Sisäinen motivaatio ruokkii työn imua ja elämäniloa

Työn osuus valveillaoloajasta on puolet. Filosofian Akatemian Villiam Virkkusen mielestä niin ison osan elämästä pitäisi olla nautinnollista. Parhaimmillaan samalla toteutuvat myös ihmisen kolme psykologista perustarvetta.

Organisaation tuloksellisuuden yksi perustekijä ovat sisäisesti motivoituneet työntekijät. Yhteistä tällaisille työpaikoille on, että niissä toteutuu vuorovaikutuksellinen viestintä sekä jokaisen mahdollisuus vaikuttaa oman työhönsä.

– Näistä peruslähtökohdista myös sisäisellä motivaatiolla on mahdollisuus kasvaa, sosiaalipsykologi, KTM Villiam Virkkunen Filosofian Akatemiasta tietää.

Organisaation tuloksellisuuden yksi perustekijä on sisäisesti motivoituneet työntekijät.

Vahvaa tieteellistä näyttöä

Sisäisellä motivaatiolla Virkkunen tarkoittaa tilaa, jossa työ itsessään on nautinnollista ja innostavaa. Tekemistä eivät silloin ohjaa ulkoiset tekijät, kuten palkka, pakko tai muiden mielipiteet. Virkkunen viittaa yhdysvaltaisten Richard Ryanin ja Edward Decin itseohjautuvuusteoriaan, jossa ihmisen kolme psykologista perustarvetta on jaettu autonomiaan, kompetenssiin ja yhteisöllisyyteen. Filosofian Akatemiassa jaottelu tunnetaan termeillä vapaus, virtaus ja vastuu. Näiden kolmen perustarpeen toteutuessa työssä ihminen kokee sisäistä motivaatiota.

– Vapaudessa on kyse omaehtoisuuden tunteesta; siitä, että on oman työnsä herra. Vastakohtana on liika kontrolli, joka puolestaan heikentää vapauden tunnetta. Sopiva virtaus tarkoittaa, että työssä on riittävästi haasteita. Työ ei välttämättä tapahdu aina mukavuusalueella, mutta kuitenkin niin, että työssä voi käyttää omia vahvuuksia ja siinä on mahdollista kehittyä. Viimeinen eli vastuu on ihmisen luontainen tarve kokea itsensä tärkeäksi ja hyödylliseksi työyhteisössä. Siihen kuuluu vahvasti luottamus toisiin ihmisiin. Neljäntenä voisi tunnistaa myös tarpeen hyvän tekemiseen, Virkkunen kertoo.

Hieman eri näkökohdista sisäisen motivaation voidaan nähdä toteutuvan myös silloin, kun ”intohimo, vahvuudet ja maailman tarve” kohtaavat. Tähän ajatteluun perustuvat esimerkiksi japanilainen Ikigai-ajattelu sekä Isaiah Berlinin siilikonsepti.

– Joku voi olla hyvä työssään, mutta ei nauti siitä. Toinen taas voi toteuttaa itseään tietyssä toiminnassa, mutta ei pysty palvelemaan sillä organisaatiota. Ideaalitilanteessa ihminen löytää itsensä kolmen ympyrän leikkauspisteessä, Virkkunen selventää.

Sisäisen motivaation vaikutuksista työn tuloksellisuuteen on paljon näyttöä. Virkkunen iloitsee, että sen ovat myös organisaatiot huomanneet.

– Useat tutkimukset osoittavat, että sisäinen motivaatio lisää organisaatiossa tuottavuutta, syvää oppimista, luovuutta ja innovaatiota sekä antaa laajempaa perspektiiviä työhön. Sisäisesti motivoituneilla on myös vähemmän sairauspoissaoloja ja he kykenevät parempaan asiakaspalveluun. Kyse ei siis ole mistään pikkujutuista, Virkkunen toteaa.

Sisäisellä motivaatiolla Virkkunen tarkoittaa tilaa, jossa työ itsessään on nautinnollista ja innostavaa.

Työyhteisön yhteiset tavoitteet

Filosofian Akatemiassa etsitään eri malleja ja tutkimuksia hyödyntämällä keinoja työtapojen parantamiseen eli ”kuinka asioita voi tehdä aidosti vaikuttavasti, ei vain tehokkaasti”. Virkkusen oma työtapa on edetä dialogin kautta. Se on hänen mielestään humaanein tapa edistää sekä työntekijöiden että organisaatioiden hyvinvointia.

