THL:n Janne Luomala ja Leena Kanerva: ”Joustot vaikuttavat työyhteisön toimivuuteen ja johtamiseen ”

Palkansaajajärjestö PARDIAn asiamies Esko Pallaspuro halusi kuulla Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa (THL) syksyllä alkavasta pilottihankkeesta, jossa ideoidaan ja kokeillaan uudentyyppisiä joustavia työskentelytapoja ja -aikoja.

”Joustavista työaikajärjestelyistä valtiolla on nykyisin käytössä pidennetty, yksilöllinen ja tiivistetty työaika. Entä tulevaisuus, minkä tyyppisiä vaihtoehtoja meillä saattaisi olla edessä esimerkiksi kymmenen vuoden päästä?”, Pallaspuro kysyy.

Henkilöstöpäällikkö Janne Luomala ja Joustoilla jaksamista -hankkeen projektipäällikkö Leena Kanerva odottavat reilun vuoden mittaisen kokeilujakson tarjoavan tasapuolisemmin joustavia työtapoja niillekin työyksiköille, joille etätyö ei sovellu.

Luomalan mukaan joustoissa on kyse muustakin kuin perinteisestä etätyöstä. Nyt onkin tarkoitus tarkastella malleja luovasti ja avoimesti.

”Ohjaavana tekijänä alkavassa pilotissa on pyrkiä lisäämään työhyvinvointia, sillä asiantuntijoiden työpäivät venyvät ja tunteja kertyy. Esimerkiksi operatiiviseen laboratoriotyöhön mietitään uudenlaisia ratkaisuja, jotka toisivat sen tekijöille soveltuvia joustoja”, Luomala toteaa.

Työn kausiluonteisuus kannattaa huomioida työaikajoustojen raameja määriteltäessä sekä erilaisten työkalujen, kuten Lyncin, hyödyntäminen.

Kanerva on käytännössä huomannut, että etätyötä ei edes kannata tarjota ratkaisuksi kaikkeen työhön. Kokemukset jäävät helposti vaisuiksi, mikäli satunnaista etäpäivää on hankala järjestää.

”Tiivistetty työ on yksi suosittu vaihtoehto. Myös työn kausiluonteisuus kannattaa huomioida työaikajoustojen raameja määriteltäessä. Yksi tapa kehittää työn tekemisen muotoja on erilaisten työvälineiden, kuten Lync-työkalun, parempi hyödyntäminen. Yhteisiä pelisääntöjä kuitenkin tarvitaan”, Kanerva toteaa.

Hän muistuttaa, että joustojen kehittämisessä on samalla kyse johtamisen kehittämisestä. ”Etätyötä tekeville on osoitettava toisaalta luottamusta, mutta samanaikaisesti esimiesten tulee huolehtia riittävästä työn ohjauksesta ja autettava työntekijöitä asettamaan rajoja tehtyyn työaikaan.”

Noin 1300 henkilöä työllistävässä THL:ssä kokemuksia erityyppisistä joustoista haetaan viidessä eri yksikössä. Pilotti käynnistyy työpajoissa, joissa henkilöstö pääsee esittämään ideoitaan ja toiveitaan. Matkan varrella tehdään tarkistuksia ja jatketaan edelleen kokeilua.

Janne Luomala lupaa, että uusiin ajatuksiin suhtaudutaan avarakatseisesti ja ehdotettuja ideoita ollaan valmiita testaamaan käytännössä. Johtoryhmän siunaus malleille toki haetaan ennen niiden käyttöönottoa.

Työn ehdoilla edetään, täysin villeihin ratkaisuihin ei ole tarkoitus mennä, vaikka jopa työajatonta mallia on pohdittu yhtensä vaihtoehtona.

”Luottamusmiesten suhtautuminen kokeiluihin on myös ollut positiivista” Luomala kertoo.

Työyhteisön toimivuus taattava

Leena Kanerva haluaa niin perinteisessä etätyössä kuin nyt testattavissa uusissa ratkaisuissa kiinnittää huomiota siihen, miten joustavat työaikamallit vaikuttavat työyhteisön toimivuuteen ja yhtenäisyyteen.

”Mikäli ihmiset halutaan saada kasvokkain tietyllä hetkellä samaan paikkaan, sen tulisi olla mahdollista. Ja jos yksi joustaa, toisten ei pidä joutua siitä kärsimään. Tarvitaan yhteisiä sopimuksia”, Kanerva muistuttaa.

THL:n tuleva päärakennus tarjoaa monitoimitiloja, joissa tulevaisuuden uuden työmuodot pääsevät oikeuksiinsa. Ryhmätyötiloja on jo nyt melko hyvin käytössä.

Pilotin myötä syntyviä hyviä malleja pyritään Luomalan mukaan ottamaan pysyviksi käytännöiksi, mikäli niillä havaitaan olevan positiivista vaikutusta työhyvinvointiin sekä työn tuloksiin ja laatuun.

”Joudumme kenties tarkistamaan samalla nykyisiä ohjeistuksia ja tekemään niihin muutoksia”, Luomala arvelee.

Sitä ennen kokemuksia ja havaintoja kootaan ja saatuja tietoja analysoidaan tarkoin. Esko Pallaspuro kysyy, aiotaanko myös sairauspoissaoloja tarkastella tästä näkökulmasta?

”Hyvä idea. Haluamme ensisijaisesti vaikuttaa oman jaksamisen ja hyvinvoinnin kokemukseen. Uskon, että parantunut hyvinvointi vaikuttaa pidemmällä aikavälillä myös poissaoloihin. Mikäli näyttöä joustojen vaikutuksesta terveyteen ennätetään hankkeen aikana saada, tämä varmasti kiinnostaa myös johtoa”, Leena Kanerva toteaa.

 


Teksti ja kuva: Pirjo Kuisma

(Uusi Kaiku 03/2014)