Pelataan pallo yhdessä samaan maaliin

Jos työympäristötoimitsija Tuula Haavasoja saisi päättää, hän luetuttaisi yt-lain ensimmäisen pykälän kaikissa valtion virastoissa ja laitoksissa suurennuslasin kanssa. ”Siinä on ihan kaikki, mitä pitää ja kannattaa tietää.”

Uudistunut laki yhteistoiminnasta valtioin virastoissa ja laitoksissa tuli voimaan vuonna 2013, mutta lain sisällön ymmärrys on jäänyt Haavasojan mukaan puutteelliseksi. Haavasoja ottaa lakiprintin esiin ja alleviivaa sen ensimmäisen pykälän keskeisiä sanoja.

Lain tavoitteena on edistää viraston ja sen henkilöstön vuorovaikutuksellista yhteistoimintaa, joka perustuu henkilöstölle oikea-aikaisesti annettuihin riittäviin tietoihin viraston toiminnasta ja sitä koskevista suunnitelmista.

Tavoitteena on niin ikään kehittää yhteisymmärryksessä viraston toimintaa ja henkilöstön mahdollisuuksia vaikuttaa virastossa tehtäviin päätöksiin, jotka koskevat työtä, työoloja ja henkilöstön asemaa virastossa. Samalla halutaan edistää työelämän laatua sekä valtionhallinnon toiminnan tuloksellisuutta ja taloudellisuutta.

Voisiko asiaa enää fiksummin sanoa, Tuula Haavasoja hymyilee.

Tuula Haavasoja (kesk.) kannustaa tarkastelemaan työpaikan tunnelmia ja tilannetta aika ajoin uusista näkövinkkeleistä. Kuvassa mukana JHL:n työsuojeluvaltuutettuja ja luottamusmiehiä.

Kuivasta pakkopullasta tuoreisiin näkemyksiin

Haavasoja vastaa työpaikallaan, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:ssä, työympäristö-, työturvallisuus- ja työhyvinvointiasioista sekä työsuojeluyhteistoiminnan ja yhteistoiminnan edistämisestä muun muassa valtion, seurakuntien ja yksityisten alojen sopimusaloilla. Yt on yksi Haavasojan lempilajeista.

”Kyse on yksinkertaisesti siitä, että osattaisiin edistää yhdessä hyvää ja pelata joukkueena samaan maaliin. Lain mukaan työntekijöillä on mahdollisuus vaikuttaa häntä koskeviin asioihin. Laki peräänkuuluttaa avointa puhumista etunojassa ja kannustaa vuorovaikutteiseen yhteistyöhön, joka perustuu kaikinpuoliseen luottamukseen.”

Haavasojaa harmittaa, että yt-lakia pidetään edelleen pitkälti kuivana pakkopullana ja sitä tulkitaan muodollisesti. ”Sen sijaan, että yt-laki nähdään vastakkainasettelun näkökulmasta, se kannattaisi nähdä mahdollisuutena rakentaa hyvinvointia ja tuloksellisuutta.”

Saranapaikkoja uudelle ajattelulle

Haavasoja puhuu esimiesten ja alaisten välisen arkipuheen puolesta. ”Ei se ole sen kummempaa eikä lain toteuttaminen vaadi edes runsaita resursseja.”

Lain väärinymmärrys tai hyödyntämisen yksipuolisuus johtuu Haavasojan mukaan pitkälti tietämättömyydestä. Lakia ei tunneta eikä siihen ei ole jaksettu tutustua. Sitä ei koeta tärkeäksi tai sitä ei pidetä merkityksellisenä.

Niin kiire ei pitäisi olla, etteikö kannattaisi pysähtyä porukalla pohtimaan, miten meillä menee.

Vuoden vaihtuminen tai uuden toimikauden käynnistyminen voisi olla sopiva saranapaikka istua alas ja tarkastella asioita uudesta näkövinkkelistä: mitä me haluamme, miten osaamistamme tulisi parantaa, miten haluaisimme toimia.

”Luottamus syntyy pienistä teoista. Siksi asioista on parasta puhua avoimesti ja niitä pimittelemättä”, Tuula Haavasoja sanoo.

Luottamus syntyy pienistä asioista

Yhteistoiminta lisää luottamusta, mikä on organisaation toiminnan ja menestymisen kannalta elinehto. Luottamuksen seuraukset näkyvät ihmisten suorituksissa, sitoutumisessa, motivaatiossa ja hyvinvoinnissa sekä organisaation tuloksessa ja muutosten onnistumisessa. Epäluottamus puolestaaan herättää levottomuutta ja lopettaa kehittymisen.

”Luottamus syntyy pienistä asioista. Se on esimerkiksi tunne siitä, että työntekijä kokee saavansa tarpeellista tietoa oikeaan aikaan organisaation tapahtumista”, Haavasoja toteaa.

”Toiselta puolelta katsottuna se voi olla tunne siitä, että asioita pimitetään. Jos henkilöstöä koskevat päätökset tehdään ennen kuin niistä kerrotaan tai työntekijä ei pääse valmistautumaan häntä koskeviin asioihin, luottamus joutuu varmasti koetukselle.”

Aidosti ja rehellisesti samalla puolella

Haavasoja nostaisi yt-lain yleiseksi toimintatavaksi. Alkuun päästään sillä, että tutustutaan edes siihen lain ensimmäiseen pykälään ja jutellaan, mitä se organisaatiossa tarkoittaa eli käytetään aikaa yhteisen käsityksen luomiseen.

”Välillä kannattaa myös lähteä omasta nurkasta ja tutustua, miten vaikkapa naapurivirastossa asiaa on lähestytty. Kerätään hyviä kokemuksia ja sovitetaan niitä omaan organisaatioon.”

Kyse ei ole mistään rakettitieteestä, joten riittävää osaamista löytyy varmasti, jos löytyy tahtotilaa.

Myös niin sanottu kova yt voi olla henkilöstöä yhdistävä ja hitsaava tekijä, kun homma hoidetaan hyvin ja etenkin jos uhka tulee talon ulkopuolelta.

”Tärkeintä on pitää henkilöstö koko ajan tasalla. Kerrotaan tuoreeltaan jokaisen kokouksen jälkeen lyhyesti vaikkapa parin minuutin videoklipillä, mitä puhuttiin, missä mennään, miltä näyttää ja mihin ollaan menossa. Näin voidaan tuoda yt:tä lähemmän ihmistä. Aitous, rehellisyys ja samalla puolella oleminen kannattavat aina.”


Teksti: Sari Okko | Kuvat: Soile Kallio