Työyhteisösovittelu palauttaa keskusteluyhteyden

Joskus työyhteisön henkilösuhteet menevät niin solmuun, että ilmapiiri käy sietämättömäksi ja työt kärsivät. Pattitilanteen voi laukaista ulkopuolinen sovitteluapu.

”Yleensä sovittelija kutsutaan apuun, kun kaikki muu on jo kokeiltu”, toteaa työyhteisösovittelun uranuurtaja Saara Remes. Saara laskee sovitelleensa ”jollain mandaatilla” työyhteisöjen ristiriitatilanteita runsaat kaksi vuosikymmentä Suomessa ja ulkomailla.

Yleensä kutsuja on organisaation henkilöstöhallinto. Myös johto, esimiehet, työsuojelu tai jopa konfliktin toinen osapuoli saattaa ottaa yhteyttä.

”Aluksi pidämme yhteisen infotilaisuuden. Varsinainen solmujen aukaisu alkaa sillä, että haastattelen osapuolet henkilö henkilöltä. Henkilökohtaisia keskusteluja käydään tarvittaessa useita kertoja, kunnes kaikki ovat valmiita kohtamaan toisensa yhteisen pöydän ääressä. Kuulen myös muita työyhteisön jäseniä”, selvittää Saara sovittelun käynnistymistä.

Sovittelun tavoite on rakentaa keskusteluyhteys uudelleen.

”Riittää, että ymmärrys toisen ajattelutavasta lisääntyy ja pystytään rakentamaan uusia tapoja sujuvalle työnteolle”, tiivistää Saara.

Kyräillään, kärvistellään, odotellaan

Saara Remes on työyhteisösovittelun uranuurtaja.

Saaran mukaan nykytyöelämän konfliktien taustalla on usein psykososiaalinen kuormittuneisuus.

”Elämästä on tullut jatkuvaa läsnäoloa vaativaa, uuden oppimista ja suorittamista. Stressaantuneet ja kiireiset ihmiset ovat konflikteille alttiitta”, sanoo sovittelijakonkari.

Kun kuormittuneiden ihmisten välinen konflikti on alkanut kytemään, tilannetta pahentaa puhumattomuus. Hiertävistä asioista ei osata tai uskalleta puhua. Kyräillään ja kärvistellään. Odotetaan, että asiat hoituvat itsestään.

”Hiljalleen pienistä ongelmista kasvaa suuria. Puheeksi ottamisen kynnyksen pitäisi olla mahdollisimman matala”, muistuttaa Saara.

Sovittelu osaksi strategiaa

Joskus organisaatio kompastuu siihen, että se ei perustele riittävästi muutoksia, päätöksiä tai tehtäväksiantoja. Tiedonpuute johtaa arveluihin ja väärinymmärryksiin, jotka luovat maaperää konflikteille.

”Lisäksi yllättävän usein juurisyy henkilöiden väliseen ristiriitaan on epäselvät tavoitteet ja tehtäväkuvat – ei suinkaan änkyrät asenteet”, huomauttaa Saara.

Osa ristiriidoista ratkeaa omin voimin, varsinkin, kun organisaatio ottaa työyhteisösovittelun osaksi strategista henkilöjohtamista.

”Olen jo monen organisaation yhteistyökumppanina kouluttanut heille sisäisiä sovittelijoita”, kertoo Saara.

Kuinka elefantti kesytetään?

Epäselvät tehtävät ja toimenkuvat, kyvyttömyys ottaa ristiriitatilanteet varhain puheeksi ja tiedonpuute ovat yleisiä taustatekijöitä epäsovulle työyhteisössä.

Mutta silmiään ei voi ummistaa siltä, että tapamme reagoida suuttumuksella ja närkästyksellä työkavereidemme puheisiin ja palautteisiin nakertaa työyhteisöä. Tunteemme on kuin norsu, jota pikkuriikkinen järkemme yrittää hallita ja ohjastaa.

Kuinka ihmeessä pillastumisherkän norsun saisi pysymään järjen ohjaksissa?

”Kysymys on meidän aivojemme treenaamisesta. Ei se ole aina helppoa, mutta takuuvarmasti hauskaa ja palkitsevaa”, vastaa Saara.

Alla olevassa kahdessa videoblogissa Saara kertoo, mitä aivoissamme tapahtuu, kun norsu saa ylivallan. Kun katsot toisenkin videon, saat käytännön vinkkejä, kuinka kesytät norsun.

Saara Remes: Elefantti ja ratsastaja, osa 1.

Saara Remes: Elefantti ja ratsastaja, osa 2.

 

Jos videot herättivät uteliaisuutesi mielen hallintaan ja treenamiseen, tässä Saara kirjavinkkejä:
Hanson, R.: Sisäsyntyinen onnellisuus. Tyytyväisyyden, tyyneyden ja itseluottamuksen uusi neurotiede. Basam Books, 2016.
Rantanen J.: Vaikuta tunteisiin! Lisää voimaa tekemiseen. Talentum, 2013.


Teksti: Raimo Kylmänen
, Valtiokonttori/Viestintä | Kuva: Saara Remes