Tasa-arvon toteutuminen organisaatiossa on kaikkien asia

Sukupuoleen liittyviä asenteita ja ajattelunvinoumia on haudattuna päivittäisessä kanssakäymisessä. Miten ne saadaan päivän valoon ja miten niiltä voi suojautua? Kaiku-yhteistyöryhmään kuuluva Heidi Koivuluoma Suomen ympäristökeskuksesta kertoo tähän asiaan liittyvästä lopputyöstään.

Organisaatiossa seurataan usein tasa-arvon toteutumista kyselyin, määrällisten mittausten avulla. Valtion organisaatiossa voidaan olla tyytyväisiä kyselyiden tuloksiin, vaikkakin naiset ovat hieman tyytymättömämpiä tasa-arvon toteutumiseen kuin miehet. Tasa-arvo -suunnitelmia sekä työtä tasa-arvon toteutumiseksi on tehty pitkään ja ansiokkaasti useiden vuosien ajan.

Monissa organisaatioissa toteutuu jo samasta työstä sama palkka -tavoite. Kuitenkin työelämässä vallitsee voimakas segregaatio, eli sukupuolien eriytyminen eri ammattiryhmien välillä. Monet käytänteet voivat muodostua myös tiedostamatta sukupuolittuneiksi – onko kokouksessa puheenjohtajan paikalla aina mies ja sihteerinä nainen? Jakautuuko kokouksissa käytetyt puheenvuorot tasaisesti vai aina samoille henkilöille?

Roolimallit mukana jo lasten leikeissä

Tutkimusten mukaan naisten on vaikeampi saada kokemusta linjajohdosta. Usein naiset työskentelevät organisaatiossa tukitehtävissä, kuten esimerkiksi talous- tai viestinnäntehtävissä, tukemassa miehiä, jotka voivat keskittyä varsinaiseen strategiseen liiketoimintaan. Kiinnitämmekö tarpeeksi huomiota näihin ilmiöihin ja asenteisiin vai pidämmekö niitä itsestään selvinä? Usein asenteet ja käyttäytymismallit ovat peruja jo varhaislapsuudesta, lapsuuden kodista, ja siitä syystä ne ovat jo valmiiksi rakentuneita mieliimme ja ajatuksiimme työelämään siirryttäessä. Lasten leikeissä voi roolimallit olla läsnä jo varhaisessa vaiheessa. Tuttavani kertoi lasten kotileikin roolijaosta. Leikissä roolit olivat nopeasti ja automaattisesti löytyneet kaikille, mutta porukan ainoalle pojalle ei tullut valmiita ehdotuksia roolista, jolloin hän itse päätti, että ”okei, minä olen sitten isä ja lähdenkin tästä töihin” – taisi loppua hänen kohdaltaan leikki lyhyeen.

Tasa-arvo on kaikkien asia

Tutkimusten keskeisenä tuloksena on, että mitä enemmän päätöksiä tehdään intuitiivisesti ja samojen henkilöiden toimesta, sitä helpommin sokeudutaan päätöksentekoon vaikuttavista ajattelun vinoumista. Mitä enemmän puolestaan kiinnitetään huomiota ryhmädynamiikkaan ja päätöksentekotilanteiden neutraalisuuteen sekä siihen, että päättäjinä toimii mahdollisimman erilaisista ihmisistä koostuva ryhmä, sitä huonommin saavat valtaa ajattelun oikopolut ja intuitiivisen ajattelun synnyttämät peukalosäännöt. Toimintaympäristöä muokkaamalla on mahdollisuus vaikuttaa yksilön asenteisiin ja valintoihin molempia osapuolia hyödyttävästi. Organisaatio hyötyy siitä, että sen toiminta on tasa-arvoista. Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen organisaatio pystyy aidosti hyödyntämään monimuotoisuutta toiminnan uudistajana ja mahdollistajana. Tasa-arvo organisaatiossa on kaikkien asia, ja sen toteuttamiseksi tarvitaan myös miesten saamista mukaan tasa-arvotyöhön. Tasa-arvotyön kannalta on tärkeää, että jokainen kiinnittää huomiota omaan tapaansa toimia sekä kyseenalaistaa omia toimintamallejaan. On erittäin vaikea huomata käyttäytymisen liittyviä stereotypioita. Keinoina niiden tunnistamiseen organisaatiossa ovat valistaminen, asioista keskusteleminen ja toiminnan mahdollisimman läpinäkyväksi ja avoimeksi tekeminen.

