Tehdään yhdessä – uudella tavalla

Pistetään yhteen työ, yhteisö ja kestävä talous. Lisätään uusia käsitteitä, uusia tiloja, läsnäoloa ja johtajuutta. Ravistellaan ja tuotetaan jotain uutta. HYVE 2020 tarjoilee maistiaisia.

”HYVE 2020 -hankkeen lähtökohtana ovat työelämän muutoksen myötä mahdollistuvat uudet työn tekemisen tavat. Haluamme näyttää kiinnostavalla tavalla, miten yhdessä tekemisen ideologia tulee näkyväksi erikokoisissa organisaatioissa ja erilaisissa työtiloissa”, osaprojektien johtajat neljästä yliopistosta kuvailevat.

Tekesin rahoittamassa hankkeessa ovat mukana mm. erikoistutkija Pia Houni Työterveyslaitokselta, yliopisto-opettaja Nina Kivinen Åbo Akademista, tutkimusjohtaja Kirsi Heikkilä-Tammi Tampereen yliopistosta sekä yliopistonlehtori Tiina Kontinen Jyväskylän yliopistosta.

Trendistä toiseen

Hankkeessa tarkastellaan, miten ”työpaikan” käsite on muuttumassa työn sisältöjen ja fyysisen tilan suhteen. Työtä valottavat uudet trendit, kuten individualisoituminen, monipaikkaistuminen ja moniarvoistuminen. Nämä asettavat haasteita työelämässä tapahtuvan työn merkityksellisyyden ja tuottavuuden kannalta tärkeän yhteisöllisyyden rakentumiselle.

Uuden työn yhteisöt ovat avoimia, muuttuvia ja heterogeenisia.

”Tilaan rakentuu monia merkityksiä, jotka vaikuttavat toimintaan ja odotuksiin toiminnan tuloksista. Hankkeemme on kiinnostunut ennen kaikkea siitä, millaisia yhteisöllisyyden muotoja rakentuu erilaisten työn tekemisen tapojen kautta”, Houni kertoo.

”Selvitämme miten työtiloissa esimerkiksi neuvotellaan yhteisistä säännöistä, keskustellaan työn sisällöistä ja keksitään uudenlaisia asioita joskus hyvin sattumanvaraistenkin kohtaamisten kautta.”

Työn uudet piirteet

Tavoitteena on löytää vastauksia, miten osallisuus ja kuuluminen, eräänlainen työntekijäkansalaisuus, rakentuvat tulevaisuuden työssä. Uusi työ ei välttämättä tarkoita täysin “uusia” töitä, vaan myös perinteisten alojen uudenlaisia piirteitä. Tyypillistä on mm. itseorganisoituminen, itseohjautuminen, polarisoituminen, mosaiikkimaisuus ja projektivetoisuus.

”Uuden työn yhteisöt ovat avoimia, muuttuvia ja heterogeenisia. Ne sisältävät monenlaisia ihmisiä ja asiantuntijoita sekä nopeasti muuttuvia työtilanteita. Yleisesti uusi työ tarkoittaa työelämän uudenlaista järjestystä globaalissa, tietotekniikan avulla rakentuvassa tietoyhteiskunnassa”, Mikko Jakonen kuvailee.

Yhteisöllisyys on uudenlaista juurtumista itse muokattuun maaperään.

Keskustelu uuden työn käsitteestä ja sen toteutumiseen liittyvät havainnot ovat työryhmän mukaan pääosin peräisin kulttuuriteollisuuden rakentumisesta, mikä on muovannut työn muutoksia enemmän kuin mikään toinen yksittäinen ala.

”Tällä hetkellä kulttuuriteollisuus on Euroopan kolmanneksi eniten työllistävä ala. Se on heijastunut myös itseohjautuvan työn rakenteisiin. Tällaisena voidaan nähdä sellaiset toiminta-alat kuten peliteollisuus tai muut luovat alat, joiden asiantuntijuus ei ole ns. vapaissa työpaikoissa, vaan jotka syntyvät osaamisen kautta, menestystarinoita synnyttäen.”

