Sitra pistää julkisen sektorin johtamista uuteen kuosiin

Sitralla on parhaillaan käynnissä julkisen hallinnon korkeimman virkamiesjohdon koulutusohjelma, jonka tarkoituksena on perehdyttää osallistujat muuttuvan toimintaympäristön julkiselle hallinnolle asettamiin uusiin haasteisiin. Tavoitteena on luoda kokonaan uudenlainen lähestymistapa, jossa johtamisajattelu ylittää vanhat raja-aidat niin organisaation sisällä kuin organisaatioiden välillä.

Taustalla on systeeminen muutos, joka pistää organisaatioajattelun kokonaan uudeksi. Siihen on keskeisesti ollut vaikuttamassa digitaalisuuden eteneminen, mutta myös yhteiskunnallisten haasteiden keskinäisriippuvuus ja demokratian kasvavat jännitteet. Se antaa organisaatioiden toiminnalle paljon uusia mahdollisuuksia, mutta edellyttää uudenlaista ajattelua ja toimintakulttuuria, jotta mahdollisuuksia voidaan tehokkaasti hyödyntää. Vanhassa hiearkisessa ja siilomaisessa ympäristössä näitä mahdollisuuksia on vaikea ottaa tehokkaaseen käyttöön.

Organisaatiot ovat muuttuneet entistä kompleksisimmiksi. Ihmisten halu ja kyky osallistua on muuttunut ja digitaalisuus on lisännyt erilaisia osallistumismahdollisuuksia, seurantajärjestelmiä ja vuorovaikutusta. Tarjolla on tapoja toimia ajasta ja paikasta riippumatta.

Hierarkian merkitys organisaation toiminnan selkeyttäjänä on hävinnyt.

Hierarkian merkitys organisaation toiminnan selkeyttäjänä on hävinnyt. Siitä on tullut pikemminkin este ja hidaste vuorovaikutukselle. Se merkitsee suurta muutosta esimiestyölle, eikä sitä opi, ellei sitä kouluteta.

– Johtaminen on taitolaji, Marika Tammeaid sanoo.

Sen vuoksi Sitra päätti tarttua haasteeseen.

– Sitra päätti tarttua haasteeseen, kun ei siihen kukaan muukaan tarttunut. Sehän on yksi Sitran tehtävä, toimia katalysaattorina, tunnistaa muutostrendejä ja etsiä keinoja niiden haltuun ottamiseksi, sanoo johtava asiantuntija Marika Tammeaid.

150 ylimmän johdon edustajaa koulutuksessa

Sitra on suunnitellut pitkän, puolitoista vuotta kestävän koulutusohjelman, jossa koulutetaan noin 150 ministeriöiden ja suurten virastojen ylimpään johtoon kuuluvaa henkilöä. Liikkeelle on lähdetty ylimmästä johdosta sen vuoksi, että asioilla on tapana edistyä nopeammin, kun ylin johto on sitoutunut muutokseen ja tekee yhteistyötä keskenään.

Koulutus on nyt puolessa välissä. Ensimmäiset osallistujat ovat kurssin jo käyneet. Kurssissa on kuusi opiskelujaksoa, joista yksi on tutustumismatka ulkomaille. Mallia on haettu mm. Singaporesta, Kanadasta ja Hollannista, joissa julkisen sektoriin muutokseen ja uusiin käytäntöihin on panostettu merkittävästi Suomea enemmän.

– Suomi on menestynyt kansainvälisissä vertailuissa mm. julkisen sektorin toimintakyvyn ja tehokkuuden osalta – ja korruptio on meillä vähäisintä maailmassa. Jos haluamme pysytellä kärjessä, meidän on tehtävä kuitenkin lujasti töitä. Nyt oppimistarve kohdistuu organisaatioajatteluun ja johtamiseen. Tammeaid sanoo.

– Esimerkiksi Kanadassa ja Singaporessa julkisen sektorin johtajien koulutus on hyvin organisoitu. On vahva yhteen hiileen puhaltamisen ote, jossa vältetään osaoptimointia ja hiekkalaatikkoleikkejä, Tammeaid sanoo.