– Esimiesvalmennusten yhtenä tarkoituksena on rikkoa perinteisiä kaavoja ja siirtyä kohti aitoa keskusteluyhteyttä. Itse tähtään siihen, että muutokset esimiesten uskomuksissa ja toimintatavoissa heijastuisivat koko työyhteisöön, Virkkunen toteaa.

– Tietotyöläisten piina on usein, että töitä on aina enemmän kuin mitä voi saada tehtyä. Siksikin on tärkeää, että työyhteisössä yhdessä mietitään, mitkä asiat priorisoidaan ja mikä jätetään kokonaan tekemättä. On myös tärkeää, että tasaisin aikavälein mietitään, kuinka toimintatapoja voi järkeistää ja minkälaiset ovat vaikkapa kokous- ja sähköpostikäytännöt. Kaikkea ei voi koskaan tehdä tai ratkaista kokonaan, mutta mietityt toimintatavat antavat raamit työn tekemiselle ja työyhteisön hyvinvoinnille.

Mietityt toimintatavat antavat raamit työn tekemiselle ja työyhteisön hyvinvoinnille.

Oma aktiivisuus ratkaisee

Virkkunen uskoo, että jokainen pystyy myös itse vaikuttamaan omaan tilanteeseensa. Hän kehottaakin aktiivisesti puuttumaan ja puhumaan, jos omasta työstä puuttuu mielekkyys.

– Lähtökohtaisesti sellaista työtä ei pitäisi edes tehdä, jossa ei viihdy. Työn osuus on valveillaoloajasta yli puolet, mikä on käsittämättömän iso osa elämää! Ja kun sen ymmärtää, myös ymmärrys työn nautinnollisuuden tärkeydestä kirkastuu: jos on mahdollisuus valita ja vaikuttaa, miksi niin ei tekisi, hän kysyy.

Virkkunen tiedostaa, että joskus oman paikan löytäminen voi kuitenkin olla vaikeaa.

– On selvää, että on ahdistavaa, jos yhtä kutsumusta tai elämäntehtävää ei löydy, koska aiheesta puhutaan niin paljon yhteiskunnassa. Lohdutuksena voin sanoa, että et ole yksin.  Suurimmalla osalla ihmisiä ei ole yhtä suurta elämäntehtävää, joka antaa selkeän suunnan omalle elämälle. Kutsumusta on turha jäädä odottelemaan, koska se ei ole missään odottamassa. Uskon, että meillä kaikilla on vahvuuksia ja kiinnostuksen kohteita ja kun pääsemme toteuttamaan niitä arjessa, tuntuu elämä mielekkäältä. Kokeilemalla aktiivisesti uusia asioita, löydät todennäköisemmin tekemistä tai työtä, joka sinua kiinnostaa, hän vihjaa.

Mistä sitten tietää, että sisäinen motivaatio on kohdillaan? Virkkusen mielestä hyvä mittari on tutkiskella, millainen fiilis on aamulla herätessä: kun töihin on mukava lähteä, vaikutukset näkyvät koko elämässä. Hän kuitenkin painottaa, että elämä on kokonaisuus ja siksi myös vapaa-ajalla tulisi tehdä asioita, joista saa iloa.

– Nautinnollisesta tekemisestä syntyy nautinnollinen elämä. Onnellisuus riippuu siitä, mitä teemme joka hetki.

Lähtökohtaisesti sellaista työtä ei pitäisi tehdä, jossa ei viihdy.

Virkkusen vinkkejä sisäisen motivaation herättämiseksi

  1. Mieti, mitä haluat tehdä. Vaikuta itse valintoihisi!
  2. Tee arjessasi asioita, joista nautit.
  3. Selvitä luonteenvahvuutesi: http://www.viacharacter.org/www/Character-Strengths-Survey
  4. Löydä sinua kiinnostava tekeminen: https://upeaatyota.fi/tyokaluja/#kutsumuskartta

Teksti: Hanna Ojanpää | Kuvat: Sergei Vartiainen ja Filosofian Akatemia