Muutos on aina myös mahdollisuus – omaan ammattitaitoon luottaen

Etelä-Suomen aluehallintovirastossa päättyi keväällä kolmevuotinen Lupa Muuttua -hanke. Organisaatiokulttuurin päälaelleen kääntäneen hankkeen anti näkyy parempana asiakaspalveluna sekä asiantuntijoiden oman osaamisen esilletuomisena. Hankkeen toivotaan tuovan eväitä myös tulevaan virastoon.

Vuonna 2010 perustettujen aluehallintovirastojen (AVI) toiminta-ajatus on toteuttaa alueellista yhdenvertaisuutta edistämällä oikeusturvaa, hyvinvointia ja turvallisuutta yhteistyössä muiden tahojen kanssa. AVIt ovat tyypillisesti virkamiesasiantuntijaorganisaatioita, joissa työtä ohjaa normit ja lainsäädäntö.

Yksi kuudesta AVIsta on Etelä-Suomen aluehallintovirasto (ESAVI), joka toimii 14 paikkakunnalla; suurin osa henkilöstöstä työskentelee Helsingissä, Hämeenlinnassa ja Kouvolassa. Viraston henkilöstömäärä on noin 550. Vuonna 2015 pääjohtajana aloittanut Minna Karhunen heitti ensitöikseen ajatuksen, voisiko työntekemisen filosofiaa ja ajatuksia uudistaa.

Somelähettiläs työpaja kokosi helmikuussa 2018 yhteen viraston innokkaat twiittaajat. Päivän päätteeksi porukka perusti Twitter-verkoston, joka kokoontuu säännöllisesti Skypen välityksellä.

– Muutos ei onnistu, jos johto ei ole sitoutunut, oman työnsä ohella Lupa Muuttua -hankkeen ”mahdollistajana” toiminut neuvotteleva virkamies Eija Kariluoma toteaa.

Muutos ei onnistu, jos johto ei ole sitoutunut.

Eija Kariluoma on vetänyt hanketta alkumetreiltä maaliin asti. Vaikka hanke on virallisesti päättynyt, Lupa Muuttua -verkosto jatkaa keskustelua ja kehittämistyötä.

Kuka haluaa mukaan muutokseen?

Käytännön tasolla ESAVIssa lähdettiin hakemaan sitä, että viraston työilmapiiri kannustaisi jatkossa parempaan asiakaspalveluun, omaan asiantuntemukseen ja ammattitaitoon luottamiseen sekä oman työn kehittämiseen. Asiakaspalvelusta oli puhuttu jo aikaisemminkin, mutta toteutukseen saakka puheet eivät olleet päätyneet.

– Alun perin tavoitteena oli purkaa normeja, mutta hyvin pian tuli selväksi, että muutos tapahtuu ihmisten ajatuksissa, ei prosesseissa, Kariluoma selventää.

Alkutöikseen hankkeeseen perustettiin työntekijöistä koostuva verkosto ja kaikille avoin foorumi, jossa ideoita jaettiin ja jatkokehitettiin. Tärkeintä oli, että osallistuminen oli vapaaehtoista ja kaikki, jotka halusivat, pääsivät mukaan.

– Alussa meillä oli vain tavoite. Hankkeen sisältö nimeä myöten sekä itse toteutus tapahtuivat verkostossa. Myös hankkeen aikana pidettyjen työpajojen teemat lähtivät työyksiköiden tarpeesta ja näiden itse valitsemista kehittämiskohteista. Hankkeelle tehtiin myös oma viestintäsuunnitelma. Mikään ei ollut ylhäältä ohjattua, Kariluoma kertoo.

Yksiköiden lisäksi kyse oli kuitenkin myös yksilöistä; asiantuntijoiden itsetunnon ja osaamisen kohottamisesta sekä esimiestyön kehittämisestä ja tukemisesta.

– Kulttuurinmuutos on hidasta, se ei tapahdu sormia napsauttamalla eikä käskemällä. Olennaista hankkeessa oli kuitenkin se ajatuksellinen vallankumous, että jokainen voi itse vaikuttaa omaan työhönsä ja tehdä muutosta, Kariluoma toteaa.

Tärkeintä oli, että osallistuminen oli vapaaehtoista ja kaikki, jotka halusivat, pääsivät mukaan.

Hankkeelle painettiin juliste, joka tiivisti sanoman: – Teemme muutosta yhdessä, rohkeasti ja viisaasti.

Eväitä arkeen ja tulevaan

Hanke päättyi maaliskuussa 2018. Kariluoma toteaa, että kolmen vuoden anti näkyy uusina käytäntöinä, mutta ennen kaikkea parempana palveluna. Hänen mielestään hienointa on ollut huomata omasta työstään uudestaan innostuneita työntekijöitä.

– Uskon, että meillä asioita tehdään nykyään eri tavalla kuin muualla.

Hanke kehotti asiantuntijoitaan verkostoitumaan kollegoidensa kanssa myös oman organisaationsa ulkopuolella.

– Jokainen kaipaa juuri työstä saatavaa palautetta. Siihen ei riitä pomon ”pakolliset” kehut kerran vuodessa kehityskeskusteluissa. Samaa työtä tekevän kanssa on hyvä muodostaa ammatillinen tiimi, josta saa vertaistukea, ja kiperistäkin kysymyksistä voi keskustella avoimesti, Kariluoma rohkaisee.

Aluehallintovirastot lakkaavat vuoden 2021 alusta. Pääosa tehtävistä ja henkilöstöstä siirtyy uuteen valtion lupa- ja valvontavirastoon LUOVAan. Kariluoma toivoo, että hanke helpottaa monia uuden edellä. Suurin anti onkin hänen mielestään konkretisoitumassa vasta tulevaisuudessa.

– Oman organisaatiomme lisäksi toimintamme heijastuu asiakaskuntaamme ja laajemmin jopa yhteiskunnan tasolla. Hanke todella avasi silmämme suuremmiksi ja saimme paljon vietävää myös uuteen organisaatioon, hän toteaa.

Hienointa on ollut huomata omasta työstään uudestaan innostuneita työntekijöitä.


Teksti: Hanna Ojanpää | Kuvat: Etelä-Suomen aluehallintovirasto ja Pixabay