Tutkija Henna Salonius: Tunnista tunteet tuottavuuden voimavarana

Tunteet eivät perinteisesti ole kuuluneet työpaikoille. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että jopa negatiiviset tunteet voidaan kääntää voimavaraksi, kun niitä osataan oikein tulkita ja hyödyntää.

Löytyykö työpaikaltasi se pirtsakka tapaus tai se aina äkäiseltä näyttävä työkaveri? Perinteisesti on ajateltu, että tunteitaan osoittavat eivät voi olla ”varteenotettavia-bisnestyyppejä” tai ”asiansa-osaavia-asiantuntijoita”. Mutta entä jos tunteet ovatkin sallittuja ja jopa toivottuja myös työpaikoilla?

– Organisaatioissa tulisi ymmärtää, että tietotyötä ei voi suorittaa mekaanisesti vaan se vaatii luovaa ajattelua. Tunteilla on iso merkitys luovassa työssä ja ne kulkevat mukanamme myös työpaikalle halusimmepa tai emme. Varsinkin negatiiviset tunteet nähdään useimmiten häiriötekijöinä ja asioina, joita pyritään välttämään. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että tunteet, myös negatiiviset, voidaan kääntää positiiviseksi voimavaraksi, negatiivisia tunteita liiketoiminnassa Tampereen teknillisessä yliopistossa tutkinut Henna Salonius tietää.

Tietotyötä ei voi suorittaa mekaanisestivaan se vaatii luovaa ajattelua

Työtapoja muuttamalla voin vaikuttaa kuormittumiseeni ja siihen, kuinka paljon täytyy palautua, Henna Salonius tunnistaa.

Tunteiden ymmärtäminen vaikuttaa koko työyhteisöön

Salonius oli vuosina 2014-2016 mukana Turun ammattikorkeakoulun, Turun yliopiston kauppakorkeakoulun ja Tampereen teknillisen yliopiston yhteistyöprojektina toteutetussa NEMO-tutkimushankkeessa, jossa selvitettiin muun muassa miten tietotyöntekijän hyvinvointia ja suorituskykyä voidaan kehittää erilaisilla tunnemittareilla. Lisäksi haluttiin selvittää voisiko negatiivisista tunteista olla hyötyä tietotyössä. Hän kuvailee tyypillisen tilanteen, jossa esimies antaa rakentavaa palautetta työntekijälleen. Työntekijä kokee palautteen negatiivisesti ja loukkaantuu, mutta ei näytä sitä. Sen sijaan hän sättii esimiestä kahvihuoneessa kollegoilleen.

Salonius muistuttaa, että vastaavissa tilanteissa jokainen voi itse valita, miten negatiivisen tunteen hyödyntää – uhriutuuko vai sisuuntuuko. Tässä tilanteessa työntekijä olisi voinut myös kiittää asiallisesti esitetystä palautteesta, sisuuntua ja petrata jatkossa paremmin. Seuraavaa rakentavaa palautetta ajatellen työntekijä voisi pohtia, miksi tunnereaktio oli niin voimakas.

– On kyseessä sitten negatiivinen palaute tai vaikeasti käsiteltävä tilanne, on hyvä oppia tunnistamaan, miksi reagoi ja miten. Herättääkö tilanne häpeää, kateutta vaiko kenties kipeän muiston lapsuudesta? Kun omia tunnetiloja oppii ymmärtämään, auttaa se myös muuttamaan omaa käyttäytymistä tarkoituksenmukaisemmaksi. Usein kuljemme autopilotilla emmekä ymmärrä pysähtyä miettimään, mitä vaikutuksia tunteilla on sekä omaan että toisten hyvinvointiin, Salonius pohtii.

Salonius painottaa, että tunteet ovat energiaa ja niiden avulla välitetään informaatiota. Jo evoluutio osoittaa, että tunteet ovat auttaneet meitä selviytymään ja reagoimaan erilaisiin tilanteisiin: ”taistele tai pakene” –reaktio on auttanut meitä selviämään villipetojen kynsistä.

– Tutkimukset kertovat, että negatiivisessa tunnetilassa viestintä on laadukkaampaa ja sekä päätöksenteko että keskittyminen parempaa. Tunnetila johtaa siihen, että joudumme tarkemmin miettimään, miten ilmaisemme asioita ja itseämme. Esimiehen osoittaessa negatiivisia tunteita, tiimin tsemppaaminen kasvaa; positiiviset tunteet taas johtavat lisääntyvään yhteistyöhön. Vaikka esimiehen onkin hyvä tunnistaa erilaisten mielialojen vaikutukset alaisiin, en kuitenkaan suosittele ketään teeskentelemään omia tuntojaan, Salonius naurahtaa.

Kun omia tunnetiloja oppii ymmärtämään, auttaa se myös muuttamaan omaa käyttäytymistä tarkoituksenmukaisemmaksi.

Tunteet osana työn tuottavuutta

Tunteilla on merkittävä rooli tietotyön tuottavuudessa, sillä ne vaikuttavat esimerkiksi motivaatioon, luovuuteen ja päätöksentekoon. Näin ollen tunteiden potentiaalia ei kannata jättää huomioimatta. Tunteita voi tutkia ja mitata usealla eri menetelmällä. Salonius listaa kokemukseen perustuvat menetelmät, kuten kyselyt ja päiväkirjat, tunteiden ilmaisua ja käyttäytymistä mittaavat teknologiat sekä psykofysiologista reaktiota mittaavat sensorit.

