Uuden työn Kaiku-palkinto kilpailu: Tulevaisuus tehdään tänään

Vaasan hallinto-oikeudessa on panostettu strategiseen työhyvinvointisuunnitelmaan ja sen kehittämiseen yhdessä työhyvinvointiryhmän ja johtoryhmän kanssa. Nyt luodaan tulevaisuuden hyvää työyhteisöä.

Hallinto-oikeuden työhyvinvointiryhmä aloitti toimintansa 2008. Vuonna 2012 valmistui Kaiku-kehittäjä, joka teki lopputyönään strategisen työhyvinvointisuunnitelman. Samana vuonna esiteltiin organisaatioista kootun työryhmän kanssa työhyvinvoinnin edistämissuunnitelma. Vuonna 2015 oikeusministeriö lähti nelivuotiseen strategiseen tulosohjaukseen.

”Kaikki nämä askeleet kertovat hyvästä kehityksestä. Organisaatioiden johtaminen lähtee strategian laatimisesta ja toimenpiteiden suunnittelusta, joiden avulla saavutetaan tavoiteltu päämäärä. Jotta strategian painopisteet voidaan huomioida, siitä kumpuavat toimenpiteet tulee viedä muihinkin suunnitelmiin, kuten työhyvinvointisuunnitelmaan”, Kaiku-kehittäjä, notaari Tarja Mustonen sanoo.

Työhyvinvointisuunnitelman laatiminen on jatkuva kehitysprosessi.

”Strategiasta on noussut ja nousee uusia projekteja, joiden etenemistä ja vaikuttavuutta seurataan. Parhaillaan olemme toteuttamassa toiminnan kehittämiseen ja muutostyöhön tähtäävää valmennusta Kaiku-hankkeena. Samalla vahvistamme työyhteisön me-henkeä, eri-ikäisten henkistä ja fyysistä hyvinvointia ja työn imua”, hallintopäällikkö Elina Peltoniemi lisää.

Uudella tavalla toimimalla Vaasan hallinto-oikeudessa on perehdytty syvemmin työhyvinvoinnin käsitteisiin. Kuvassa Maiju Hakola (vas.), Anu Sara, Tarja Mustonen, Katja Salosaari ja Elina Peltoniemi.

Tietoisesti tulevaisuuteen

Mustosen mukaan strategisessa suunnittelussa pyritään ottamaan huomioon laajemmin ja pidemmällä aikavälillä tapahtuvat muutokset niin valtakunnallisesti kuin koko hallinnonalalla sekä organisaatiotasolla. Pidemmän aikavälin suunnittelun kautta pystytään muuttamaan toimintatapaa pysyvämmin ja reagoimaan tuleviin muutoksiin ajoissa.

Pyrimme tietoisesti ja joustavasti varautumaan myös tulevaisuuteen.

Työhyvinvointisuunnitelmaa laadittaessa toimintaympäristö ja sen muutokset on kuvattu sekä arvioitu, miten ne konkreettisesti vaikuttavat henkilöstöön ja toimintaan. Lisäksi on tarkasteltu toimintaympäristöön, osaamiseen, johtamiseen, henkilöstövaihdoksiin, voimavaroihin ja tiedossa oleviin muutoksiin liittyviä riskejä sekä niiden vaikutuksia henkilöstöön ja toiminnan sujuvuuteen.

”Näiden ja monien muiden toimenpiteiden kautta olemme perehtyneet aiempaa syvemmin työhyvinvointiin. Strategisen työhyvinvointisuunnitelman avulla olemme pystyneet pohtimaan työhyvinvoinnin merkitystä viraston perustehtävän toteuttamisessa uudella tasolla.”, Mustonen kertoo.

Kullan arvoisia ajatuksia

Strategisen tyähyvinvointisuunniteleman ja sen kehittämisen tukena on johtoryhmän tuki, jota Mustonen ja Peltoniemi pitävät erittäin tärkeänä.

”Työhyvinvointisuunnitelma on aina johtoryhmän kommentoitavana ja ylituomari vahvistaa sen. Vuosittain Kaiku-kehittäjä on johtoryhmän kuultavana liittyen seuraavan vuoden työhyvinvointisuunnitelmaan tai vastaavasti hän on kuultava jostain tietystä yksittäisestä aiheesta”, Mustonen sanoo.

”Kaikkeen työn suunnittelemiseen on tärkeää saada viraston johto mukaan, sillä he vahvistavat suunnitelmien konkreettisen toteutumisen. Johto myös katsoo asioita eri tavalla ja heiltä saattaa myös tulla kullan arvoisia ajatuksia suunniteltuihin toimenpiteisiin.”

Lisää tuottavuutta & hyvinvointia

Vaasan hallinto-oikeudessa rakennetaan nyt tulevaisuuden työyhteisöä. Hyvässä työyhteisössä henkilöstö tuntee ja hyväksyy viraston työtä ohjaavat arvot, jotka vaikuttavat jokapäiväiseen työhön. Hyvässä työyhteisössä työ on riittävän haastavaa ja henkilöstöllä on valmiudet sekä kehittyä työssään että kehittää työtään.

”Tänä vuonna toteutettavien hankkeiden toivotaan vaikuttavan positiivisesti ratkaistujen asioiden määrään, käsittelyaikoihin, päätösten laatuun sekä henkilöstön jaksamiseen henkisesti raskaiden ja laajojen asioiden käsittelemisessä”, Mustonen toteaa.

Jo nyt nähdään, että työ kantaa hedelmää.

Henkilöstön hyvinvointiin, osaamiseen ja motivointiin on panostettu. Henkilöstöä myös osallistetaan toiminnan oma-aloitteiseen kehittämiseen. Työhyvinvoinnin merkityksen arvostus on kasvanut niin henkilöstön kuin johdon silmissä.

Mitä tästä opittiin?

Työhyvinvointi on jokaisen työntekijän asia. Jokainen voi vaikuttaa siihen omin toimenpitein tai oman käyttäytymisen kautta.
Johtamisella on suuri vaikutus työhyvinvointiin, mutta johto ei voi tehdä tiettyjä toimenpiteitä yksilön puolesta.
Työhyvinvointistrategia korostaa yksilön osallisuutta ja tukee samalla viraston tavoitteita.


Teksti: Sari Okko | Kuvat: Vaasan hallinto-oikeus ja Pixabay