Sovittelu tarjoaa reilun ratkaisun

Jos Saara Remes saisi päättää, hän ripottelisi jokaiseen työyhteisöön sovunrakentajia ja vähentäisi nakertajia. Parhaimmillaan työyhteisösovittelusta tulee osa työn tekemisen arkea ja organisaation henkilöstöstrategiaa.

Riidoista ja ristiriidoista on työpaikoilla moneksi. On kuppikuntia, juoruilua, selän takana puhumista, luottamuspulaa, valtapelejä, stressiä ja työuupumusta, jatkuvia poissaoloja ja jopa vuosikausia jatkuneita sairauslomakierteitä.

”Konfliktien aiheuttama psykososiaalinen kuormittuminen on iso ongelma. Tutkimusten mukaan yli puolet menetetyistä työpäivistä aiheutuu stressistä ja psykososiaalisista syistä. Tämä merkitsee organisaatiolle yhtä työntekijää kohti noin 2000 euron kustannuksia vuodessa”, Remes sanoo.

Muutos on uusi normaali

Remes on työ- ja organisaatiopsykologiaan erikoistunut ratkaisukeskeinen valmentaja, psykoterapeutti ja työyhteisösovittelija, jolla on yli 20 vuoden kokemus johtajien, esimiesten, asiantuntijoiden ja työyhteisöjen valmentamisesta. Remes on yksi työyhteisösovittelun uranuurtajista Suomessa ja työyhteisösovittelijoiden kouluttaja.

”Tarkastelen työyhteisön toimintaa kahdella tasolla: sekä vuorovaikutuksen että työprosessien kautta. Jos työyhteisössä ei uskalleta puhua tai puhe on negatiivissävyistä ja syyttelevää, se vaikuttaa ilmapiiriin. Aivan yhtä paljon jokapäiväisillä tekemisillämme on merkitystä.”

Kun jännitteet kasvavat, loputa jonain päivänä vain työkavereiden välillä nasahtaa.

”Jos tehtäväkuvat, pelisäännöt ja työrooleihin liittyvät vastuut ovat epäselvät tai kirkastamatta, petymme päivittäin odotuksiimme ja toisiimme. Samoja asioita tehdään moneen kertaan, ihmetellään tietokatkoksia ja töiden ruuhkautumista. Kiirettä ja stressiä piisaa. Tällaisessa ilmapiirissä jännitteet kasvavat ja lopulta jonain päivänä vain työkavereiden välillä sitten nasahtaa”, Remes kuvailee.

Ristiriitojen riskit kasvavat epävarmoina aikoina, jolloin moni pelkää työpaikkansa puolesta. Stressi lisääntyy tilanteessa, jossa muutoksesta on tullut ikään kuin uusi normaali olotila. Stressaantunut ihminen kuulee neutraalinkin viestin negatiivisena, ja tämä luo otollista maaperää konflikteille.

”Näihin työelämän murroksen aiheuttamiin ongelmiin sovittelu tarjoaa hyvän työkalun”, Remes toteaa.

”Auts” voi auttaa

Sovittelu on Remeksen mukaan reilu ja läpinäkyvä prosessi. Se on kaikille osapuolille samanlainen koulutukseen tai asemaan katsomatta. Sovittelijana voi toimia työyhteisön sisäinen tai ulkopuolinen sovittelija, kunhan asioiden käsittely on mahdollisimman puolueetonta.

Saara_Remes1_pieni

”Työyhteisösovittelu tarjoaa läpinäkyvän toimintamallin ristiriitojen aktiiviseen hallintaan: ennaltaehkäisyyn, sopuratkaisuun ja sovun tukitoimiin”, Saara Remes tiivistää.

”Tärkeintä on, että ristiriita käsitellään ja otetaan puheeksi siten, että kaikki tulevat kuulluiksi. Kun ristiriita kohdataan, osapuolet voivat ymmärtää toistensa käyttäytymistä, vaikka eivät edelleenkään hyväksyisi sitä. Oleellista on lähteä pohtimaan yhdessä, miten tilanteessa päästään eteenpäin – kaikesta tapahtuneesta huolimatta. Tavoitteena on varmistaa töiden sujuminen jatkossa ja siihen tarvittava osapuolten välinen riittävän hyvä työkaveruus.”

Ongelmat ja ratkaisujen rakentaminen koskee koko työyhteisöä.

