Suomi mainitaan

Eurofoundin julkaisemasta kuudennesta eurooppalaisesta työolotutkimuksesta voi lukea meitä suomalaisia aina kiinnostavan asian: mistä meidän huomataan.  Raportti on verkkojulkaisu www.eurofound.europa.eu/publications/report/2016/working-conditions/sixth-european-working-conditions-survey-overview-report

Raportin kirjoittaja on nostanut raportin tekstiin tietysti vain tärkeimmät asiat ja havainnot. Joissakin tärkeissä asioissa Suomi mainitaan nimeltä. Ne ovat asioita, joissa meidät on huomattu, vaikkemme itse aina huomaisikaan.

Suomi kuuluu niiden maiden joukkoon, joissa julkisella sektorilla työskentelevien osuus on suurin. Samaan ryhmään kuuluvat Norja, Tanska, Ruotsi, Slovenia ja Luxemburg. Yksityisen sektori on huomattava Albaniassa, Turkissa, Espanjassa ja Kyproksessa.

Unkarin, Tsekin, Viron ja Liettuan tavoin Suomessa kotitalouksista yli 70 prosenttia on kahden kokoaikatyöstä ansiota saavien talouksia. Yhden ansiotyössä olevan taloudet ovat yleisimpiä Turkissa, Montenegrossa, FYROM:ssa, Maltassa, Albaniassa ja Serbiassa. Yhden koko- ja yhden osa-aikatyötä tekevän talouksia on eniten Alankomaissa, Sveitsissä ja Belgiassa.

Suomalaisten tavoin norjalaiset ja tanskalaiset vastustavat vähiten nettoansioittensa julkistamista. Suurinta niiden julkistamisen vastustus on Unkarissa, Puolassa, Tsekissä ja Italiassa.

Vihaisten toimeksiantajien, asiakkaiden, potilaiden tai oppilaiden käsittely tulee harvimmin eteen Tanskassa, Norjassa ja Suomassa, useimmiten taas Albaniassa ja Espanjassa.

Pitkien eli yli 10 tunnin työpäivien lukumäärä kuukausittain on suurin Turkissa, Maltassa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Irlannissa, Ruotsissa, Albaniassa, Kreikassa ja Suomessa. Omaa työtään tekevät raportoivat muita useammin pitkistä työpäivistä.

Työajan säännöllisyys muodostuu neljästä osatekijästä: päivittäin samana pysyvä työtuntien määrä, viikoittain samana pysyvä työpäivien määrä, viikoittain samana pysyvä työtuntien määrä ja kiinteät työn alkamis- ja päättymisajat. Säännöllisimmät työajat ovat Bulgariassa, Maltassa ja Luxemburgissa, kun taas toisen, joustavimman, ääripään muodostavat Tanska, Suomi ja Ruotsi.

Työsuojeluvaltuutetun valintaa koskevassa selostuksessa raportti nojautuu ETUI:n tietoihin. Niiden mukaan Suomessa valtuutetun valinta edellyttäisi, että työpaikalla on 20 työntekijää. (Suomen lain mukaan työsuojeluvaltuutettu on kuitenkin valittava työpaikalle, jossa työskentelee 10 työntekijää, ja muussakin työpaikassa työntekijät voivat valita työsuojeluvaltuutetun.) Mitään kynnystä ei ole Irlannissa, Portugalissa, Slovakiassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Korkein kynnys eli 50 on Belgiassa, Bulgariassa, Kroatiassa, Ranskassa, Unkarissa, Liettuassa ja Alankomaissa.

Tiimityötä, jossa työntekijä kuuluu useampaan kuin yhteen tiimiin, tehdään eniten Norjassa, Suomessa, Ruotsissa, Alankomaissa ja Tanskassa. Vähiten sitä tehdään Albaniassa ja Bulgariassa. Tanskassa, Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Alankomaissa tiimin jäsenet päättävät myös tehtävien jaosta tiimin kesken. Tiimin vetäjästä tiimin jäsenet päättävät muita maita useammin Ruotsissa, Norjassa, Suomessa, Romaniassa ja Sveitsissä. Vastaavasti työn aikataulusta tiimin jäsenet voivat päättää Tanskassa, Serbiassa, Montenegrossa, Suomessa, Itävallassa, Norjassa, Sveitsissä ja Alankomaissa.

Suomessa on suhteellisesti kaikkein eniten (36 prosenttia) työntekijöitä, joilla on krooninen sairaus, kun toisen ääripäänä (5 prosenttia) on Romania. Vähintään 56 vuotta vanhoista työntekijöistä yleensä useammin miehet kuin naiset arvioivat pystyvänsä jatkamaan työssään vielä viisi vuotta, mutta Itävallassa, Suomessa, Virossa, Kroatiassa, Liettuassa, Norjassa, Puolassa ja Slovakiassa näin uskovat naiset useammin kuin miehet.

Tutkimuksessa on tyypitelty työt niiden laadun perusteella neljään eri luokkaan.  Työn laadun perusteella paras tilanne on Tanskan, Suomen, Luxemburgin, Ruotsin ja Yhdistyneen kuningaskunnan työntekijöillä. Toisaalta Tanskan, Suomen, Ranskan ja Alankomaiden työntekijöistä suuri osa tekee laadultaan paineenalaiseksi luokiteltua työtä. Huonolaatuista työtä tehdään suhteellisesti eniten Romaniassa, Kreikassa, Unkarissa ja Latviassa.

Nämä edellä olevat ovat siis osa niistä asioista, jotka raportin laatijan mielestä ovat niin merkityksellisiä, että niistä on ollut kirjoitettava. Näistä asioista Suomi mainitaan. Raportissa on toki paljon muitakin tärkeitä asioita, mutta niiden kohdalla Suomesta ei ollut erityistä sanottavaa. Vaikka työelämä Suomessa on noin yleisesti ottaen Euroopan parhaasta päästä, jollei parasta.


Kirjoittaja: Leo Suomaa | Kuvat: Sosiaali- ja terveysministeriö ja Pixabay

Kirjoittaja on sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosaston osastopäällikkö.