Kun koulutettavana on ylin virkamiesjohto, iso merkitys perinteisen opetuksen rinnalla on opiskelijoiden keskinäisellä vuorovaikutuksella, istuuhan pulpetissa kokeneita, monella tavalla päteviä ihmisiä.

– Hyviä toimintatapoja tulee eri puolilta. Tässä on mahdollista oppia hyviä käytäntöjä kuuntelemalla, kuinka toiset ovat toimineet.

Koulutuksesta iso osa tapahtuu vuorovaikutteisen mobiilialustan välityksellä. Sieltä löytyvät kaikki aineistot. Osallistujien keskinäinen vuorovaikutus on nostettu keskeiseen rooliin.

– Meidät yllätti, että e-oppimisessa on tapahtunut kehitystä niin vähän viimeisen kymmenen vuoden aikana. Sovellukset ovat heikkoja ja jäykkiä vuorovaikutuksen osalta. Kun halutaan muuttaa ajattelua, se vaatii nopeaa yhdessä oppimista. Pitkäkestoinen koulutus, jossa mukana olijat oppivat tuntemaan toisensa ja olemaan tehokkaassa vuorovaikutuksessa keskenään, on tehokas väline tässä, Tammeaid sanoo.

Johtaminen on taitolaji

Suomessa eri ministeriöiden ja valtion virastojen sisällä on suuria toimintakulttuuriin liittyviä eroja. Se on seurausta siitä, että ihmiset eivät liiku hallinnonalojen yli. Kun on tultu yhteen laitokseen tai ministeriöön nuorena töihin, sieltä jäädään myös eläkkeelle.

– Tähän olemme hakemassa muutosta. Tavoitteena on, että etenkin esimiestyötä tekevät virkamiehet voisivat tulevaisuudessa ketterästi liikkua yli ministeriö- ja virastorajojen, ja toivottavasti myös julkisen ja yksityisen sektorin välillä, jotta kokemus kasvaisi mahdollisimman laajaksi ja ajattelu avartuisi, Tammeaid sanoo.

Tammeaid kutsuu johtamista taitolajiksi, sillä johtamisessa on kyse yhä enemmän kyvystä luoda edellytyksiä organisaatiossa kuin olla se paras asiantuntija. Esimiesvalinnoissa on perinteisesti suosittu asiantuntijuutta substanssiasioissa sen sijaan, että painotettaisiin esimiesominaisuuksia.

– Jos tuijotetaan vain pykälätoimivaltaa, kavennetaan toimintakykyä ja hajotetaan päätöksentekokykyä. Se voi myös olla vastuun pakoilua ja asioiden siirtelyä pois omalta tontilta.

– Meillä on tavattoman suuri tarve lisätä kykyä ohjata eri ministeriöiden asioita samaan maaliin. Nykyisin vain hyvin harvat asiat ovat yhden ministeriön toimialalla. Suurin osa asioista liittyy monien ministeriöiden toimialaan ja silloin tarvitaan ymmärrystä, kykyä ja halua toimia yhdessä ilman, että takerrutaan toimivaltarajoihin.

Jos haluamme vastata tulevaisuuden, tai jo tämän hetken, haasteisiin, meidän on opittava ajattelemaan asioita uudella tavalla. Sitra on nyt käynnistänyt koulutusohjelman, joka antaa eväitä näiden muutosten tunnistamiseen ja niihin vastaamiseen.

Tästä muutoksesta kun kukaan ei ole ulkopuolella.

Sitran tehtävä on olla käynnistämässä uusia asioita. Sen vuoksi nyt mietitään yhdessä valtiovarainministeriön kanssa, kuinka koulutus tulevaisuudessa organisoidaan, jotta se olisi systemaattista ja kattavaa. Tästä muutoksesta kun kukaan ei ole ulkopuolella.


Teksti: Heikki Hakala | Kuvat: Heikki Hakala ja Pixabay