Sovittelun restoratiiviseen ajatteluun kuuluu, että mukaan otetaan työyhteisö, vaikka varsinaisessa konfliktissa olisikin vain kaksi osapuolta. Työyhteisön kanssa on hyvä keskustella yhteisistä pelisäännöistä ja miettiä, miten jatkossa toimimalla toisin ennaltaehkäistään vastaavien ongelmien syntyminen. Koko työyhteisön tukea tarvitaan myös siihen, että uusi tapa käyttäytyä onnistuu.

Työyhteisössä voidaan esimerkiksi keksiä yhteisiä merkkejä, joilla voidaan hyvässä hengessä puuttua ärsyttäväksi koettuun käyttäytymiseen. Se voi olla esimerkiksi suullinen ”auts” tai joku yhdessä sovittu merkki, joka viestii, että nyt olisi aika lopettaa ja rauhoittaa tilanne.”

Terapeuttinen vaikutus

Sovittelija on neutraali osapuoli, mutta Remeksen mukaan kokenutkin sovittelija voi joskus mennä siihen ansaan, että hän asettaa tiedostamattaan itselleen tavoitteen. Kun ratkaisu ei synnykään odotuksen mukaan, tilanne voi olla pettymys.

Kuulluksi ja ymmärretyksi tuleminen on ihmisille erittäin tärkeää.

”Sovittelussa fokus ei saa koskaan olla pelkässä sopimuksessa, vaan siinä, mitä uutta on oivallettu prosessin aikana sekä miten toimimalla toisin onnistumme jatkossa paremmin. On myös hyvä muistaa, etteivät vanhat, jopa vuosikymmeniä työelämää värittäneet ristiriidat ratkea aina muutamassa tunnissa. Joskus osapuolet ja/tai työyhteisö saattavat varsinaisen sovittelun jälkeen tarvita lisätukea, jotta uudenlainen toiminta lähtee hyvin käyntiin. Tällöin voi olla apua esimerkiksi työnohjauksesta, coachingista, valmennuksesta tai terapiasta.”

”Kuulluksi ja ymmärretyksi tuleminen on ihmisille erittäin tärkeää. Joskus sovittelussa ollut osapuoli on kokenut tulleensa ensimmäistä kertaa elämässään kuulluksi ja ymmärretyksi oman kokemuksensa suhteen. Sovittelulla voi olla hyvinkin terapeuttinen vaikutus, vaikka sovittelu ei ole terapiaa”, Remes toteaa.

Vihapuheesta toivepuheeseen

Sovittelija auttaa ihmisiä kohtaamaan toisena ja etsimään ratkaisuja riidoille. ”On upeaa, kun vyyhti alkaa purkautua ja osapuolet saattavat huomata, että ai sinä tarkoititkin silloin tuota ja asia olikin noin.”

Saara_Remes4_pieni

Saara Remes tietää, että ristiriidat ja niiden aiheuttama psykososiaalinen kuormittuminen on iso ilmiö ja ongelma organisaatioissa. Sovittelu tarjoaa riitoihin reilun työkalun.

Remes käy osapuolten kanssa sovittelussa ensin parin tunnin henkilökohtaisen keskustelun, jossa tulehtunut tilanne usein oksennetaan ongelmapuheen muodossa sovittelijalle. Vähitellen sovittelija lähtee etsimään pieniä askeleita, joiden avulla lähteä eteenpäin.

”Tavoitteena on päästä puhumaan ongelmien sijaan toiveista. Jos ihminen esimerkiksi kokee, että työkaveri aina keskeyttää hänet eikä anna puheenvuoroa, kysyn, miten toivoisit hänen käyttäytyvän. Vastaus voi olla toive siitä, että tulisi kuulluksi. Toiveista puhuminen vien paremmin eteenpäin kuin syyttely.”

Hei hei nakertajille, tervetuloa rakentajille

Sovittelu tuottaa työyhteisölle paljon hyvää tietoa, jota voidaan hyödyntää jatkossa työyhteisön kehittämisessä. Sovittelu antaa työnantajalle myös reilun mahdollisuuden puuttua ristiriitoja aiheuttavaan toimintaan.

”Ristiriidat eivät ratkea vain sillä, että ulkopuolinen sovittelija tulee kerran paikalle. Parhaat tulokset saavutetaan, kun sovittelusta tulee osa työyhteisön itse hoitamaa arkea. Silloin se toimii ennaltaehkäisevänä työkaluna, jonka ansiosta ristiriidat eivät pääse eskaloitumaan.”

”Jokainen työyhteisö ansaitsisi omia sovunrakentajia nakertajien sijaan. Yhdessä tekeminen on voimaa”.


Teksti: Sari Okko | Kuvat: Matti Hietala