TTL:n tutkija Mervi Hasu: Digitalisaatio poistaa ammatteja, mutta synnyttää myös uutta tekemistä

Moni saattaa yllättyä, että osa asiantuntijatehtävistä ja palvelutyöstä siirtyy 10 ̶ 20 vuoden kuluessa tekoälyn, kuten oppivien algoritmien ja robottisovellusten hoidettavaksi. Etlan mukaan jopa kolmannes Suomen nykyisistä ammateista on uhattuna. Palkanlaskijan työ on yksi näistä.

Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Mervi Hasu, mitä neuvoja antaisit hyvän matkaa yli nelikymppiselle tuomioistuimessa työskentelevälle juristille, joka haluaa varautua digitalisaation tuomiin muutoksiin opiskelemalla työn ohella uusia taitoja?

”Kaikkein vaarallisinta on jättäytyä syrjään toistaiseksi epävarmanoloisesta kehityskulusta. Robottien ja tekoälyn kanssa ei kannata ryhtyä kilpailemaan, sillä tekoäly selviytyy helposti ja nopeasti vaikkapa suurten dokumenttimäärin tarkistamisesta. Eli tehtävistä, jotka ovat kuuluneet koulutetuille sihteereille tai vaikkapa juristeille. Robotti ei tarvitse taukoja, se tekee töitä yölläkin.”

”Uusimpien ennusteiden mukaan digitalisaation myötä häviää jatkossa eniten naisten tekemää palvelutyötä sekä hallinto- ja tukipalvelutehtäviä. Näiden tehtävien parissa työskentelevien kannattaa ottaa vahva ote oman työuran ohjauksesta ja kouluttautua aktiivisesti.”

Voiko digitaalista lukutaitoa oppia vielä aikuisenakin? Mistä kannattaa lähteä liikkeelle ja keneltä pyytää apua?

”Olennaista on löytää oma motivaatio kehittyä. Aluksi kannattaa perehtyä avoimesti ja rohkeasti digitaalisuuden vaikutukseen, eli mitkä tehtävät ovat häviämässä ja missä puolestaan syntyy uutta tekemistä. Digitaalista lukutaitoa voi ilman muuta oppia aikuisenakin. Esimerkiksi Linda Liukkaan koodauskirjasta tytöille löytyy tietoa uudenajan koodaamisen periaatteista.”

”Innovointi ja palvelumuotoilu ovat digitalisaatioon liittyvää tärkeää osaamista, sillä jäljelle jäävät tehtävät pitää muotoilla ja arvottaa uudelleen. Työntekijät ja asiantuntijat voivat ottaa aktiivisesti kantaa siihen, mitkä asiat digitalisoidaan ja miten se tehdään. He voivat myös edellyttää, että ammattiliitot auttavat heitä tarttumaan digitalisaation toteutustapaan.”

”Työtä ihmisille riittää jatkossakin, mutta työ on toisenlaista. Digitalisaatio ja uudet työt synnyttävät edelleen uutta työtä. Ihminen pärjää parhaiten luovuutta, sosiaalisia taitoja ja motorista näppäryyttä vaativissa hommissa.”

Ihminen päihittää koneen ylivoimaisesti seuraavilla alueilla:

Omaperäisyys – vaatiiko työ epätavallisten tai älykkäiden ratkaisujen keksimistä?
Taiteelliset taidot – onko työ luovaa tuottamista, esittämistä tai kokonaan uuden taiteen luomista?
Muiden avustaminen ja toisista huolehtiminen – vaatiiko työ muiden auttamista henkilökohtaisesti?
Neuvottelu – vaatiiko työ neuvottelutaitoja ja muiden ihmisten saattamista yhteen?
Suostuttelu – vaatiiko työ taivuttelua, jotta muut muuttaisivat mieltään tai käyttäytymistään?
Sosiaalinen havaintokyky – pitääkö työssä tiedostaa muiden reaktiot ja ymmärtää, miksi he reagoivat tietyllä tavalla?

Lähde: TTL, Mervi Hasu

Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Mervi Hasu on Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Aalto-yliopiston dosentti, joka valmentaa työyhteisöjä innovaatioteemoissa. Hasu johtaa parhaillaan Tekesin rahoittamaa KUMOUS-konsortiotutkimushanketta www.digikumous.fi.

 


Teksti: Pirjo Kuisma | Kuva: Soile Kallio