Puhutaan eettisyydestä

Kansalaisten luottamus julkiseen hallintoon on olennainen osa demokratiaa. Virkamiesetiikan ja avoimemman hallintokulttuurin kehittämiseen nähdään tarvetta myös Suomessa, vaikka lainalaisuudella onkin täällä vahvat perinteet.

Valtion virkamieseettinen neuvottelukunta käynnisti työnsä vuosi sitten kesäkuussa. Eettisiä kysymyksiä ratkovan ja suosituksia antavan neuvottelukunnan puheenjohtaja, OTL Teuvo Metsäpelto kertoo, että poliittisten toimijoiden siirtymistä toisiin tehtäviin koskeva toimeksianto oli ensimmäinen neuvottelukunnan saamista tehtävistä.

Neuvottelukunnan mielestä poliittisten toimijoiden sidonnaisuuksia pitäisi arvioida heidän siirtyessä pois valtion palveluksesta.

”Etiikan näkökulmasta ei ole täysin samantekevää, mihin organisaatioon ja tehtävään ministeri tai ylin virkamies siirtyy. Mikäli siirtyminen tapahtuu sellaisella toimialalla toimivaan yritykseen, joka on kuulunut ministerin vastuualueeseen, voidaan joskus liikkua herkällä alueella”, Metsäpelto huomauttaa.

”Riskinä on, että henkilö on saanut aiemmassa tehtävässään tietoja esimerkiksi kilpailevista yrityksistä. Vaikka konkreettista rikkomusta ei tapahtuisikaan, pelkästään epäily ja mielikuva saattaa horjuttaa luottamusta julkishallinnon toimintaan. Tätä varten siirtymiset olisi tarpeen etukäteen käsitellä neuvottelukunnassa.”

Valtion virkamieslakiin on tulossa toukokuun alusta uusia säännöksiä, joissa linjataan ylimmän virkamiesjohdon asemaa. Tietoja johdon taloudellisista ja muista sidonnaisuuksista voidaan julkaista ja pitää vastedes ajan tasalla keskitetysti tietoverkossa.

Myös kelpoisuusvaatimuksia yhtenäistetään ja ylimpiin virkoihin voidaan jatkossa nimittää pääsääntöisesti viideksi vuodeksi.

Lakien rinnalle moraali ja arvot

Kehittyneissä länsimaissa on viime vuosina kiinnitetty huomiota eettisiin kysymyksiin. Teuvo Metsäpelto uskoo vahvasti, että eettisyys on myös Suomessa nouseva teema sekä valtionhallinnossa että yrityksissä.

Hän kertoo neuvottelukunnan seuraavan, miten käytäntöjä kehitetään eettisten kysymysten käsittelyssä eturintamassa kulkevissa Isossa-Britanniassa, Kanadassa ja Norjassa.

”Perinteisen korruption torjunnan ohella muun muassa väärinkäytösten paljastajien suojelua pyritään parantamaan. Tällä hetkellä suomalaisessa lainsäädännössä ei ole tätä asiaa koskevia erityisiä säännöksiä.”

Luottamuksellisen tiedon suojaaminen on kysymys, johon on alettu kiinnittää huomiota esimerkiksi Norjassa, missä erillisten suositusten ja mahdollisesti lainsäädännön nojalla voidaan asettaa rajoitteita valtionhallinnon palveluksesta pois siirtyvälle ministerille tai ylimmille virkamiehille.

”Isossa-Britanniassa sen sijaan vastaavia asioita ei ole niin tarkasti määrätty. Tätä voidaan pitää myös vahvuutena, koska ongelmien tunnistamiselle ja omalle moraaliselle harkinnalle jää paremmin tilaa”, Metsäpelto toteaa.

Virkamiehen oma sisäinen tahto toimia hyvin sisältää aina eettisen näkökulman.

Virkamieseettisen neuvottelukunnan sihteerinä toimiva työmarkkina-asiantuntija Kati Orkola valtiovarainministeriöstä muistuttaa, että se miltä asiat kansalaisten silmissä näyttävät vaikuttaa merkittävästi siihen, miten luotettavaksi julkinen hallinto koetaan.

”Lainsäädännön rinnalle tarvitaan myös integriteettiä eli eettisesti korkeatasoista toimintaa. Tämä tarkoittaa arvojen tuomista mukaan. Virkamiehen oma sisäinen tahto toimia hyvin sisältää aina eettisen näkökulman”, Orkola korostaa.

Keskustelua virittämään

Millä tavoin eettisiä kysymyksiä sitten kannattaisi työyhteisöissä huomioida ja nostaa esille?

Kati Orkolan arvion mukaan tärkeää etiikan edistämisessä on virkamiehen ymmärryksen ja tietoisuuden lisääminen. Kiireen ja tulostavoitteiden keskellä tarvitaan pysähtymistä eettisten kysymysten äärelle. Pelkät sanat eivät riitä.

