Tulevaisuus löytyy korvien välistä

Tulevaisuus pitää Olli Hietasen kiireisenä. Juuri nyt maailma muuttuu niin vauhdikkaasti, että tulevien 20 vuoden aikana tapahtuu enemmän kuin edellisinä 200 vuotena yhteensä. Edes tulevaisuudentutkija ei voi ennustaa, mitä tapahtuu. Jotain myönteistä kuitenkin.

Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kehitysjohtajana toimiva Hietanen on juuri nimetty eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan valiokuntaneuvokseksi. Aiemmin hän on toiminut valiokunnan pysyvänä asiantuntijana, Tulevaisuudentutkimuksen Verkostoakatemian koordinaattorina sekä Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kehitys- ja varajohtajana.

Muun muassa näiden tehtävien ansiosta Hietasella on ainutlaatuinen näkemys Suomen kansalliseen ennakointijärjestelmään ja monipuolinen kokemus tulevaisuustyöstä. Hietanen on tehnyt lukuisia tulevaisuusprosesseja sekä julkishallinnolle että talouselämälle niin Suomessa kuin ulkomailla.

Miten tulevaisuudesta tuli työ?

Hietanen sanoo, että hänelle kävi aikanaan niin kuin monelle elämässä usein käy. Tapaat tietyn ihmisen tai olet oikeassa paikassa oikeaan aikaan, jolloin yksi asia johtaa toiseen. Filosofian koulutuksen saanut Hietanen huomasi opintotaustansa ja tulevaisuuden tutkimuksen omaavan paljon samoja piirteitä.

”Molemmissa on kysymys mahdollisten maailmojen etsimisestä”, Hietanen tiivistää.

Älyteknologia muuttaa kaiken ja synnyttää uutta työtä tavalla, jota ei ole ennen nähty.

Suomessa on Hietasen mukaan maailmanluokan mittakaavassa erittäin vahva tulevaisuuden ennakointijärjestelmä, mikä liittyy niin vahvaan kriisiosaamiseen, koulutukseen kuin tutkimiseen.

”Ehkä vahvuus perustuu jopa biologiseen omalaatuisuuteemme. Meidän on pitänyt ammoisista ajoista alkaen tehdä kesällä kaikki se, jonka avulla selviämme talvesta hengissä, ja kylvää keväällä, jotta voimme kerätä syksyllä satoa. Meitä on myös historian saatossa puraistu sieltä täältä, joten olemme ehkä oppineet ennakoimaan, jotta pääsemme ajoissa karkuun.”

Höyrykoneesta älyteknologiaan

Kaiken nykymyllerryksen ja tulevaisuuteen katsomisen moottorina toimii Hietasen mukaan suuri teknologinen murros, joka vaikuttaa niin yhteiskuntaan, kulttuuriin kuin työn tekemisen tapoihin ennennäkemättömällä tavalla.

Emme voi todella tänään tietää, miltä maailma näyttää vuonna 2036.

”Jotain vastaavaa koettiin aikanaan, kun höyrykone keksittiin ja teollistuminen käynnistyi. Höyrykone muutti kaiken sen, miten siihen asti oli toimittu. Tulevaisuuden työ on nyt yhtä suuressa murroksessa.”

”Kukaan ei osannut höyrykoneen tullessa miettiä, mitä kaikkea se oikeasti merkitsee. Samankaltainen tilanne on käsillä nyt uuden teknologian ansiosta. Älyteknologia muuttaa kaiken ja synnyttää uutta työtä tavalla, jota ei ole ennen nähty.”

Jotain ihan uutta ja ihmeellistä

”Muutos on mullistava. Jos päällämme olevat vaatteet ja sohva osaavat kommunikoida keskenään, robotit leikata ihmisiä ja robottiautot ajaa ilman kuljettajaa, voimme vain kuvitella, missä olemme parinkymmenen vuoden päästä”, Hietanen pohtii.

”Tulevaisuudentutkijat sanovat, että seuraavan kahden vuosikymmenen muutos on suurempi kuin viimeisen kahdensadan vuoden aikana tapahtunut muutos yhteensä. Emme voi todella tänään tietää, miltä maailma näyttää vuonna 2036. Kun ihmisten arkeen astuvat digitaalisuus ja lisätty todellisuus, kohtaamme asioita, joita emme osaa kuvitellakaan.”

Olli Hietanen katsoo työkseen tulevaisuuteen. Tulossa on ennennäkemätön muutos, jota harva osaa vielä edes kuvitella. Parinkymmenen vuoden kuluttua lähes kaikki voi olla toisin.

Olli Hietanen katsoo työkseen tulevaisuuteen. Tulossa on ennennäkemätön muutos, jota harva osaa vielä edes kuvitella. Parinkymmenen vuoden kuluttua lähes kaikki voi olla toisin.

Muutos voi kuulostaa epäinhimilliseltä, mutta sitä se ei ole.