– Hankkeessa kokeilimme suomalaisia tunteiden mittaamiseen kehitettyjä teknologioita kuten Emotion Trackeria ja Moodmetriciä.  Emotion Tracker perustuu käyttäjän omiin tulkintoihin. Kun jokin tunne on pinnalla, merkitään se sekä tunteen voimakkuus ja tunteen syy ohjelmaan. Emotion Tracker on ikään kuin digitaalinen tunnepäiväkirja, joka on hyvä apu tunneälyn kehittämisessä. Moodmetric sen sijaan on psykofysiologinen mittari, joka mittaa sormesta ihon sähkönjohtavuuden muutosta. Ihon sähkönjohtavuus muuttuu, kun sympaattinen hermosto aktivoituu eli taistele-tai-pakene -reaktio menee päälle. Moodmetric antaa viitteitä käyttäjän stressitasojen vaihteluista, mutta ei kerro onko kuormitus positiivista vai negatiivista. Korkea virittyneisyys voi johtua myös innostuksesta. Käyttäjälle molemmat antavat uudenlaisia tapoja seurata omaa hyvinvointia ja suorituskykyä reaaliajassa, Salonius selventää.

Organisaatiotasolla erilaiset mittausmenetelmät mahdollistavat työntekijöiden stressitasojen mittaamisen, mutta auttavat myös työyhteisön jäseniä käsittelemään tunteita ja niiden vaikutuksia kollektiivisesti. Yhteinen tunneinformaatio antaa luvan puhua ja jakaa tunteita: ”Nyt kiristää ja se myös näkyy”, Salonius heittää.

– Jos negatiivisia tunteita kasaantuu ja niitä tukahduttaa, ne voimistuvat ja ennemmin tai myöhemmin purkautuvat, yleensä stressinä, toimintakyvyttömyytenä tai jopa masennuksena.

Salonius kertoo, kuinka yhdessä työyhteisössä huomattiin mittausten avulla, että perjantai oli viikon negatiivisin päivä.

– Selvisi, että paljon matkatöitä tekevän tiimin palaveripäivä oli juuri perjantai. Työntekijöille kuitenkin syntyi turhautumista siitä, että viikolla kasaantuneet tekemättömät työt siirtyivät viikonlopulle tai seuraavaan viikkoon, kun perjantai kului kokouksissa. Yhteisestä päätöksestä viikon lopulta poistettiin palaverisuma ja jätettiin aikaa myös omille töille. Tätä ei olisi välttämättä huomattu, jos tunteita ei olisi mitattu ja aiheesta keskusteltu yhdessä, Salonius kertoo.

Tunteiden tunnistamisessa psykofysiologiset mittarit, kuten Moodmetric-älysormus, tuovat mielenkiintoisen näkökulman työhyvinvoinnin kehittämiseen. Monet ovat oivaltaneet, kuinka esimerkiksi innostuminen on elimistölle stressitila, josta täytyy myös palautua. Moodmetric-älysormuksella voi testata, kuinka esimerkiksi multitaskaaminen vaikuttaa stressitasoihin. Työterveyslaitoksen vuonna 2016 julkaiseman tutkimuksen mukaan erityisesti asiantuntijatehtävissä olevat joutuvat tekemään siirtymiä nopeaa reagointia vaativista tehtävistä syventyneeseen työskentelyyn, joka koetaan kuormittavana.

– Tutkimukset eivät monen asian yhtäaikaista tekemistä tai poukkoilua juuri puolla, sillä esimerkiksi erään selvityksen mukaan multitaskaajan älykkyysosamäärä laskee hetkellisesti jopa 8-vuotiaan tasolle. Kun saamme tietoa siitä, kuinka elimistömme reagoi erilaisiin ajatuksiin ja tunteisiin, antaa se hyvän sysäyksen kehittää työtapoja tarkoituksenmukaisemmiksi, Salonius kertoo.

Salonius itse on seurannut Moodmetric-älysormuksella stressitasojensa vaihteluita kaksi vuotta. Hän kertoo oppineensa ymmärtämään mitkä asiat kuormittavat, mitkä puolestaan auttavat palautumaan.

–Jos laiminlöisin palautumisen, joutuisin ojasta allikkoon. Työtapoja muuttamalla voin vaikuttaa kuormittumiseeni ja siihen, kuinka paljon täytyy palautua, Salonius tunnistaa.

Yhteinen tunneinformaatio antaa luvan puhua ja jakaa tunteita.

Saloniuksen keinoja stressin hallintaan tietotyöntekijöille:

  1. Lisää liikettä esim. hyödyntämällä seisomatyöpisteitä, kävelykokouksia ja työmatkaliikuntaa. Kevyt liikunta purkaa hyvin stressiä ja tekee tilaa uusille ajatuksille.
  2. Kehitä keskittymistä esim. tekemällä mindfulness-harjoituksia, jaksottamalla keskittymistä vaativa sekä ns. silpputyö, sulkemalla sähköpostinotifikaatiot, lisäämällä etätyöskentelyä.

Mitä on tunneäly?

Tunneäly on kykyä tunnistaa omia ja muiden tunteita sekä niiden merkitys ja hyödyntää niitä olemassa olevassa tilanteessa. Tunneälykäs ihminen on itsevarma, joustava, pyrkii kohti tavoitteitaan ja palautuu stressistä helpommin. On myös tutkittu, että parhaiten suoriutuvilla johtajilla on korkea tunneäly. Maailman talousfoorumi onkin nostanut tunnetaidot yhdeksi tärkeimmiksi taidoiksi tulevaisuuden työelämässä. Tunteiden mittaaminen on hyvä tapa kehittää omaa tunneälyään.


Teksti: Hanna Ojanpää | Kuvat: Matti Rajala ja Pixabay