Työuupumus alkaa salakavalasti

Työuupumus saattaa johtaa vakavaan sairastumiseen. Se etenee salakavalasti ja saattaa olla jo pitkällä, ennen kuin se tunnistetaan. Sen vuoksi olisi tärkeää tuntea oireet, jotka kertovat alkavasta työuupumuksesta. Alkuvaiheen työuupumuksesta voi parantua myös omin konstein.

Työuupumus määritellään etenemisen osalta kolmiportaisesti. Ensimmäisessä vaiheen tunnistaa uupumusasteisesta väsymisestä, joka ei poistu nukkumalla ja työ alkaa muuttua ponnisteluksi. Toisessa vaiheessa ihminen tulee kyyniseksi, työ menettää merkityksensä ja tuntuu, että se mitä tekee, ei merkitse kenellekään mitään. Kolmannessa vaiheessa ammatillinen itsetunto heikkenee, ihminen alkaa epäillä omaa osaamista, pärjäämistä ja jaksamista.

– Työuupumusta edeltää pitkäaikainen kuormitus, joka on ihmisen kestokykyä suurempi, Heli Nurmi sanoo.

– Prosessi etenee niin, että ihminen käy usein ensin ylikierroksilla, josta seuraa kroonistunut stressitila ja sitten tulevat uupumuksen ensioireet, sanoo työterveyspsykologi Heli Nurmi Härmän kuntokeskuksesta. Nurmi on kirjoittanut aiheesta myös kirjan Työuupumuksen itsehoito – Kuinka kierrän karikot (Duodecim).

– Työuupumus näkyy ensin töissä. Ihminen stressaantuu, eikä osaa asettaa työtehtäviä tärkeysjärjestykseen. Pienet ja suuret asiat menevät sekaisin, tulevaisuus alkaa tuntua huolestuttavalta, eikä aika tunnu riittävän kaikkien työtehtävien tekemiseen, määrittelee työuupumisen alkuoireita työterveyspsykologi Panu Aalto Mehiläisen Työterveydestä.

Uupumus alkaa pikkuhiljaa näkyä myös vapaa-ajalla. Voimia ei tahdo riittää siihen tekemiseen, joka aikaisemmin on ollut tärkeää ja merkityksellistä. Harrastuksetkin alkavat tuntua rasitukselta ja vähitellen ihminen lysähtää sohvannurkkaan.

Työn kuormitus ylittää voimavarat

Heli Nurmi sanoo, että uupuminen on hyvin yksilöllistä. Tyypillistä on kuitenkin se, että sitä on edellyttänyt pitkäaikainen kuormitus, joka on liian suuri tekijän voimavaroihin nähden. Sen jälkeen tulee jokin yksittäinen tekijä, joka katkaisee kamelin selän.

Panu Aalto nostaa yksittäisinä esimerkkeinä mm. etuuksien menettämisen, yt-neuvottelut, muutostilanteet sekä ristiriitatilanteet työkavereiden tai esimiehen kanssa.

– Me emme tiedä, mikä yksittäisen ihmisen kestokyky on. Toinen kestää enemmän kuin toinen. Niinhän se on stressinkin kanssa. Mutta esimerkiksi epäoikeudenmukaisuuden kokeminen saattaa hyvinkin nopeasti syödä voimia ja aiheuttaa uupumusta, Aalto sanoo.

Me emme tiedä, mikä yksittäisen ihmisen kestokyky on.

Heli Nurmi on käsitellyt kirjassaan sitä, kuinka työuupumusta edistävät ihmisen oman psyyken tekijät.

– Kuormitus tulee työstä, mutta kuormituksen syntymistä auttavat omat ajattelu- ja toimintamallit. Ne ovat periaatteessa positiivisia ominaisuuksia, kuten vastuuntuntoa, tunnollisuutta, perusteellisuutta, jotka kuitenkin saattavat kääntyä itseään vastaan, Nurmi sanoo. Myös sellaiset piirteet kuin taipumus murehtia tai välttää joidenkin asioiden tekemistä, jolloin tekemättömät työt kasaantuvat, ovat omiaan lisäämään uupumisriskiä.

Heli Nurmi muistuttaa, että yhtä lailla kuin meissä on ominaisuuksia, jotka lisäävät uupumisriskiä, meissä on myös ominaisuuksia, jotka tukevat jaksamista.

– Omasta jaksamisesta ja palautumisesta huolehtiminen, kyky ammatilliseen asenteeseen, jossa kyetään erottamaan ammatin vaatimat asiat omista asioista, kyky nauttia omasta tekemisestä, kyky huomata edistymistä, kyky hahmottaa kokonaisuuksia ja erottaa olennainen epäolennaisesta ovat jaksamista tukevia piirteitä, Nurmi sanoo.

Kriisit yksityiselämässä kasvattavat riskiä

Työuupumuksen riski kasvaa usein myös silloin, kun yksityiselämän puolella on kriisejä. Avioero on tyypillinen kuormituksen aiheuttaja, mutta myös lähiomaisten vaikeat elämäntilanteet, omaisen kuolema jne. ovat tekijöitä, jotka osaltaan altistavat uupumukselle, jos niitä ei kyetä ottamaan riittävässä määrin huomioon ja asia pääsevät kasaantumaan mielen päälle.