Yhteisöllisyys löytyy verkostoista

Näyttää siis siltä, että uuden yhteisöllisyyden rakennusainekset lepäävät itseohjautuvien ja usein itsensä työllistävien keskuudessa, verkostoitumisessa.

”Kyse ei ole mistä tahansa verkostosta, vaan sellaisesta, jossa töiden sisällöt ja ihmissuhteet nivoutuvat yhteen. Joku näkee tässä eräänlaista elämäntapaa, toinen jaettavia arvoja, kolmas huokoisen rakenteen, joka voi olla uudenlainen käyttöverkosto perinteiselle työpaikalle”, Kontinen sanoo.

”Pääasiallisin viesti näyttäisi olevan se, että yhteisöllisyys on uudenlaista juurtumista itse muokattuun maaperään. Se ei missään tapauksessa ole negatiivista, vaan tapa ymmärtää työ käsitteenä ja toimintona täysin uudella tavalla.”

Tietoisesti läsnä

Tampereen yliopiston osahankkeen tavoitteena on tutkia tietoisen läsnäolon ja työhyvinvoinnin suhdetta. Aiemmat tutkimukset ovat Heikkilä-Tammen mukaan selvittäneet läsnäolon vaikutuksia työpaikoilla mm. siten, että pystyttäisiin omaksumaan hyväksyvämpi asenne omaan työtilanteeseen. Nyt tavoitteiden asettaminen on realistisempaa.

Johtajuus on yhteisten merkitysten rakentamista yhdessä.

”Toimitaan epäitsekkäämmin toisia kohtaan. Haetaan merkitystä elämään muualtakin kuin työstä. Pysytään rauhallisempina hankalissa tilanteissa. Parannetaan henkilösuhteita.”

”Myös meditaatio vaikuttaa siihen, miten tulkitsemme ympärillä olevia tapahtumia ja kuinka toimimme. Hiljentymisen seurauksena voi saada aivan uusia oivalluksia ja ahaa-elämyksiä. Tämä vaikuttaa merkittävästi innovatiivisuuden kehittymiseen.”

Jaettu johtajuus

Myös johtajuus on tulevaisuudessa yhä enemmän itsensä johtamista. Johtaminen ei välttämättä konkretisoidu tiettyjen johtajien henkilökohtaisissa ominaisuuksissa tai johtamistyyleissä, vaan se on hajautettua ja tilanteissa syntyvää toimintaa.

”Esimerkiksi isoissa tietotyön organisaatiossa johtajuus tapahtuu välillisten objektien ja ideoiden kautta. Tällä tarkoitetaan sitä, että työtavat, strategiadokumentit, tulosodotukset, brändit ja työtilat korvaavat monin tavoin perinteisen johtajuuden”, Kivinen kertoo.

”Johtajuus on jaettua ja yhteisten merkitysten rakentamista yhdessä. Samalla korostuu yksilön itseohjautuvuus ja oma vastuu työssä suoriutumisesta. Tarvitsemme työyhteisön ja ihmisten välistä kanssakäymistä pystyäksemme rakentamaan yhteisen viitekehyksen, yhteiset toimintatavat ja jaetun ymmärryksen tavoitteista. Työyhteisö ei silti välttämättä ole aikaan ja paikkaan sidottu, vaan se voi muodostua myös virtuaalisesti.”

Muuttuvan työn plussat Top 5

  1. Joustotyö huomioi työntekijän elämäntilanteen ja yksilölliset tarpeet.
  2. Hyväksytään ja arvostetaan moninaisuutta.
  3. Uusi sukupolvi haastaa arvot ja tuo raikkautta paikalleen jääneisiin käsitteisiin.
  4. Muutokset mahdollistavat rohkean ajattelun.
  5. Moniammatillisuus on yksi tärkeimmistä trendeistä.

Teksti: Sari Okko  | Kuva: IStockphoto

Artikkeli on julkaistu Uusi Kaiku -lehdessä 01/2015 ja päivitetty keväällä 2016.