”Eettistä pohdintaa voidaan esimerkiksi aktivoida ja ylläpitää säännöllisesti käytävällä arvokeskustelulla järjestämällä päivän tai puolen päivän mittaisia etiikkatapahtumia, joissa asioita käsitellään viraston oman toiminnan ja arjen esimerkkien kautta”, Metsäpelto ehdottaa.

Etiikkapäiviä suositteli järjestettäväksi jo valtion virkamieseettistä neuvottelukuntaa edeltänyt virkamieseettinen toimikunta, jonka mukaan päivä tarjoaa hyvän tilaisuuden keskustella valtionhallinnon arvopohjasta ja yhteisistä pelisäännöistä.

Itsensä altistaminen ajatusten vaihdolle opettaa huomaamaan, mitä toiset ajattelevat samasta asiasta.

Mikäli organisaation arvoksi on valittu toisten kunnioittaminen, miten tämä muuttuu teoiksi? Nähdäänkö työtoveri aidosti ja muistetaanko tervehtiä? Entä noudatammeko enemmän muotoja ja ohjeita kuin arvoja?

”Meillä jokaisella on henkilökohtainen tuntuma siitä, mikä on eettistä ja mikä puolestaan ei. Itsensä altistaminen ajatusten vaihdolle opettaa huomaamaan, mitä toiset ajattelevat samasta asiasta”, Orkola sanoo.

Hän kehottaakin virastoja hyödyntämään etiikkatapahtumien järjestämisessä neuvottelukunnan vahvaa osaamista. ”Ryhmään kuuluu muun muassa kaksi julkisen hallinnon etiikkaan perehtynyttä professoria. Jäseniä on mahdollista kutsua etiikkatapahtumien asiantuntijoiksi.”

Tehtävä uudelle hallitukselle

Metsäpellon mukaan Suomessa on tapahduttava kulttuurin muutos tavassa, jolla johtavissa julkisissa tehtävissä työskentelevät vaihtavat toisiin tehtäviin.

Hän kuitenkin korostaa, ettei eettisen tarkastelun tavoitteena ole estää liikkuvuutta julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välillä, päinvastoin. Rajoituksia asetettaisiin vain erityisestä syystä.

”Kokemukset 10 vuoden ajalta Norjasta kertovat, ettei yksikään ministeri ole menettänyt tarjottua työtä siksi, että sen vastaanottamista olisi hidastanut muutaman kuukauden viive tai vaikkapa rajoitus lobata entistä työnantajaa. Yrityksissä on opittu, että karenssin eettisenä tavoitteena on eturistiriitojen ehkäiseminen.”

Metsäpelto herättelee toiveita, että uusi hallitus tekisi avauksia ja ministerit avustajineen keskustelisivat eettisistä kysymyksistä virkamiesjohdon kanssa jo järjestäytymisvaiheessa ennen kuin juoksevien asioiden hoito imaisee mukaansa.

”Itsestä lähtöisin oleva ennakoiva harkinta helpottaa ministereitä myös henkilökohtaisesti. Jälkikäteen asioiden käsittely voi herättää vain lisää kysymyksiä”, Metsäpelto huomauttaa.

Julkishallinnon etiikan perusteet

Valtioneuvoston periaatepäätös henkilöstöpolitiikan linjasta (2001) ja Arvot arjessa ̶ virkamiehen etiikka ̶ Valtionhallinnon käsikirja (2005) luovat perustaa valtionhallinnon yhteiselle arvopohjalle:

  • julkinen toiminta on arvolähtöistä ja eettisesti korkeatasoista
  • valtion kilpailukyky työnantajana turvaa toimintayksikölle osaavan ja sitoutuneen henkilöstön
  • hyvä johtaja huolehtii henkilöstövoimavarojen lisäksi jokaisesta yksilöstä

Lue lisää etiikasta http://vm.fi/valtion-virkamieseettinen-neuvottelukunta tai http://vm.fi/valtio-tyonantajana/virkamiesoikeus/arvot-ja-virkamiesetiikka

Virkamieseettisen neuvottelukunnan tehtävänä on antaa yleisiä suosituksia virkamiesetiikasta ja virastojen pyynnöstä lausuntoja tapauksissa, joissa virkamies siirtyy pois valtion palveluksesta.

Neuvottelukuntaan kuuluvat puheenjohtaja OTL Teuvo Metsäpelto, professori emeritus Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopistosta, professori Ari Salminen Vaasan yliopistosta, neuvottelupäällikkö Sari Ojanen KT Kuntatyönantajista, johtaja Hannu Rautiainen Elinkeinoelämän keskusliitosta, pääjohtaja Rauni Hagman Patentti- ja rekisterihallituksesta, kansliapäällikkö Päivi Nerg sisäministeriöstä, toimittaja Ulla Järvi Julkisen sanan neuvostosta, hallituksen jäsen Klaus Krokfors Transparency International Suomi ry:stä, työmarkkina-asiantuntija Kati Orkola ja osastopäällikön sihteeri Satu Riiski valtiovarainministeriöstä.

 


Teksti: Pirjo Kuisma | Kuva: Soile Kallio