Suojautuminen on digitaalista kansalaistaitoa

Sosiaalinen media on lyhyessä ajassa muuttanut maailmaa. Se on yhä enemmän myös moderni taistelukenttä, jossa hyökätään esimerkiksi suvereenien valtioiden vaaleihin. Tarkoitus on kasvattaa epäluuloisuutta ja heikentää demokraattisia rakenteita. Sen vuoksi verkkovaikutuksen uhkien tunnistaminen kuuluu kansalaistaitoihin.

Markku Mantila on juuri aloittanut työnsä yksikönjohtajana Latvian Riikassa toimivassa Naton strategisen viestinnän osaamiskeskuksessa. Osaamiskeskuksen perustivat 2014 Ukrainan sodan ja Krimin valtauksen jälkeen seitsemän maata: Latvia, Viro, Liettua, Iso-Britannia, Saksa, Italia ja Puola, kun ne havaitsivat, että viestinnästä oli tullut yhä selvemmin yksi keskeinen kansalaisiin kohdistuvan vaikuttamisen keino. Suomi liittyi osaamiskeskukseen 2016.

Naton strategisen viestinnän osaamiskeskuksessa työskentelevä Markku Mantila pitää piittaamattomuutta suurimpana tietoturvariskinä. Jo pienillä toimilla voi merkittävästi parantaa omaa suojautumista.

Naton strategisen viestinnän osaamiskeskus on yksi Naton 18 osaamiskeskuksesta, eikä se kytkeydy suoraan Naton komentojärjestelmään. Sen vuoksi Suomi voi olla toiminnassa mukana. Mantilan palkan maksaa sisäministeriön alainen Kriisinhallintakeskus.

Suomi on katsonut, että viestinnästä on tullut niin keskeinen strateginen väline, että on syytä pysyä ajan tasalla siitä, millaisia viestintään liittyviä vaikutuspyrkimyksiä on vireillä ja käynnissä.

– Tämä osaamiskeskus ei käsittele salaiseksi luokiteltua aineistoa. Kaikki tutkimukset tehdään julkiseen aineistoon nojautuen, Mantila sanoo.

Mantilan aikaisempi työkokemus istuu erinomaisesti nykyiseen tehtävään. Hän on työskennellyt ulkoministeriössä, toiminut sanomalehtien Pohjalainen ja Kaleva päätoimittajana sekä valtioneuvoston viestintäjohtajana. Erityisesti tehtävä valtioneuvoston viestintäjohtajana oli paikka, jossa joutui näkemään, kuinka ankaraa ulkovaltojen halu ja kyky on käyttää digitaalista tiedonhankintaa ja vaikuttamista.

– Täällä osaamiskeskuksessa me emme spekuloi, emmekä tee politiikkaa.

– Täällä osaamiskeskuksessa me emme spekuloi, emmekä tee politiikkaa. Me julkaisemme tutkittua, luotettavaa tietoa siitä, miten digitaalista toimintaympäristöä käytetään hyväksi omien tarkoitusperien ajamisessa.

Venäjän muuttunut sotilasdoktriini

Vaikka monilla mailla on kyky ja mahdollisuus erilaisiin verkkotiedustelu- ja vaikutusoperaatioihin, Venäjä on ylivoimaisesti tärkein operoija.

Venäjän asevoimien komentaja Vasili Gerasimov määritteli jo vuonna 2013 Venäjän uuden sotilasdoktriinin, jossa sodan ja rauhan raja hämärtyy. Venäjä käyttää vuodessa noin miljardi dollaria erilaisiin verkko-operaatioihin. Keskeisiä ovat olleet pyrkimykset vaikuttaa vaaleihin.

Ruotsin Kokonaismaanpuolustuksen tutkimuslaitoksen (FOI) tuore tutkimus osoittaa, että esimerkiksi Ruotsin vaaleihin liittyvistä tweeteistä 10 prosenttia oli erilaisten botien eli automaattien lähettämiä. FOI tutki huhtikuun ja elokuun välisenä aikana 600 000 tweettiä, joista yli 60 000 osoittautui automaattien lähettämiksi. Nämä tweetit tukivat poikkeuksetta Ruotsidemokraattien pyrkimyksiä. Myös Italian vaaleissa saatiin luotettavaa tutkimustietoa siitä, että vaaleihin vaikutettiin Italian ulkopuolelta.

