Työkykyä kehitetään nyt uudella työotteella

Työssä jatkamiseen ja työllistymiseen löytyy paljon keinoja, jotka työkykykoordinaattori tuntee. Hän toimii yhteistyössä ja ratkaisukeskeisesti apua ja tukea työelämän polulla tarvitsevan kanssa. Kysyntää työkykykoordinaattorin osaamiselle riittää – eikä ihme.

Kuntoutussäätiön koulutuskoordinaattori Sirpa Tujunen ja vanhempi asiantuntija Pirkko Mäkelä-Pusa sekä projektipäällikkö Raija Tiainen sosiaali- ja terveysministeriöstä ovat kokoontuneet pyöreän pöydän ääreen Helsingin Kalliossa sijaitsevaan kahvilaan. Juttua riittää, sillä puheenaihe on jokaiselle sydämen asia.

Osatyökykyisille tie työelämään eli OTE on yksi hallituksen kärkihankkeista. Hankkeen tavoitteena on parantaa nimensä mukaisesti osatyökykyisten asemaa työmarkkinoilla ja kehittää palveluita. Työkykykoordinaattorin koulutus on yksi kärkihankkeen käytäntöön sijoittuvista kehittämistoimenpiteistä.

– Koulutus levitetään valtakunnallisesti kaikille alueille ja tavoitteena on, että työkykykoordinaattori toimii mahdollisimman monessa organisaatiossa, Raija toteaa.

Nyt puhutaan hurjista luvuista

Sirpa, Pirkko ja Raija ovat isojen asioiden äärellä, sillä tarve työkykykoordinaattorin osaamiselle on valtava. Arviolta 1,9 miljoonalla suomalaisella on jokin pitkäaikaissairaus tai vamma. Heistä 600 000 arvioi tämän vaikuttavan työhönsä ja työmahdollisuuksiinsa. Tämä tarkoittaa peräti noin 55 prosentin osuutta työikäisestä väestöstä. – Nämä ovat hurjia lukuja, Sirpa summaa.

Olemme tilanteessa, jossa työelämä päättyy liian usein liian nuorena. Kyse on sekä inhimillisistä yksilötason asioista että koko yhteiskunnan kannalta merkittävistä asioista.

Syyt työkyvyn alenemiseen ovat moninaisia. Usein kyse on siitä, ettei ihminen pysty tekemään nykyistä työtään, mutta pystyisi tekemään jotakin muuta työtä ammattia vaihtamalla tai työolosuhteita muokkaamalla.

Eniten työkykyä alentavat tänä päivänä mielenterveysongelmat sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Työkyvyn aleneminen voi johtua myös elämään liittyvästä kriisistä tai erilaisista riippuvuuksista.

– Osatyökykyisyys on sidoksissa niin työkykyä rajoittavaan syyhyn kuin työn vaatimuksiin.  Moni saisi apua, jos ongelmiin osattaisiin puuttua mahdollisimman ajoissa, Pirkko sanoo.

Titteli, tehtävä ja tekemisen tapa

Kun työkyky alenee, työn tekeminen vaikeutuu ja itsetunto rapisee. Jos henkilö on jo työelämän ulkopuolella, tilanne on kaksin verroin vaikeampi. Sekä työn vaihtaminen että työelämään palaaminen vaativat apua ja tukea.

Työkykykoordinaattorinkoulutuksen toteuttavat yhdessä OTE-kärkihankkeen kanssa Kuntoutussäätiö, Työterveyslaitos, Tampereen yliopiston Synergos ja Sano Ky. Mukana ovat myös Kela ja Keva sekä työeläkeyhtiöitä, järjestöjä, oppilaitoksia ja työnantajia.

Koulutus on suunnattu ammattilaisille, jotka toimivat osatyökykyisten työllistymistä ja työssä jaksamista tukevissa palveluissa. Yhdeksän kuukautta kestävän koulutuksen läpikäyneet toimivat työkykykoordinaattoreina tai vastaavissa tehtävissä.

– Työkykykoordinaattori on työelämän ja palvelujärjestelmän asiantuntija, jonka tehtävänä on löytää räätälöityjä ratkaisuja yhdessä osatyökykyisten kanssa. Työkykykoordinaattori voi olla tehtävänimike, työnkuva, tekemisen tapa tai kaikkea tätä, Sirpa, Raija ja Pirkko sanovat.

Sirpa Tujunen (vas.), Pirkko Mäkelä-Pusa ja Raija Tiainen eivät väsy puhumaan työkyvyn kehittämisestä ja ratkaisukeskeisestä työotteesta. Työkykykoordinaattorikoulutuksen kysyntä pääsi yllättämään koko kolmikon.

Enemmän käytäntöä, vähemmän teoriaa

Työkykykoordinaattorin koulutus tarjoaa tietoa ja työvälineitä sekä uusia lähestymistapoja tulevaisuuden haasteisiin ja muutoksen tekemiseen. Koulutus tukee ammattilaisten verkostoitumista ja uudenlaisen yhteistyön käynnistämistä.

– Koulutus sisältää kymmenen lähiopetuspäivää sekä itsenäisesti tehtäviä välitehtäviä, joihin voi ottaa mukaan omia työkavereita ja yhteistyökumppaneita. Koulutukseen sisältyy myös omaan työhän liittyvä kehittämistehtävä, joka tarkoittaa käytännön muutosprosessin toteuttamista, Sirpa kuvailee.

– Pyrimme kaikessa tekemisessä käytännönläheiseen ja ratkaisukeskeiseen työotteeseen. Tästä asiasta en väsy puhumaan koskaan, Raija lisää hymyillen.

Tuoreita eväitä, lupaavia tuloksia

Koulutuksesta saatu palaute on myönteistä ja innostunutta. Moni kokee saaneensa uusia ja tuoreita eväitä siihen, miten voi onnistua työssään. Moni kokee saaneensa myös lisää motivaatiota sekä ammatillista kunnianhimoa.

Tulokset kertovat puolestaan. Koulutuksesta on poikinut uusia rohkeita alkuja, uudenlaista yhteistyötä ja uusia toimintatapoja. Tuloksia voidaan laskea myös euroissa, kun ihmiset pystyvät jatkamaan työelämässä uudella tavalla.

Syksyllä 2017 ollaan tilanteessa, jossa koulutuksen aloittaneita on noin 350 ja monta uutta kurssia on vielä alkamassa. Noin 160 osallistujaa on jo läpäissyt koulutuksen. Kysyntä on ylittänyt kaikki odotukset.

– Kurssit ovat täynnä, mutta tutkimme, saisimmeko syksyn 2018 ohjelmaan koulutusta alueille, joissa nyt on vähiten koulutuspaikkoja, Raija pohtii.

OTE-kärkihankkeeseen kuuluvan maksuttoman Työkykykoordinaattorikoulutuksen ohella Kuntoutussäätiö tarjoaa maksullisia työkykykoordinaattorin ammatillisia täydennyskoulutuksia.


Teksti: Sari Okko | Kuvat: Soile Kallio