– Mitä pitemmällä työuupumus on edennyt, sitä vaikeampaa hoitaminen on. Alkuvaiheessa havaittu uupumus voi parantua jopa ilman sairauslomaa, Panu Aalto sanoo.

– Mitä pitemmälle työuupumus pääsee etenemään, sitä työläämpi ja pitkäkestoisempi siitä voi tulla. Jos työuupumusta päästään hoitamaan nopeasti, saatetaan selvitä kokonaan ilman sairauslomaa. Toisessa päässä on tapauksia, joissa työuupumus on johtanut työkyvyttömyyseläkkeelle, Aalto muistuttaa.

– Usein ihminen tulee työterveyteen ihan muiden vaivojen takia, ja vasta vastaanotolla selviää, että oireiden taustalla onkin uupumus. Siitä sitten lähdetään selvittelemään syitä, jotka uupumusta aiheuttavat ja yritetään korjata asioita niin, että aiheuttajat saadaan tavalla tai toisella poistettua. Useissa tapauksissa päästään jo pitkälle, kun nämä aiheuttajat tunnistetaan, Aalto sanoo.

Heli Nurmi sanoo, että omassa työssään hän aloittaa itsehoidon pyytämällä ihmistä pysähtymään.

– Pysähdytään tarkkailemaan omaa jaksamista, analysoidaan kuormitusta ja voimavaroja. Sitten mietitään, mihin asioihin voi itse vaikuttaa ja mihin ei. Sen jälkeen ryhdytään miettimään, mitä voisimme tehdä niille asioille, joihin voimme vaikuttaa ja kuinka voimme tulla toimeen niiden kanssa, johon emme voi vaikuttaa, Nurmi sanoo.

Tunnista uupumuksen lähteet

Heli Nurmi puhuu oivaltamisesta, Panu Aalto käyttää sanaa havahtuminen. Ne tarkoittavat samaa eli sitä, että ihmisen päässä syttyy lamppu. Jotakin on kulkeutunut järjen alueelta myös tunteen alueelle, on syntynyt käsitys siitä, kuinka omia toimintatapoja voi korjata, jotta ongelmat helpottuvat.

Ihmisen päässä syttyy lamppu.

– Havahtuminen siihen, mikä uupumusta aiheuttaa, saattaa jo sellaisenaan johtaa ongelmien ratkeamiseen, sillä usein kyse on juuri siitä, ettei ihminen ole kyennyt itse tunnistamaan uupumuksen lähdettä. Toimenpiteet ovat yleensä aika konkreettisia. Tehdään muutoksia, jotka poistavat uupumusta aiheuttavia asioita elämässä, Aalto sanoo.

– Kyse on prosessista. Nämä asiat on helppo luetella, mutta niiden opettelemiseen voi mennä loppuelämä, koska nämä ovat syvälle meissä olevia ajattelu- ja toimintamalleja, joiden muuttaminen ei onnistu käden käänteessä. Tarvitaan kärsivällisyyttä, sillä oppiminen ei tapahdu tiedollisella tasolla vaan paljon syvemmällä minuudessa. Kyse on itsetuntemuksen lisääntymisestä, Nurmi sanoo

Panu Aalto muistuttaa, että uupumus on kaikkien työelämässä olevien haaste. Riskiryhmässä ovat erityisesti ne tunnolliset työntekijät, jotka asettavat itselleen liian korkeita vaatimuksia, eivätkä osaa höllätä, kun alkaa tuntua pahalta.

Heli Nurmi puhuu irti päästämisen opettelemisesta. Kyse on siitä, että oppii löytämään työ rinnalle muita arvokkaita asioita, suhteuttamaan niitä toisiinsa. Kyse ei ole siitä, että ryhtyisi suhtautumaan välinpitämättömästi työhön vaan siitä, että työlle löytyy sopivaa vastapainoa, joka vie ajatukset pois työasioista ja näin auttaa palautumista. Se parantaa myös työsuoritusta.

Uupumusriski on suuri sellaisissa työpaikoissa, joissa on esimerkiksi käynnissä kova kilpailu tai kova kustannusjahti, jossa resurssit vedetään kireälle tai niitä supistetaan ilman, että tavoitteista tingitään. Tällaiset tilanteet ovat myös johtamiselle haaste. Esimiesten pitäisi seurata työntekijöiden kuormitusta ja osata puuttua myös siihen, kun joku koko ajan tekee liian paljon.

– Aika pitkälle ennaltaehkäisyssä päästään, kun osaa tunnistaa itsessä ja muissa niitä ensioireita, jotka kertovat työuupumuksesta.  Sitten tarvitaan rohkeutta, ryhtyä korjaamaan tilannetta, Aalto sanoo.


Teksti: Heikki Hakala | Kuvat: Heikki Hakala, Duodecim / Studio Petteri Kitti Oy ja Pixabay