”Miltä kuulostaa esimerkiksi ihmisen printattava silmä, joissa on internet mukana? Google on luvannut vuoteen 2030 mennessä tietokoneen, joka on ihmisen sisällä. Jos junan käytettävyyttä epäiltiin aikanaan, nyt hämmästyttävältä tuntuu se, että puun geeneihin voidaan siirtää informaatiota tietokoneesta. Tai se, että geenejä voidaan siirtää eliöstä toiseen, kuten syvänmeren planktoneista puuhun niin, että puut valaisevat puiston yöllä. On kiinnostavaa nähdä, mitä kaikki tämä käytännössä voikaan tarkoittaa.”

Muutos mahdollistaa hyvän

”Jos haluamme tietää, mitä 20 vuoden kuluttua tapahtuu, meidän pitää osata ajatella laajasti ja ihan mahdottomia”, Hietanen korostaa.

”Kaikki muuttuu: opiskelu, työ, hallinto, yhteiskunta, valtio, jopa ihmisyys. Näemme parhaillaan koko ajan merkkejä vanhan maailman romahtamisesta, johon uudet teknologiat sopivat varsin huonosti. Suomalainen järjestynyt yhteiskunta muuttuu ja sopeutuu hitaasti uuteen maailmaan, mikä näkyy hyvinvoinnin sijaan pahoinvointina.”

Me voimme päättää, mitä tulevaisuudessa tapahtuu.

”Muutos voi kuulostaa epäinhimilliseltä, mutta sitä se ei ole. Moni nykyisen kestämättömyyden haaste on vain julkisin varoin ylläpidetyn hyvinvointivaltion eli nykyisen toimintamallin haaste. Samalla kun hyvinvointivaltio heikkenee, kansalaisyhteiskunta vahvistuu, mikä voi tarkoittaa jatkossa myös nykyistä inhimillisempää tulevaisuutta, jossa yhteiskunnan sijaan ihmiset pitävät toisistaan enemmän huolta. Tuleva muutos ei ole missään mielessä pelkkä painajainen, vaan se voi mahdollistaa myös kaiken hyvän.”

Vihreää elefanttia etsimässä

Hietanen sanoo, että muutos tapahtuu korvien välissä. Voimme kuvata erilaisia trendejä ja kehityskulkuja menneisiin tapahtumiin perustuviin tilastoihin ja laskelmiin nojaten. Ne eivät kuitenkaan kerro, mitä tulevaisuudessa todella tapahtuu.

Satoja vuosia sitten keksitty ratkaisu ei sovi nykymaailmaan, vaikka sitä kuinka yritettäisiin tilkitä ja kursia kuntoon.

”Me voimme päättää, mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Meidän on mietittävä, mikä on paras mahdollinen maailma. Kun sen voi nähdä, on mietittävä, miten sinne päästään. Kutsun tätä ´vihreän elefantin´ etsinnäksi.”

”Ihminen on täysin vapaa tekemään lähes mitä vain ja siksi melkein kaikki on mahdollista. Käytännössä ihminen kuitenkin sulkee itsensä häkkiin esimerkiksi mukavuudenhalun, laiskuuden tai muutoshaluttomuuden takia, mikä saa tekemään niin kuin aina ennenkin. Tähän tarvitaan muutos, jotta paras mahdollinen maailma eli vihreä elefantti voidaan saavuttaa.”

Valtiosta 1.0 valtioon 2.0

Valtionhallinnon nykytilaa ja tulevaisuutta ajatellessaan Hietanen palaisi kauas aikojen alkuun, jolloin valtio syntyi. Mihin päätös tuolloin perustui ja millaisin arvoin se tehtiin?

”Satoja vuosia sitten keksitty ratkaisu ei sovi nykymaailmaan, vaikka sitä kuinka yritettäisiin tilkitä ja kursia kuntoon. Olemme vaiheessa, jossa valtio 1.0 on kulkenut tiensä päähän ja tarvitsemme vaihtoehdon 2.0. Tämä on hieno tilaisuus ja mahdollisuus määritellä asiat uudella tavalla. Kaikki pitää keksiä uudelleen. Asiat muuttuvat tahdommepa tai emme. Siksi olisi parempi olla aktiivinen ja ottaa muutoksesta ja uudesta irti kaikki mahdollinen hyvä.”

”Joka tasolla on käynnistettävä osallistavan demokratian prosesseja. Meidän on osattava jatkossa hallita yhteiskuntaa, jossa on tuhansia mielipiteitä ja niiden takana miljoonia ihmisiä. Pirstaloidusta maailmasta voidaan rakentaa yhtenäinen. Nyt jos koskaan tarvitaan rohkeutta ja viisaita päätöksiä vanhan maailman puolustamisen sijaan.”


Teksti: Sari Okko | Kuvat: Hanna Oksanen