Verkostoissa navigointia, jakamista ja toimintaa

Pauli Komonen ruotii aikalaisilmiöitä, kuten megatrendejä ja niiden vastatrendejä. Digitalisaation kylkeen hän toisi analogisaation, jatkuvan muutoksen tielle vakaan työelämän ja päivystävän dosentin rinnalle tiedon moniottelijan.  

Tutkija-konsultti Pauli Komonen auttaa työkseen asiakkaita ymmärtämään tulevaisuuden yhteiskuntia, markkinoita ja elämäntapoja. Hän piirtää maailmaa mielellään ei-niin-valtavirran perspektiivistä vaikkapa herätelläkseen keskustelua. Grandunkin tämä sosiologi kirjoitti graffitimaalarien alakulttuurista.

Ei mikään yhden yön juttu

”Tämä on kiinnostavan kaksijakoinen asia. Jos katsotaan tilastoja, niiden mukaan kokoaikaisten työsuhteiden määrä ei ole vähentynyt eli ne eivät kerro mistään suuresta murroksesta.”

Muutokset ovat harvoin niin radikaaleja kuin kuvitellaan. Todellisuudessa muutokset tapahtuvat hitaammin kuin yhdessä yössä ja niihin ehditään sopeutua.

”Kuitenkin koko ajan tulee uutta tietoa siitä, miten työ muuttuu, työsuhteet muuttuvat ja työn tekemisen tavat muuttuvat. Ja näin tapahtuukin, sillä olisi aika banaalia väittää, etteikö maailma muuttuisi.”

”Muutokset ovat harvoin niin radikaaleja kuin kuvitellaan. Kun kerrotaan siitä, että seuraavan kymmenen vuoden aikana puolet tietotyöläisistä katoaa, voi saada sen kuvan, että tapahtuu jotain mullistavaa. Todellisuudessa muutokset tapahtuvat hitaammin kuin yhdessä yössä ja niihin ehditään sopeutua.”

Ihminen tarvitsee vakautta

Pauli puhuisi jatkuvan muutoksen sijaan epävarmuuden ja ennakoimattomuuden ajasta tai tietynlaisesta vallitsevasta hälytystilasta, jossa ihminen tarvitsee vakautta. Onhan valtaosa ihmisistä lähtökohtaisesi pikemminkin turvallisuushakuisia kuin riskihakuisia.

”Harva ihminen sietää psyykkiseltä rakenteeltaan jatkuvaa muutosta ja joustavuutta. Uskon, että inhimillinen vakaa työelämä on kaikkien fiksujen työnantajien tavoite, jolloin strateginen painopiste on loppuun polttamisen sijaan työhyvinvoinnissa sekä työn ja vapaa-ajan tasapainottamisessa.”

”Työelämän uudet ihanteet nousevat usein startup-yrityksistä, joissa innokkaat ja perheettömät nuoret sinkkumiehet tekevät töitä vuorotta. On harhaa, että kulloisenkin menestyvän pelifirman ketterät toimintatavat sopisivat kaikkiin suomalaisiin organisaatioihin. Tältä pohjalta ei välttämättä uudisteta sosiaalivirastoa.”

Sinkkumiehistä perheenisiksi

Pauli näkee, että kodin ja perheen arvostaminen on kasvava trendi ja sankarimainen ylitöiden tekeminen mennyttä ajattelua, ihan last season.

Muutosväsymystä on varmasti ilmassa, jos puhutaan neljä kertaa vuodessa käytävistä yt-neuvotteluista eikä mikään tee työelämästä yhtään parempaa.

”Tilanne muuttuu, kun pelifirmojen sinkkumiehille tulee ikää ja tilanteet vaihtuvat. Silloin elämän kokonaiskuva pitää pystyä klaaraamaan uudessa valossa uudella tavalla. On mielenkiintoista nähdä, miten työelämä reagoi ihmisten muuttuviin tarpeisiin.”

”Toiveet joustavasta työelämästä törmäävät niiden inhimilliseen mahdottomuuteen. Muutosväsymystä on varmasti ilmassa, jos puhutaan neljä kertaa vuodessa käytävistä yt-neuvotteluista eikä mikään tee työelämästä yhtään parempaa.”

”Keskivertoihmisen psyyke ei kestä tämmöistä kaaosta.”

Digitalisaatio & analogisaatio

Pauli on huomannut, että Suomessa on tapana puhua tietyillä muotisanoilla niin pitkään, että ne syövät itsensä loppuun. Näihin kuuluvat mm. innovaatio ja digitalisaatio – ja todennäköisesti pian myös kokeilukulttuuri.

Loppuun puhumisesta huolimatta digitalisaatio on Paulin mukaan ehdottomasti megatrendi. Sen vastapainoksi ja täydennykseksi hän tarjoaa analogisaatiota.

”Todellisessa maailmassa analogisaatio kulkee digitalisaation rinnalla. Mitä pidemmälle digitalisaatio tai automatisaatio etenee, sitä enemmän korostuvat inhimilliset ominaisuudet, kuten vuorovaikutustaidot.”

”Eikä digitalisaatio sitä paitsi ole mikään uusi juttu, sillä se on ollut elämässämme 1980-luvulta lähtien. Asiasta on vain puhuttu eri termein.”

Itseohjautuva ei tee yksin

Yksi työn murroksen yhteydessä mainittavista asioista on itsenä johtaminen. Se on nostettu jopa yhdeksi tärkeimmistä tämän päivän työelämän kyvykkyyksistä.

