Testaa uusia ideoita kokeillen

Pienimuotoiset arkiset kokeilut voivat auttaa hahmottamaan ympärillämme olevia monimutkaisia asioita. Notkeuteen ja joustavuuteen perustuva kokeilukulttuuri tarjoaa oppimisen ja kehittämisen välineitä myös julkiselle sektorille.

Kokeilukulttuuria edistävät nyt paitsi Sitra, myös monet tulevaisuuden trendejä luotaavat tahot kuten eduskunnan tulevaisuusvaliokunta ja Tekes.

Eikä syyttä, toteaa Sitran kokeilukulttuurihankkeissa asiantuntijana työskentelevä Hanna-Leena Ottelin. Monimutkaisista asioista ja suunnitelmista voidaan konkreettisten kokeilujen avulla tehdä käytännönläheisiä ja ymmärrettäviä.

”Strategiset kokeilut ovat kevyitä, ketteriä ja edullisia tapoja ratkaista ongelmia ja testata toimintatapoja nopeasti. Tästä syystä ne sopivat hyvin myös yhteiskunnallisen vuoropuhelun edistämiseen”, Ottelin toteaa.

Kokeilujen vaikuttavuutta on Ottelinin mukaan testattu jo monessa. Esimerkkejä viime vuosilta löytyy vaikkapa Jyväskylän kaupungin resurssiviisauskokeiluista ja Helsingin Kalasatamasta. ”Nykyinen peruskoulumallikin käynnistettiin 1960-luvulla kokeilujen kautta.”

Kokeilut luovat kiinnostavia tarinoita ja nostavat julkisuuteen keskustelunaiheita. Ottelin kertoo esimerkin vastikään järjestetystä Perustulohackista, jossa perustulon kehittämisestä kiinnostuneet tahot kohtasivat ja ideoivat työkaluja tulevan perustulokokeilun pohjaksi.

”Kevyt kokeilu antoi monia oppeja ja ideoita perustulosta. Samalla se herätti laajaa keskustelua aiheen tiimoilta.”

Kohti pysyvää muutosta

Huolellinen suunnittelu ja ketterät strategiset kokeilut eivät sulje toisiaan pois. Tutkimustyön rinnalla ideoiden toimivuutta voidaan kokeiluissa testata kevyemmin.

Kokeiluja ei ole syytä pitää puuhasteluna, vaikka ne ovatkin luonteeltaan nopeita ja samalla kustannustehokkaita kehittämisen apuvälineitä. Monet jopa maapallon laajuiset haasteet saadaan kokeilujen avulla purettua helpommin uusiksi toimintatavoiksi.

Ottelin korostaa kuitenkin, että etukäteen on pohdittava tarkkaan, mitä kannattaa kokeilla ja kuinka tiukka kokeiluasetelma halutaan luoda.

”Keskeinen lähtökohta on, että kokeiluja ohjataan alusta loppuun. Fasilitaattorila on lupa haastaa vallitsevia käytäntöjä ja ottaa riskejä, eli rakentaa vaikkapa uusia peruskoulun kokoisia ratkaisuja.”

Kokeilun keskeisin tavoite on oppia kokeiltavasta ideasta.

Kokeilevaa otetta hyödyntävissä organisaatioissa on havaittu sen levittävän innostusta ja tekemisen meininkiä. Kokeilukulttuuri auttaa myös sietämään paremmin keskeneräisyyttä, epävarmuutta ja epäonnistumista.

Kokeilujen avulla myös yksittäiset ihmiset voivat parantaa omaa työtään ja elinympäristöään.

Kokeiluille on tyypillistä, että kehitysprosessit pohjautuvat vähemmän sanalliseen ja enemmän toiminnalliseen vuorovaikutukseen. Kokeilukulttuuri edistääkin uusien verkostojen, käytäntöjen ja valmiuksien syntymistä.

”Kokeilut eivät kuitenkaan saa muodostua itseisarvoksi. Tärkeintä on ratkaista, miten niistä kerätyt opit saadaan johtamaan pysyvään muutokseen. Kokeilun keskeisin tavoite on oppia kokeiltavasta ideasta”, Ottelin muistuttaa.


Teksti: Pirjo Kuisma | Kuva: DemosHelsinki

Kaiku-palvelut haastaa kaikki mukaan kokeilemaan

Vuoden 2016 slogan on Kokeilukulttuuri käyttöön! Haluamme korostaa toisin näkemisen ja tekemisen merkitystä ja kokemuksesta oppimista.

Haastamme etenkin valtiolla toimivat työelämän kehittäjät miettimään, mitä voisi tehdä toisin. Kutsumme teidät keskustelemaan tiimipalavereissa ja kahvipöydissä, yksikkökokouksissa ja virastopäivillä, mitä kokeileminen ja kokeilukulttuuri tarkoittavat teidän virastossanne, yksikössänne – itse kunkin roolissa.

Tule jakamaan kokemuksesi muiden kanssa Kaiku-verkoston Moodle-alustalla!

kokeiluterveisin Liisa Virolainen, Valtiokonttori, Kaiku-palvelut