VATU-ohjelma: Sanoista teoiksi

Valtionhallinnolta edellytetään yhä vaikuttavampaa ja tuloksellisempaa toimintaa. ”Kuulostaa ehkä epämääräiseltä ja tarkoituksella hämärretyltä hallinnon kehittämisen retoriikalta, mutta VATU:ssa sanat muuttuvat teoiksi”, ohjelmapäällikkö Tero Meltti vakuuttaa.

”Vaikuttavuus- ja tuloksellisuus eli VATU-ohjelmaa tarvitaan, koska julkista taloutta ja valtionhallintoa uhkaa kestävyysvaje. Tämä on vakava asia, koska suomalaisille luvattuja julkisia etuuksia ja palveluita ei voida enää rahoittaa ilman lainaa”, Tero Meltti valtiovarainministeriöstä sanoo.

”Toinen ohjelman ajureista on valtion nykyisen henkilöstön ikärakenne. Seuraavan kymmenen vuoden aikana valtion nykyisistä noin 80 000 työntekijästä jopa puolet siirtyy eläkkeelle tai muualle töihin. Nopeahko muutos on myös suuri osaamishaaste.”

Yhteistyötä yli rajojen

Ohjelman avulla valtionhallinto on omilla toimillaan ennakoinut niukkenevien resurssien vaikutuksia sekä pyrkinyt vaikuttamaan kestävyysvajeen supistamiseen ja työmarkkinoiden muutokseen. Ohjelmassa on kirkastettu valtionhallinnon roolia ja tehtäviä, toteutettu rakenteellisia uudistuksia sekä kehitetty parempia toimintatapoja.

”VATU:ssa kehittäminen tapahtuu yhdessä eri toimijoiden, henkilöstön, virkamiesjohdon, poliittisen johdon ja koko valtionhallinnon kesken ministeriö- ja virastorajat ylittäen. Käyttäjälähtöinen toiminnan ja palvelujen kehittäminen on yhä tärkeämpää, sillä enää ei riitä, että asiat tehdään niin kuin ne on ennen tehty. Toimintaa on kehitettävä paremmaksi eikä tämä onnistu nykyisessä läpeensä verkottuneessa maailmassa ilman tiivistä yhteistyötä.”

”Vaikuttavuudesta tehdään usein vaikea ja teoreettinen asia. Käytännössä vaikuttavuudessa on kysymys siitä, mihin valtion toiminnalla halutaan vaikuttaa ja miten haluttuun tavoitteeseen voidaan vaikuttaa”.

Tulokset esiin

”Pelkkä toiminnan vaikuttavuus ei kuitenkaan ratkaise. Rinnalla on punnittava myös sitä, miten vaikuttavuus saadaan käytännössä aikaiseksi. Tuloksellisuus ilmaisee toiminnan onnistumisen astetta”, Meltti toteaa.

VATU:ssa organisaatioiden toiminnan tuloksellisuus muodostuu moniulotteisesti vaikuttavuudesta, palvelukyvystä ja henkilöstön aikaansaannoskyvystä sekä tuottavuudesta. Esimerkiksi organisaatioiden tuloksellisuus syntyy taloudellisesti järkevästi tuotettujen palvelujen vaikuttavuudesta. Palvelukyky puolestaan riippuu henkilöstön aikaansaannoskyvystä.

”Esimerkiksi oikeushallinnon aineistopankkihanke AIPA:n myötä syyttäjälaitoksen ja yleisten tuomioistuinten toiminnan vaikuttavuus kohenee, kun hankkeen mahdollistaman sähköisen lainkäyttöasioiden käsittelyketjun ansiosta oikeusturvan laatu paranee. Uusien palvelujen avulla muutoksenhakualttius vähenee ja oikeusjuttujen käsittelyajat lyhenevät.”

 


Teksti: Sari Okko | Kuva: valtiovarainministeriö

(Uusi Kaiku 02/2015)