailukykyä ja hyvinvointia

Säästöjäkin merkittävämpänä asiana Husu-Kallio näkee muutoksia tehtäessä osaamisen, jota kehittämällä voidaan parhaiten tukea taloudellisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kehittymistä.

”Koko henkilöstö tietää, että äititerrieri pitää huolta, että osaamista ja sen kehittämistä arvostetaan”, hän sanoo.

Yhteiskunnan rakentamiseen tarvitaan jatkossakin työstään motivoituneiden ja ammattitaitoisten virkamiesten panosta. ”Ilman tätä Suomi ei pitkälle pötki.”

Tulevaisuudenuskossa on kyse samalla vahvasta itsetunnosta, jota hyödyntämällä pystymme kansakuntana ihan mihin vain.

Omankin ministeriön työllä on laajakantoista merkitystä. Esimerkiksi arvokkaat luonnonvarat ovat kansliapäällikön mukaan parasta, mitä Suomi pystyy elinkeinoelämälle tarjoamaan.

Husu-Kallio kehottaakin valtiolla työskenteleviä uskomaan tulevaisuuteen, luottamaan hyvään hallintoon ja virkamiesvastuuseen, koska elinkeinoelämä tarvitsee puolestapuhujakseen vahvaa osaajakuntaa.

”Tulevaisuudenuskossa on kyse samalla vahvasta itsetunnosta, jota hyödyntämällä pystymme kansakuntana ihan mihin vain.”

 


Teksti: Pirjo Kuisma | Kuva: MMM

(Uusi Kaiku 02/2015)