Panostus työhyvinvointiin alentaa henkilöstökuluja

Työhyvinvointi lasketaan yhä vielä työelämän pehmeiden arvojen joukkoon, vaikka kyse on yhdestä kaikkein merkittävimmästä työyhteisön menestykseen ja toimintakykyyn vaikuttavasta tekijästä.

Jos työtyöhyvinvointia ei tarkastella kokonaisuutena, se voi muuttua vain sarjaksi erilaisia irrallisia toimia, jotka aiheuttavat kustannuksia, mutta eivät tuo toivottua tulosta.

Työterveyslaitoksella on jo vuosien ajan tehty normaalin tilinpäätöksen rinnalla työterveystilinpäätös, jossa tarkastellaan kaikkia henkilöstöön liittyviä osa-alueita.

– Työterveystilinpäätös on tärkeä työkalu, jolla ohjataan työkykyä ja työhyvinvointia, sanoo HR- ja kompetenssijohtaja Irina Kuoksa.

Työterveystilinpäätöksessä dokumentoidaan kaikki henkilöstöön liittyvät asiat. Näin syntyy dokumentti, joka kirjaa tehdyt toimenpiteet ja niiden vaikutukset. Syntyy kokonaiskuva, jonka avulla voidaan tarkastella henkilöstöön liittyvien asioiden kehitystä, arvioida eri toimenpiteiden vaikuttavuutta ja kohdistaa huomio niihin asioihin, jotka vaativat parantamista.

– Työterveystilinpäätöksen avulla työhyvinvointiin käytettävät rahat muuttuvat kustannuksista investoinneiksi, jotka voidaan myös numeerisesti osoittaa. Tilinpäätös lisää systematiikkaa ja antaa informaatiota, jonka perusteella määritellään seuraavan vuoden painopisteet, toimenpiteet ja tavoitteet. Niiden toteutumista tarkastellaan seuraavan vuoden tilinpäätöksessä. Näin kyse ei ole vain menneeseen katsomisesta, vaan tulevan suunnittelusta, Kuoksa sanoo.

Työterveystilinpäätökseen koottava aineisto syntyy pitkälti päivittäisessä käytössä olevasta materiaalista. Aineistoa tuottaa HR:n lisäksi myös työsuojelu, työterveys sekä talous ja hallinto.

– Tilinpäätös tekee asiat näkyviksi. Voimme tarkastella, tapahtuuko pidemmän aikavälin muutosta haluttuun suuntaan. Sen perusteella tiedämme, ovatko tehdyt toimenpiteet oikeita ja joudumme miettimään, mitä pitää muuttaa haluttuun päämäärään pääsemiseksi, Kuoksa arvioi.

Kuoksa muistuttaa, että työkyky- ja työhyvinvointijohtaminen hajautuu koko organisaatioon. Keskeisessä roolissa ovat linjajohtajat ja esimiehet, jotka tekevät päivittäisjohtamista. HR valmentaa ja antaa työkaluja, jotta esimiehet saavat edellytykset omaan työhönsä.

Työkykyjohtaminen ei ole sarja erilaisia temppuja vaan arkista tekemistä, jonka tuloksena syntyy työhyvinvointia.

Työkykyjohtaminen ei ole sarja erilaisia temppuja vaan arkista, päivittäistä tekemistä, jonka tuloksena syntyy työhyvinvointia. Onnistuminen tarkoittaa, että työntekijä hyötyy, työnantaja hyötyy ja loppujen lopuksi myös yhteiskunta hyötyy. Kyse ei siis todellakaan ole marginaalisista asioista, joilla yritetään nostattaa yhteishenkeä, vaikka silläkin on tärkeä sijansa työyhteisössä.

Kyse on investoinnista aineettomiin arvoihin, jotka jo aikapäiviä sitten on todettu yrityksen tärkeimmäksi pääomaksi. Siitä huolimatta yhä edelleen henkilöstöpanostuksia pidetään pikemminkin kustannuksina kuin investointeina. Niille on laskettavissa takaisinmaksuaika.

Suomessa arvioidaan käytettävän noin 2 miljardia euroa erilaisiin työhyvinvointia lisääviin toimenpiteisiin. Vaikka summa on korkea, se ei ole riittävä, sillä puutteellisesta työhyvinvoinnista aiheutuvat kustannukset lasketaan peräti 24–25 miljardiksi euroksi. Erotus on hämmästyttävän suuri. Kyse on siitä, että lisäämällä systemaattista työtä työhyvinvoinnin parantamiseksi tuota 24–25 miljardin euron summaa voidaan pienentää. Summa koostuu sairauspoissaoloista, ennenaikaisista eläkkeelle siirtymisistä, työtapaturmista, sairaana töissä olemisesta sekä terveyden- ja sairaanhoitokuluista.