Epäkohtiin tulisi puuttua

Organisaatioon olisi hyvä saada vallalle sellainen asenneilmasto, että mikäli huomataan tällaisia epätasa-arvoisia tapoja, käytänteitä, rakenteita tai asenteita, ihmiset uskaltaisivat nostaa ne esille välittömästi. Usein näiden kohteena olevan on vaikeampi ottaa asiaa puheeksi tai se koetaan hämmentäväksi. On helpompaa, jos myös ympärillä olevat ihmiset olisivat hereillä tilanteessa. Puheeksi ottaminen on aina vaikeampaa henkilölle, joka edustaa vähemmistöä organisaatiossa, oli sitten kyseessä ikä, sukupuoli tai kieliryhmä. Haasteena vähemmistön edustajalle on aina vallitseva status quo -tilanne ja se, ettei enemmistö koe asiaa samalla tavalla eikä näin ollen välttämättä huomaa epätasa-arvoisia käytänteitä. Itse sanavalmiina asiaan perehtyneenä ihmisenä jäädyin totaalisesti tilanteessa, jossa ilmeni ilmeisesti automyyjän ennakkoasenteet. Saapuessamme autokauppaan sovittuun tapaamiseen nuorehko miesmyyjä kätteli ja esittäytyi vain vieressä seisovalle miehelleni ja minä jäin hämmennyksen valtaan seisomaan sanattomana. Kuinka paljon ympärillämme tapahtuu asioita, joihin itsestään selvyyksinä emme kiinnitä enää huomiota tai ohitamme ne silloin, kun ne eivät kosketa meitä?

Usein on vaikea havaita omassa käyttäytymisessään asenteellisuutta tai ajattelunvinoumia, mutta toisten käyttäytymisessä ne on helpompi havaita. Varmasti kukaan ei voi täysin sanoa, etteivätkö yleisimmän ajattelunvinoumat olisi omassa toiminnassa läsnä, mutta kun ryhdymme kyseenalaistamaan ajatuksiamme ja asenteitamme, pystymme välttämään niiden vaikutusta käyttäytymiseemme.

Aiheesta on enemmän lopputyössäni, jossa tutkin naisten urakehitykseen vaikuttavia ilmiöitä suomalaisessa tutkimuslaitoksessa. Työni tavoitteena oli kehittää työelämää siten, että naiset hakeutuisivat aktiivisemmin päällikkö- ja johtotehtäviin.  Toinen tavoitteistani oli tunnistaa organisaatiossa esiintyviä tiedostamattomia asenteita, jotka voivat pahimmillaan estää tai hidastaa naisten urakehitystä.

Naisten uraan liittyvät ajatteluvinoumat tutkimuslaitoksessa -lopputyö

Kevään aikana olemme Kaiku-yhteistyöryhmässä pohtineet tasa-arvosuunnitelmien kehittämistä kohti toiminnallista tasa-arvo – ja yhdenvertaisuussuunnittelua. Tavoitteena on saada tasa-arvo – ja yhdenvertaisuusasiat siirrettyä raportoinnista käytännön toimintaan. Kaiku-yhteistyöryhmässä etsimme ja jaamme käytännön vinkkejä yhdenvertaisuuden parantamiseksi ja julkaisemme niitä verkostoissamme sekä Uusi Kaiku -julkaisussa.


Kirjoittaja: Heidi Koivuluoma | Kuvat: Pixabay ja Heidi Koivuluoma

Heidi Koivuluoma työskentelee henkilöstösuunnitelijana Suomen ympäristökeskuksessa ja on myös Kaiku-kehittäjä sekä Kaiku-yhteistyöryhmän jäsen.