Nyt tarvitaan lisää älliä tekemiseen

”Julkisen hallinnon älykkyys ei vastaa nykytilannetta, jossa kohdattavat ongelmat ovat entistä monimutkaisempia ja yhä nopeammin muuttuvia. Tilanne vaatii pikaista päivittämistä”, hallintotieteen professori Jari Stenvall sanoo.

Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa työskentelevä Stenvall on huolestunut. Kärjistetysti sanottuna Suomi tyhmistyy. Julkinen hallinto tekee päätöksiä, jotka ovat kunnon argumenttien puutteessa varsin päättömiä ja hatusta temmattuja.

”Tyhmistymiseen on ajauduttu pikkuhiljaa sähläämällä, kuten epäonnistumalla uudistumisyrityksissä. Hyviä esimerkkejä ovat julkisen hallinnon uudistukset, joissa päätökset näyttävät kansalaisten silmissä tulevan lähinnä puskista ja toisinaan vailla järjen pilkahdusta.”’

Jari_Stenvall_Alykäs_organisaatio

”Älykäs organisaatio suuntaa tulevaisuuteen, selviää muutoksista, oppii uutta ja on sekä edistyksellinen että avarakatseinen”, professori Jari Stenvall sanoo.

”Älykkyyden näkökulmasta valtiosta on tullut suomalaisen yhteiskunnan heikoin lenkki. Suomi on suistunut älyttömyyden kuoppaan, jossa tarvittaisiin nyt hyvää johtamista ja osaamisen hyödyntämistä. Vaikka tämä on varsin poleeminen kanta, tilanne on tosiasiassa vakava.”

Ei mikään helppo juttu

”Älykkyys on suhteellinen käsite. Se, mikä tänään tuntuu älykkäältä, voi olla kymmenen vuoden kuluttua yksinkertaista. Yleensä älykkäät ratkaisut liitetään teknologialähtöisiin käytäntöihin, jotka liittyvä itseohjautuvuuteen, tietoon ja sen analysointiin sekä kykyyn tehdä järkeviä ratkaisuja muuttuvissa olosuhteissa”, Stenvall sanoo.

Jopa Einstein kalpenisi ja muuttuisi pieneksi tämän päivän organisaatioissa.

Älykkyys on Stenvallin mukaan mm. kykyä sopeutua ja uudistua, virheitä tunnistavaa, vanhasta poisoppivaa ja uutta nopeasti oppivaa, toiminnan joustavaa muuttamista, muutoksista ja paineista selviävää, edistyksellistä, avarakatseista sekä luovaa ja avointa.

”Tämä koskee sekä organisaatioita että yksilöitä, mikä haastaa niin henkilöstöpolitiikan kuin henkilöstön johtamisen. Kyseessä ei ole mikään helppo juttu, mutta tätä kaikkea tässä maailmassa tänä päivänä tarvitaan.”

Pikku-Einsteinit kehiin?

Pitäisikö jokaisesta organisaatiosta löytyä vähintäänkin suhteellisuusteorian luoneen Albert Einsteinin kaltaisia pikku-Einsteineja, jotta niistä tulisi riittävän kyvykkäitä ja älykkäitä?

Stenvall arvelee, että jopa Einstein kalpenisi ja muuttuisi pieneksi tämän päivän organisaatioissa. Einstein ei nauttisi kehityskeskusteluista tai julkisen hallinnon ylinormitetuista työtavoista. Johtamisen tulisi luoda areenoita älykkäälle käyttäytymiselle ja osata kanavoida ihmisten älykkyys oikeisiin asioihin.

”Tänä päivänä tilanne on se, että asiantuntevien virkamiesten älykkyydelle on entistä vähemmän tilaa. Tietynlainen pelon kulttuuri pakottaa virkamiehiäkin hiljaiseksi esimerkiksi toisinaan järjettömyyksiä tekevään poliittiseen päätöksentekoon nähden. Koneisto tyhmistää.”

Vähemmän harhoja, enemmän älykkyyttä

Stenvall sanoo, että usein monimutkaisissa tilanteissa niin sanotut päätöksenteon harhat ohjaavat käyttäytymistä.

Auktoriteettiharhassa uskotaan liikaa ulkopuolisiin auktoriteetteihin. Upotettujen kustannusten harhassa johonkin asiaan on panostettu niin paljon, ettei siihen liittyvää vakuuttelua voida lopettaa. Joukkoharhassa vakuutellaan ryhmän voimin, että asiat ovat oikein, kun taas halo-efektin takia yksittäisen yksityiskohdan takia epäillään koko kokonaisuutta. Toisinaan taas oma tai naapurin kokemus asioista ohjaa päätöksentekoa faktojen sijaan.

Erilaisuuden sietäminen vähentää harhojen määrää ja lisää älykkyyttä.

”Älykäs organisaatio on säröinen, mutta meiltä puutuu ongelmansietokykyä. Julkisen hallinnon johtajilla ja poliittisilla päätöksentekijöillä on usein taipumus kuunnella vain samanmielisiä. Kuitenkin organisaatioissa tarvitaan aina epäilijöitä ja erilaista osaamista, jotta asiat kehittyisivät.”

”Vaikka ajateltaisiin eri tavalla, kaikilla tulisi olla pyrkimys yhteisten ratkaisujen etsimiseen. Erilaisuuden sietäminen vähentää harhojen määrää ja lisää älykkyyttä. Epäonnistuminen ei tarkoita tyhmyyttä.”

Mennään välillä vaikka metsään

Vaikka älykkyys on Stenvallin mukaan vajaakäytössä eikä tekemisessä ole aina päätä eikä häntää, tunnelissa pilkottaa valoa kasvavan sopeutumiskyvyn muodossa. Yhä useampi on tajunnut ongelman. Esimerkiksi kokeilukulttuuri lisää rohkeutta ja kykyä riskinottoon. Mennään vaikka välillä metsään, mutta ei pelata aina varman päälle.

”On aika siirtyä vanhasta systeemistä uuteen systeemiin, joka lähtee liikkeelle tavallaan tyhjältä pöydältä. Kun vanhat kaavat ja kehykset eivät enää toimi, niitä pitää muuttaa ja päivittää nykymaailmaan sopivaksi – vanhoja hyviä perinteitä kunnioittaen.”

”Kokeilukulttuurissa pelkona on se, että siitä muodostuu aiemman hallintoperinteen ohjaamana raskas byrokraattinen häkkyrä. Kokeilujen pitää pysyä kokeiluna.


Teksti: Sari Okko | Kuvat: Tampereen yliopisto, Pixabay