Työterveystilinpäätöksen yksi tehtävä on tehdä tämä näkyväksi. Sen avulla voidaan arvioida panoksia ja tuotoksia.

Huonosti hoidettu työhyvinvointi kasvattaa henkilöstökuluja.

Huonosti hoidettu työhyvinvointi kasvattaa henkilöstökuluja, vaikka joku saattaa luulla, että niitä kasvatetaan kohdistamalla panoksia henkilöstön hyvinvointiin. Määrätietoisesti, systemaattisesti ja mitattavasti kohdistetut panokset tuottavat siis säästöjä, jotka voidaan nähdä siinä toisessa tilinpäätöksessä, joka kertoo talouden tunnusluvut.

Irina Kuoksa pitääkin ensiarvoisena, että työterveystilinpäätös laaditaan yhtä aikaa tilinpäätöksen kanssa, jolloin niitä vodaan tutkia rinnakkain ja nähdä talouden luvut ja tehtyjen työkykyyn ja työhyvinvointiin liittyvien toimenpiteiden vaikutus niihin.

Työterveystilinpäätös on tärkeä työkalu, jolla ohjataan työkykyä ja työhyvinvointia, sanoo HR- ja kompetenssijohtaja Irina Kuoksa.

Kuoksa näyttää haastattelussa, minkälaisia työkaluja käytetään reaaliaikaisessa työkyvyn mittaamisessa. Ne ovat myös esimiesten käytössä ja ne antavat tarpeellista informaatiota.

– Aika monessa tapauksessa on syytä päästä lukujen taakse. Esimerkiksi sairauspoissaolojen osalta on tärkeä tietää yleisen prosentin lisäksi myös mm. sairauspoissaolojen kesto. Se kertoo paljon.

Työterveyslaitoksessa päätettiin pidentää työntekijän omaan ilmoitukseen perustuva poissaolo viiteen työpäivään, käytännössä viikkoon.

– Halusimme tällä osoittaa luottamusta henkilöstöä kohtaan. Seurasimme mielenkiinnolla, pidentääkö se sairauspoissaolojen kestoa. Se ei ole pidentänyt, mutta samalla, kun se on otettu tyydytyksellä vastaan, olemme saavuttaneet byrokratiasäästöjä, kun kontrollia varten ei ole täytynyt hakea lääkärintodistusta. Nyt lääkärissä käydään sen vuoksi, että terveydentila sitä edellyttää, eikä se ole kontrollikeino, Kuoksa sanoo.

– Siinä on ollut selvää päällekkäisyyttä. Henkilö, jolla on paljon sairauspoissaoloja, on aina oman esimiehensä erityishuomion kohteena. Sen pitää riittää, Kuoksa sanoo.

Seuranta voi toimia myös toisin päin. Jos jonkun esimiehen alaisilla on poikkeuksellisen paljon sairauspoissaoloja, sekin on tärkeä tieto, jonka syyt täytyy selvittää. Ne saattavat liittyä esimerkiksi johtamistapaan.

Työterveyslaitoksessa on pystytty vähentämään pitkien sairauspoissaolojen määrää määrätietoisilla toimenpiteillä, kuten ottamalla käyttöön osasairauspäiväraha, työkokeilu ja korvaavat työtehtävät. Myös työaikajoustoilla on suuri merkitys.

– On tärkeää, että ihmisillä on mahdollisuus itse ratkaista omien tarpeiden mukaan omaa ajankäyttötarvettaan. Myös se on tärkeää, että voimme löytää keinoja, jotka antavat mahdollisuuksia työntekoon työkyvyn mukaan, Kuoksa sanoo.

Ulkopuolisen on helppo todeta, että Työterveyslaitoksen pitäisi olla Suomen paras työpaikka.

Irina Kuoksa ei kiistä tätä ja pitää itseään etuoikeutettuna, koska HR:stä vastaavana johtajana hänellä on käytössään Suomen parhaat työelämäasiantuntijat.

Siitä huolimatta Työterveyslaitoksessa ei työkyky- ja työhyvinvointiasioissa tehdä mitään sellaista, mikä ei olisi perusteltua ja viisasta missä muussa työpaikassa tahansa. Työterveystilinpäätöksen avulla voidaan osoittaa, mitä panostuksilla on saatu aikaan, ja millaisia vaikutuksia sillä on niin työntekijöiden työkykyyn kuin taloudelliseen tulokseen.


Teksti: Heikki Hakala | Kuvat: Heikki Hakala ja Pixabay