Palkkatyön ylivalta murtuu

Pääministeri Juha Sipilän hallitus on laatinut tulevaisuusselonteon, joka keskittyy työn muutokseen. Viime vuonna julkaistu I osa keskittyi tarkasteleman sitä, miten työ tulevaisuudessa muuttuu. Nyt julkaistu II osa antaa toimenpide-ehdotuksia, jotka tulisi toteuttaa, jotta työn muutoksen yhteiskunnalliset ja sosiaaliset vaikutukset saataisiin hallittua. Mikäli toimenpiteisiin ei ryhdytä, muutos tapahtuu hallitsemattomasti ja sillä on vakavia yhteiskunnallisia vaikutuksia.

Selonteossa on 18 toimenpide-ehdotusta. Ne liittyvät työnteon tapaan, alustatalouteen, työvoiman saannin turvaamiseen, koulutukseen ja työn yhteiskunnalliseen luonteeseen.

Palkkatyön ylivalta on murtumassa. Yhä useammin työpanos halutaan ottaa vain tarpeeseen. Tästä seuraa, että työnantajat haluavat palkkaamisen sijaan käyttää vain sen määrän työpanosta, jota oikeasti tarvitsevat. Onkin todennäköistä, että erilaiset täsmäpalvelut lisääntyvät perinteisen kokopäiväisen palkkatyön kustannuksella.

Kun nykyinen järjestelmä on rakennettu hyvin palkkatyöperusteiseksi, on rakennettava malli, jossa erilaiset työntekemisen tavat ovat tasavertaisempia sosiaaliturvan, verotuksen ja muiden palkkatyössä hyvin toimivien toimintamallien kanssa.

Yksi malli on alustatalous.

Yksi tällainen malli on niin sanottu alustatalous, jossa työntekijät voivat esimerkiksi osuuskuntapohjalta toteuttaa itsensä kannalta hyvin palkkatyötyyppisen toimintatavan, mutta työnantaja ei sitoudu kuin siihen määrään työtä, jonka se tarvitsee. Alusta antaa mahdollisuuden joustavasti työskennellä useille työnantajille.

On myös todennäköistä, että työn vuokraaminen tulee lisääntymään.

Maahanmuuttajia tarvitaan

Ikääntyminen tulee olemaan yksi suurimmista ja vaikeimmista työelämää kohtaavista haasteista. Vuoteen 2030 mennessä työelämästä poistuu 75 000 ihmistä. Työvoiman vähentyminen on uhka, jonka ratkaisemiseen on olemassa vain yksi keino: maahanmuuttajat. Suomen on korvattava työmarkkinoilta poistumista työperusteisella maahanmuutolla, mutta samaan aikaan on kyettävä kotouttamaan ja sijoittamaan työelämään niitä, jotka ovat saapuneet pakolaisina Suomeen.

Vaikka automaatio tuleekin jonkin verran vähentämään työvoiman tarvetta, kun kone korvaa ihmisen etenkin rutiiniluontoisissa tehtävissä, työvoiman poistuma on niin suuri, että se voi heikentää talouskasvua, kun tarvittavaa työvoimaa ei ole saatavilla.

Elinikäinen oppiminen

Koulutuksella on iso rooli työn murroksessa. Perinteinen malli, jossa nuorena opiskellaan ja aikuisena tehdään työtä tulee muuttumaan niin, että oppiminen muuttuu aidosti elinikäiseksi. Työnteon tarpeet muuttuvat nopeasti ja osin arvaamattomasti. Pysyäkseen työkykyisenä ja taidoiltaan kilpailukykyisenä, ihmisen on saatava nopeasti juuri oikeanlaista koulutusta.

Nykyistä aikuiskoulutustukea tulee kehittää. Sitä tulee saada myös siinä tapauksessa, että on hankkimassa kokonaan uutta koulutusta, ei vain täydentäessään olemassa olevia taitoja.

Peruskoulutuksessa painottuvat metaoppimistaidot eli taito oppia, sillä työelämä tulee olemaan nykyistä hajanaisempi ja henkilökohtaisia valmiuksia pitää kehittää kaiken aikaa. Tässä avuksi tulevat erilaiset digitaaliset oppimisalustat, jotka mahdollistavat itsenäisen ja itseohjautuvan opiskelun niin, että opiskelu voidaan lomittaa työntekoon huomattavasti nykyistä joustavammin. Yksi mahdollisuus on, että henkilö säilyy koko elämänsä sen korkeakoulun opiskelijana, jossa hän on aloittanut ja korkeakoulu tuottaa erilaisia työelämätarpeita tyydyttäviä oppimiskokonaisuuksia, joista voi valita itselleen sopivimmat vaihtoehdot.

Merkityksellisyys korostuu

Työn murroksessa on otettava huomioon myös merkityksellisyys. Kestävä kehitys liittyy kaikkeen, erityisesti työntekoon. Työtä on kohdistettava erilaisin kannustimin sinne, missä sen merkityksellisyys on suurin ja missä se myös tukee maapallon kantokyvyn säilymistä. Ei siis ole yhdentekevää, mitä tulevaisuudessa teemme.

Työntekijän oma kokemus työn sisällöstä ja merkityksellisyydestä on tärkeä.

Myös työntekijän oma kokemus työn sisällöstä ja merkityksellisyydestä on tärkeä. Sen vuoksi on edistettävä sitä, että rutiininomaiset työt siirtyvät ihmisiltä koneille.

Koska työvoiman puute on todellinen riski, työvoimaa on suunnattava sinne, missä ihmisen työpanoksella on erityisen suuri merkitys, kuten hoiva-alalle. Samalla on tuettava sitä, että erilaiset työntekemisen tavat ovat yhtä arvostettuja. Vapaaehtoistyön merkitys tulee kasvamaan.

Työn murros kuuluu niihin asioihin, joiden toteutumisväli on erityisen pitkä. Sen vuoksi on tärkeää, että työn murroksen vaatimia toimenpiteitä voidaan toteuttaa yli vaalikausien riippumatta siitä, millaiset poliittiset voimasuhteet vaaleissa nousevat valtaan.

Sen vuoksi on erittäin tärkeää, että tällaisessa muutosprosessissa kyetään ylittämään puoluepoliittiset intressit ja jakamaan yhteinen visio niistä toimenpiteistä, jotka on tehtävä, jotta työn murroksen aiheuttamat muutokset koko yhteiskuntaan saadaan hallittua, ehkäpä käännettyä tällä hetkellä uhilta näyttävät kehityskulut mahdollisuuksiksi. Pahin vaihtoehto on, että suljemme silmämme käynnissä olevalta murrokselta. Siitä kärsisi koko yhteiskunta, eniten se pieni ihminen, jonka työpanosta tarvitsemme.


Teksti: Heikki Hakala | Kuva: Pixabay