”Itsensä johtamisesta on tullut ihanne tilanteessa, jossa vanhat rakenteet ovat muuttuneet yhä notkeammiksi ja väliaikaisemmiksi. Ihmisen urapolku ei ole enää instituutioiden tai organisaatioiden varassa, vaikka se kehittyy niiden puitteissa.”

”Asiat tapahtuvat vertaisperiaatteella hierarkian sijaan. Työt tehdään ehkä aiempaa itsenäisemmin, mutta kasvavassa määrin jatkuvasti muuttuvissa sosiaalisissa verkostoissa. Siksi voisimmekin puhua itseohjautuvuuden sijaan verkostoissa navigoinnista ja erilaisten kommunikaatiotapojen hallinnasta.”

”Itseohjautuvuus ei ole sitä, että pitäisi tehdä yksin.”

Voiko niukkuudesta innostua?

Tänä päivänä esillä ovat sellaisetkin asiat kuin jugaad, frugal innovation tai do tank. Mitä niukkuudesta kumpuavilla innovaatioilla voisi olla annettavaa julkiselle sektorille?

Ajatustapa voi osua väärällä tavalla omaan nilkkaan, jos ajatellaan, että leikkaamme resursseja, jotta saisimme työtekijät toimimaan kekseliäämmin.

”Jugaad kumpuaa ajatuksena Intiasta ja se tarkoittaa niukkojen resurssien hyödyntämistä kekseliäin ratkaisuin. Ajatus on levinnyt myös bisneskeskusteluun, jossa niukkuus pakottaa toimimaan uusilla tavoilla ja entistä pienemmillä resursseilla”, Pauli sanoo.

Mutta. ”Ajatustapa voi osua väärällä tavalla omaan nilkkaan, jos ajatellaan, että leikkaamme resursseja, jotta saisimme työtekijät toimimaan kekseliäämmin.”

”Jugaad-ajattelua on esimerkiksi se, että pieni organisaatio ratkaisee tietotekniikkaongelman kevyin resurssein käyttämällä pilvipalveluja, kun suuri organisaatio pyrkii samaan raskain menetelmin, itse tehden, hitaasti ja kalliisti.”

Do tank pistää toimimaan

Do tank -ajattelu on tuottanut uudenlaista käyttäytymistä, kuten kaupunkiaktiivisuutta esimerkiksi ravintola- tai siivouspäivän muodossa.

”Sen sijaan, että olisi lähdetty tutkimaan ravintolakulttuurin korkeakynnyksisyyttä ja matalakynnyksisen ravintolan edellytyksiä, on ryhdytty toimimaan ja tekemään uusia asioita uudella tavalla.”

”Vastaanvanlaista do tank-ajattelua voi liittyä moneen asiaan, kuten siihen, miten ihmiset ovat tekemisissä valtion tai kunnan kanssa. Voidaan esimerkiksi kokeilla jonkin uuden palvelun toimivuutta ja kerätä kokemuksia. Siis pilotoidaan, testataan ja kehitetään sen sijaan, että yritetään saada aikaan jotakin valmista, mikä ei välttämättä ole edes toimivaa.”

Voiko kokeilun ottaa käyttöön?

Tästä päästäänkin vuoden megatrendiin: kokeilukulttuuriin, mikä on kirjattu ihan hallitusohjelmaan asti.

”Hallitusohjelmassa mainitaan, että kokeilukulttuuri otetaan käyttöön. Tämä on aika tekninen tapa lähestyä asiaa, ikään kuin kokeilukulttuuri voitaisiin ottaa hyllyltä ja siirtää se käyttöön”, Pauli pohtii.

Toivon, että kokeilumentaliteetti leviää ja lisääntyy, kun sillä on luonteva paikka, mutta pikavoittoja senkään avulla tuskin on luvassa.

”Kyse on asenne- ja kulttuuriasioista, jotka eivät tapahdu nappia painamalla tai sopivan apsin asentamisella. On vaikea kuvitella kokeilukulttuurivirkamiestä, joka alkaa toteuttaa kokeilukulttuuritoimenpiteitä.”

”Toivon, että kokeilumentaliteetti leviää ja lisääntyy, kun sillä on luonteva paikka, mutta pikavoittoja senkään avulla tuskin on luvassa.”

Päivystävän dosentin uusi brändi

Kun puhutaan asiantuntijatyön tulevaisuudesta, Pauli näkee päivystävän dosentin kasvavan tiedon moniottelijaksi.

”Päivystävä dosentti on mielikuvassani karikatyyrinen hahmo, joka istuu omassa kopissaan. Tässä kopissa voi käydä ja siellä istuvalle henkilölle voi soittaa. Välillä kopissa istuva päivystävä dosentti toimittaa ulos jonkun raportin ja osallistuu johonkin palaveriin”, Pauli maalailee.

”Asiantuntija on ollut perinteisesti asioita säilövä, mutta nykyaikainen asiantuntija on yhä enemmän asioita jakava. Arvo asiantuntijatiedossa itsessään vähenee ja se lisääntyy tiedon pohjalta syntyvissä sosiaalisissa prosesseissa.”

”Tiedon moniottelija hallitsee monenlaista tietoa ja käyttää sitä monin uusin tavoin, mukaan lukien sosiaalisen median kerroksellisuuden. Hän etenee tiedosta käytäntöihin eli think tankistä do tankiin. Oma asiantuntijuus pitää osata pakata kiinnostavalla tavalla.”


Teksti: Sari Okko | Kuva: Kopla Helsinki