Unelmien valtiota etsimässä

Nyt pistetään valtionhallintoa uusiksi. Jos professori Petri Virtanen ja pormestari Anna-Kaisa Ikonen saisivat päättää, homma menisi esimerkiksi näin.

 Hallintotieteen professori Petri Virtanen Tampereen yliopistosta tarkastelee unelmiensa valtionhallintoa hallinnon perustehtävän ja oman tehtävänsä näkökulmasta. ”Valtionhallinnon tehtävänä on luoda mahdollisuuksia ja tuottaa hyvinvointia.”

Valtionhallinnon muutos on Virtasen mukaan laaja jatkumo, joka alkoi 1980-luvulla. Vaikka muutos on hidas ja matka pitkä, hallinnon perusidea on koko ajan kirkastunut. Virtasen unelmahallinto olisi nopealiikkeinen ja vikkelä reagoimaan nopeisiin tilanteisiin.

”Kun tulin nuorena alalle, kokeneemmat kollegat muistuttivat, että valtionhallinto on kuin lohikäärme, joka siirtää vuodessa päätään vain piirun verran. Tästä jähmeydestä olisi päästävä”, Virtanen hymyilee.

”Aiemmin hallinnon kehitystä vedettiin koordinoidusti ja hallitusti poliittisen ministerivastuun perusteella valtioneuvoston taholta. Kun koordinoivat mekanismit ovat himmenneet, viimeiset kymmenen vuotta ovat olleet tietyllä tavalla koordinoimatonta aikaa. Ne kukat ovat kukkineet, joiden on ollut tarkoituskin, mutta aika moni on jäänyt varjoon kuihtumaan.”

Virtanen sanoo, että hallinnon hyvän palvelukulttuurin kehittäminen on haaste valtionhallinnon esilinjassa toimiville. Palvelujen käyttäjien osallistamista on kehitetty, mutta paljon riittää vielä tekemistä.

”Voidaan puhua yhteisestä luomisesta, jonka mukaisesti palvelujen käyttäjät tulisi osallistaa luomisprosessiin tavalla tai toisella. Tässä herää kysymys siitä, miten ihmisten osallistumismahdollisuudet voitaisiin tehdä tasavertaisiksi.”

Muutos vaatii kovaa työtä, sillä johtajien pöydällä ei ole nappulaa, jota painamalla homma hoituisi hetkessä.

Unelmavaltionhallinnon tavoittamiseksi Virtanen panostaisi johtamiseen. ”Tässä on menty paljon eteenpäin ja ammattimaisempaan suuntaan. Olemme palaamassa juurille ja niiden perusasioiden äärelle, jotka keksittiin jo 1930-luvulla eli ihmisten motivoimiseen, kunnioitukseen, tukemiseen ja välittämiseen.”

Virtanen tietää, että muutosten tekeminen kestää. ”Muutos on mahdollinen, mutta puhumme 10–15 vuoden hankkeista. Muutos vaatii kovaa työtä, sillä johtajien pöydällä ei ole nappulaa, jota painamalla homma hoituisi hetkessä.”

Jos Virtasen ”unelmavaltio” olisi totta, yritysten mahdollisuudet olisivat rajattomat ja kansalaisten hyvinvointi tapissa. Ja kyllä, Virtanen uskoo siihen, että muutos kohti unelmavaltiota on mahdollinen.

”Ihmiset ovat nykyjärjestelmän kehittäneet, mikseivät sitten tulevaa. Muutokseen tarvitaan vain hyvää tahtoa, näkemystä ja taitoa.”

Kohti älykästä valtiota

Tampereen kaupungin pormestarilla Anna-Kaisa Ikosella on valtionhallinnon kehittämiseen monta näkökulmaa valtionhallinnossa työskennelleestä toimihenkilöstä valtionhallinnon asiakkaaseen eli kuntalaiseen. Hän on myös Kaiku-kehittäjä, joten perspektiiviä myös työhyvinvoinnin kehittämiseen löytyy vuosien kokemuksella.

”Tulostavoitteet ja säästöjen kurimus tuovat julkishallintoon haasteen, jossa näköalan sekä rakennettavan vision säilyttäminen on äärimmäisen tärkeää, mutta samalla myös vaikeaa”, Ikonen sanoo.

”Esimerkiksi Tampereen kaupungin strategiassa pohditaan sitä, mitä on älykäs kaupunki. Samalla tavoin voisimme puhua siitä, millainen on älykäs valtio.”

Ikonen painottaisi normittamisen ja kontrolloimisen sijaan luottamusta ja innovaatioita. Ihannevaltion avainsanoihin kuuluvat mahdollistavuus, kumppanuus, avoimuus, osallistavuus, vaikuttavuus ja tehokkuus. Nämä kaikki limittyvät toisiinsa.

”Valtion tehtävänä on mahdollistaa erilaisia asioita. Toivoisin, että mukaan liitettäisiin vahva kumppanuus, jossa palvelustrategian kautta otettaisiin huomioon kuntalaisten ja erilaisten sidosryhmien osallistaminen. Yksin tekemisen sijaan tarvitaan yhdessä tekemistä.”

”Tulevaisuuden julkisen hallinnon tulee olla entistä avoimempi ja läpinäkyvämpi kaikin tavoin, mikä liittyy niin ikään osallistuvuuteen. Tehokkuus tuo vaikuttavuutta, mutta sen lisäksi tarvitaan rohkeutta kokeilla uusia asioita ja tapoja toimia.”

Niukkojen resurssien aikakaudella tarvitsemme yhteistyötä eri rajapintojen yli.

Ikonen puhuu kuntalaisten kuulemistilaisuuksien sijaan mieluummin – Petri Virtasen tavoin – yhdessä luomisesta. Eli jälleen kerran: otetaan asiakkaat ja henkilökunta mukaan suunnittelemaan ja kehittämään. ”Kaikkien ääni kuuluviin”, Ikonen korostaa.

”Valtionhallinnon tehtävänä on olla olemassa siksi, että Suomi menestyisi. Tämä meidän kannattaa pitää koko ajan mielessä. Niukkojen resurssien aikakaudella tarvitsemme yhteistyötä eri rajapintojen yli.”

”Talouskurimuksesta huolimatta meidän tulisi olla visionäärisiä ja mennä kohti älykästä valtiota. Yhdessä tekemiselle ja kumppanuudelle tarvitaan nyt enemmän aikaa.”

 


Teksti: Sari Okko | Kuvat: Tampereen yliopisto ja Viena Kytöjoki | Lehtikuva

(Uusi Kaiku 03/2014)