– Meillä vaalit ovat huhtikuussa. Ei tarvitse tehdä kovin suuria johtopäätöksi, että myös Suomen vaaleihin tullaan vaikuttamaan maan rajojen ulkopuolelta, Mantila sanoo.

– Valeuutiset ovat muuttuneet arkipäiväisiksi. Olisi tärkeää, että ihmiset alkaisivat oikeasti miettiä, pitävätkö asiat paikkansa vai eivät. Valeuutisten tekemiseen on erilaisia syitä. Viattomimmillaan kyse on yrityksestä pitää yllä myönteistä mielikuvaa, pahimmillaan halutaan oikeasti järkyttää demokraattisten valtioiden toimintaedellytyksiä.

Pietarin trollitehdas on todella tehokas.

–  Tutkimus osoittaa myös sen, että 36 prosenttia Natoa koskevista uutisista on valeuutisia. Pietarin trollitehdas on todella tehokas, Mantila sanoo.

Jokainen tietokone voidaan hakkeroida

Työskennellessään valtioneuvostossa Mantila oppi ymmärtämään, että kannettavat viestimet ovat kaiken aikaa turvallisuusuhka. Nykyiseen työpaikkaan ei saa tuoda matkapuhelinta. Myös valtioneuvostossa oli paljon kokouksia, joissa edellytettiin, että puhelimet jätetään ulkopuolelle.

– Matkapuhelin on todella helppo paikantaa ja siihen on käyttäjän tietämättä hyvin helppo asentaa bugi, joka mahdollistaa sen, että puhelimen avulla, myös sen ollessa suljettuna,  voidaan kuunnella kaikkea lähiympäristössä käytävää keskustelua.

– Lähtökohta on se, että kaikkia puheluja voidaan kuunnella. Tässä suhteessa vanha lankapuhelin on kyllä tosi turvallinen peli, Mantila sanoo.

Mantila toteaa, että myös tietokoneet ovat riski, sillä haluttaessa mikä tahansa tietokone voidaan hakkeroida. Se ei tietenkään tarkoita, että kaikki hakkeroidaan, vaan sitä, että halutun tietokoneen sisällä oleva tieto voidaan saada esille. Kukaan ei ole suojassa.

Jokamiehenohjeet

Valtion tasolla turvallisuusviranomaiset pitävät hyvin huolen siitä, että tietoturvallisuus on kunnossa niiden osalta, jotka käyttävät turvallisuusluokiteltua tietoa. Mutta myös tavallisen ihmisen kannattaa opetella muutama asia, joiden avulla oma tietoturvallisuus pysyy kunnossa.

–   Yllättävän pitkälle pääsee jo sillä, ettei lähetä meilejä tai tee päivityksiä humalassa tai vihaisena. Silloin tulee helposti jättäneeksi digitaalisen jalanjäljen, joka harmittaa ja jota ei saa millään verkosta pois.

– Salasanojen vaihtamista ja luotettavuutta pitää noudattaa.

– Mitään turvaluokiteltuja asiakirjoja ei pidä lukea lentokoneessa tai junassa, eikä ehkä mitään muitakaan asiakirjoja. Ei niissä kannata myöskään keskustella työasioista, jos kyse on vähänkään sellaisista asioista, että ne saattavat kiinnostaa ulkopuolisia. Kysehän voi olla täysin turvallisuusluokittelemattomistakin asioista, vaikka kilpailijatiedosta, tarjouskilpailuista tai rekrytoinneista. Joku lähistöllä saattaa saada siitä helposti tärkeää tietoa.

Kyse on siis pääasiassa piittaamattomuudesta. Nykyaikaisessa digitaalisessa maailmassa monet asiat ovat muuttuneet aikaisempaa helpommiksi. Työtä voidaan tehdä ajasta ja paikasta riippumatta. Varjopuoli on se, että suojaus on niin puutteellista, että haluttuun tietoon voi helposti päästä käsiksi.

Ei ole vainoharhaisuutta yrittää tehdä hyökkäämisen onnistuminen niin vaikeaksi kuin mahdollista. Se on digitaalista kansalaistaitoa.


Teksti: Heikki Hakala | Kuvat: Pixabay ja Heikki Hakala