Tavoitteellinen työterveystoiminta: mitä, miksi, miten?

Millä keinoilla työterveyden kehittämisessä saataisiin aikaan parempaa vaikuttavuutta? Työterveyshuollon palveluiden hankintaa koskeva uusi toimintamalli tarjoaa tähän ehdotuksia ja hyviä käytäntöjä.

Työterveyshuollon ammattilaiset tuottavat valtion työpaikoille monipuolisia palveluja, mutta mitkä niistä parhaiten tukevat viraston omien tavoitteiden toteutumista? Kysymys kannattaa esittää, sillä se ohjaa panostamaan oikein valittujen palveluiden hankintaan ja niiden ohjaukseen.

”Vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden kannalta yhteistyö palvelujen sisällön ja käytön ohjaamisessa on erityisen tärkeää”, vahvistaa uuden toimintamallin (linkki) kehittämistyöryhmän puheenjohtaja, neuvotteleva virkamies Päivi Lanttola valtiovarainministeriöstä.

”Erityisesti työnantajien pitäisi miettiä sitä, millaista vaikuttavuutta he työterveyshuollolta haluavat.”

VM on julkistanut lokakuun alussa uuden työterveyden kehittämistä koskevan määräyksen ja ohjeen (linkki), joka Lanttolan mukaan muodostaa työryhmän laatiman mallin kanssa hyvän kokonaisuuden.

”Myös tässä määräyksessä nostetaan esille työterveysyhteistyön merkitystä”, Lanttola kertoo.

Työterveyshuollon palveluiden hankinta herättää monia kysymyksiä. Vaikuttavan työterveysyhteistyön suuntaviivoja pohdittiin työryhmässä, joka kokosi aiheesta kattavan esityksen. Vasemmalta: Anna Hokkinen, Hanna Oranen, Mari Näärsaari, Leena Peltola, Leila Litmanen-Iltola, Sari Nupponen ja Päivi Lanttola.

Työterveyshuollon palveluiden hankinta herättää monia kysymyksiä. Vaikuttavan työterveysyhteistyön suuntaviivoja pohdittiin työryhmässä, joka kokosi aiheesta kattavan esityksen. Vasemmalta: Anna Hokkinen, Hanna Oranen, Mari Näätsaari, Leena Peltola, Leila Litmanen-Iltola, Sari Nupponen ja Päivi Lanttola.

Oma tahtotila ja tarpeet selville

Kun tähdätään parempaan vaikuttavuuteen, työkyvyn johtamisen osaaminen on avainasemassa. Hiomalla työterveyshuollon yhteistyön prosesseja voidaan merkittävällä tavalla vaikuttaa muun muassa työn tuloksellisuuteen.

Lanttola korostaa, että työterveyshuoltopalveluita kilpailuttaessa ja sopimusta tehdessä viraston tulisi kiinnittää erityistä huomiota siihen, että he ovat analysoineet omat tarpeensa ja tavoitteensa riittävän hyvin.

Hiomalla työterveyshuollon yhteistyön prosesseja voidaan vaikuttaaa työn tuloksellisuuteen.

Työpaikoilla tulisi aivan ensimmäiseksi kuvata työterveyteen liittyvä toiminta prosesseina, jotta kokonaisuus, vastuut ja tehtävät saataisiin selkeästi näkyviin. Tavoitetilaa määriteltäessä otetaan huomioon niin yksilön, työyhteisön kuin organisaationkin näkökulmat.

Tavoitteeksi kannattaa asettaa tarpeiden mukainen, kustannustehokas ja ennen kaikkea sairauksia ennaltaehkäisevä yhteistyö palveluntuottajien kanssa.

”Työterveyshuollon pitää painottua työstä ja työympäristöstä johtuvan sairastamisen ennaltaehkäisemiseen, mikä näkyy myöhemmin käytännössä työhyvinvoinnin parantumisena ja työpaikan sairauspoissaolojen vähentymisenä”, Lanttola muistuttaa.

Palveluiden ostajalla aktiivinen rooli

Työterveyshuollon kilpailutusvaiheessa määriteltyjen laatukriteerien ja tavoitteiden lisäksi virastoissa kannattaa yhteistyön käynnistyttyä alkaa aktiivisesti ohjata palvelutoimintaa haluamaansa suuntaan.

Uuden toimintamallin kehittämisryhmän jäsen Leena Peltola Valtiokonttorista sanookin, että mallin yhtenä tavoitteena on rohkaista virastojen edustajia kriittisiksi ostajiksi.

”Palveluntuottajien tarjonta on toki runsasta, mutta valinnat kannattaa tehdä oman viraston tarpeiden mukaisesti. Tästä syystä tavoitteellinen työterveystoiminnan suunnitelma, jossa kustannukset painotetaan ennaltaehkäisevään toimintaan suhteessa sairaanhoidon kuluihin, ohjaa parempaan vaikuttavuuteen”, Peltola sanoo.

Mallin yhtenä tavoitteena on rohkaista virastojen edustajia kriittisiksi ostajiksi.

Palveluja muotoiltaessa otetaan huomioon myös sujuvaa työtä ja työkykyä tukevat mallit erilaisten tilanteiden tunnistamiseen ja niihin liittyviin ohjeistuksiin. Malleihin kannattaa kirjata yhteistyö TTH-palveluntuottajan kanssa.

Seuraa, mittaa ja kehitä uutta

Työterveyspalveluita koskevaa arviointia on syytä tehdä pitkin sopimuskautta ja antaa tarvittaessa kumppaneille palautetta. Leena Peltola korostaa, että ohjat kannattaa pitää kaiken aikaa omissa käsissä.

”Esimerkiksi digitalisaatio tarjoaa mahdollisuuksia kokeilla uusia kustannustehokkaita toimintatapoja kuten sähköisiä kyselyjä tai mobiili- ja verkkopalveluja, joiden käyttöönottoa asiakas voi itsekin ehdottaa palveluntuottajalle”, Peltola vinkkaa.

Henkilöstön työkyvyn kehittymisen mittareita ja tulosten raportointia esitellään mallissa laajasti. Vastuu toimintasuunnitelman toteutumisen systemaattisesta seurannasta kuuluu viraston ja palveluntuottajan jäsenistä koostuvalle ohjausryhmälle.

Työterveysyhteistyön mallin suunnitteluun osallistuivat Päivi Lanttolan ja Leena Peltolan lisäksi Leila Litmanen-Iltola Rajasta, Sari Nupponen Verosta, Hanna Oranen VNK:sta sekä Anna Hokkinen ja Mari Näätsaari Valtiokonttorista.

Tutustu uuteen työterveyshuollon toimintamalliin: Asiakasvirasto työterveysyhteistyössä (pdf) >

Lue lisää aiheesta Työterveyslaitoksen julkaisemasta työterveyshuollon laatuportaalista https://www.laatuportaali.fi. Sivuilla löytyy tietoa muun muassa työterveyshuollon  palveluntuottajista.

Työterveysyhteistyön mallista voit kysyä lisätietoa työryhmän jäseniltä: anna.hokkinen(at)valtiokonttori.fi, paivi.lanttola(at)vm.fi,  leila.litmanen-iltola(at)raja.fi, mari.naatsaari(at)valtiokonttori.fi, sari.nupponen(at)vero.fi, hanna.oranen(at)vnk.fi ja leena.peltola(at)valtiokonttori.fi.


Teksti: Pirjo Kuisma | Kuvat: Valtiokonttori