Osaaminen ei tunne rajoja

Valtionhallinnossa kokeilukulttuuria sovelletaan nyt myös liikkuvuuden edistämiseen. Tavoitetta tukee paitsi hallitusohjelma, myös keväällä käynnistynyt vuoden kestävä hanke. Isossa kuvassa kyse on resurssien yhteiskäytöstä ja osaamisen tekemisestä näkyvämmäksi.

Valtiolla työskentelee noin 73 000 henkilöä noin 240 virastossa ympäri maata. Määrä pitää sisällään paljon erilaista osaamista. Asetusten ja osittain asenteidenkin vuoksi paljon osaamiskapasiteettia jää kuitenkin myös piiloon hallinnonrajojen sisälle. Valtionhallinnossa onkin nyt toden teolla herätty pohtimaan sitä, kuinka osaamista voitaisiin laajemmin hyödyntää eri virastojen ja organisaatioiden välillä sekä työn merkityksellisyyden että tuottavuuden näkökulmasta.

Tärkeintä ei ole se, mitä itse tai oma organisaatio osaa ja tekee vaan se, mitä osataan ja tehdään yhdessä. Yhteistyöllä tuotamme myös parempaa asiakaspalvelua, korostaa Mari Näätsaari.

Yksi toimenpiteistä on Osaamisen joustava hyödyntäminen -hanke, joka käynnistettiin isolla porukalla toukokuun puolessa välissä. Hankepäällikkönä toimii Valtiokonttorista valtiovarainministeriössä henkilökierrossa oleva Mari Näätsaari. Hän toteaa, että valtionhallinnossa on nyt aika luoda konkretiaa ihmisten ja osaamisen liikkuvuudelle.

– Valtion sisäistä liikkuvuutta on haluttu aktivoida jo vuosikymmeniä. Nyt, kun liikkuvuuden lisääminen nostettiin hallitusohjelmaan yhdeksi johtamisen kärkihankkeen tavoitteeksi, on aika siirtyä puheista toiminnan tasolle, Näätsaari kiteyttää.

Valtionhallinnossa on nyt aika luoda konkretiaa ihmisten ja osaamisen liikkuvuudelle.

Ratkaisuja käytännön tasolle

Hankkeella on neljä osakokonaisuutta: 1. työn jakamisen uudet mallit ja käytännöt; 2. osaamisen jakamisen kohtaamispaikka; 3. verkostojen osaamisen hyödyntäminen tavoitteellisena toimintana sekä 4. kustannusten jakamisen käytännöt. Jokaiselle osakokonaisuudelle on muodostettu oma projektiryhmä. Näätsaari uskoo, että muutosvaiheessa on tärkeää uskaltaa kyseenalaistaa nykyisiä toimintamalleja, mutta myös omia ajatuksia.

– Tarvitsemme useita vaihtoehtoisia toimintamalleja, joista parhaat siirtyvät ajan kanssa käytännöiksi. Kokeilut ja avoin viestintä ovat tässäkin hankkeessa oleellisessa asemassa, pitkiä raportteja ei kukaan jaksa lukea, Näätsaari tiedostaa ja korostaa, että vaikka työtä tehdäänkin projektiryhmissä, hanke haastaa kaikki valtiolla mukaan.

– Lähdemme luomaan yhteistä käsitteistöä, konkreettisia toimintamalleja ja ohjeita eri tilanteita varten; kuka esimerkiksi maksaa palkan tai kuinka tunnukset saadaan heti toimimaan, kun toiminta ylittää organisaatiorajoja. Paras ratkaisu olisi sellainen, jossa organisaatiot voisivat ilmoittaa osaamis- ja tehtävätarpeistaan ja toisaalta virkamiehet itse kiinnostuksistaan oman osaamisensa jakamisesta laajempaan käyttöön, hän jatkaa.

Muutosvaiheessa on tärkeää uskaltaa kyseenalaistaa nykyisiä toimintamalleja. 

Oppiminen on jatkuva tila

Valtionhallinnossa on jo paljon hyviä esimerkkejä verkostojen hyödyntämisestä yhteisenä resurssina. Nyt vastaavaa imua kaivataan osaamisen liikkuvuudelle. Yksi hankkeen tehtävistä onkin herätellä valtionhallintoa pois siilomaisesta ajattelusta. Johtajuudelta se tarkoittaa kykyä asettaa yhteisiä tavoitteita yksilötason suoritusten sijaan – tai rinnalle. Liikkuvuuden nykyistä laajempi tarkastelu nähdäänkin ensisijaisesti yhteisten tavoitteiden mahdollistajana: ilman yhteisiä tavoitteita on vaikea saada aikaan yhteistä tekemistä.

– Liikkuvuudessa ei ole kyse pelkästään ihmisten fyysisestä siirtymisestä organisaatioiden välillä, kuten perinteisessä henkilökierrossa, vaan ennen kaikkea eri puolilla olevan osaamisen entistä laaja-alaisemmasta hyödyntämisestä. Tärkeintä ei ole se, mitä itse tai oma organisaatio osaa ja tekee vaan se, mitä osataan ja tehdään yhdessä. Yhteistyöllä tuotamme myös parempaa asiakaspalvelua, Näätsaari korostaa.

Kick offin osalta hanke kiteytyy yksilön tasolla työn merkityksellisyyden ympärille.

– Ihmisiä motivoi uuden oppiminen, mutta myös oman osaamisen hyödyntäminen. Oppimista taas syntyy vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Tiivistetysti voi sanoa, että henkinen tavoitetilamme on, että jokainen kokisi olevansa valtiolla töissä, ei ainoastaan omassa virastossaan. Projektiryhmien viesti on selvä: momentum on nyt, hän päättää.

Henkinen tavoitetilamme on, että jokainen kokisi olevansa valtiolla töissä.

Seuraa hankkeen etenemistä Twitterissä #valtionosaajat


Teksti: Hanna Ojanpää | Kuvat: Valtiokonttorin viestintä ja Pixabay