Miten työvoimaa suojellaan

Siitä on nyt lähes 43 vuotta, kun olin ensimmäistä kertaa töissä valtion hallintovirastossa. Sosiaali- ja terveysministeriöön ja työsuojelutehtäviin tulin reilut 33 vuotta sitten. Lokakuun alusta alkaen olen eläkkeellä; en puhu pääsemisestä enkä joutumisesta.

Työsuojelu on Suomessa hyvällä uralla.

Opintoihini kuului työhygienian mittaukset -niminen kokonaisuus. Opiskeluaikanani jokseenkin jokaisena työpäivänä joku kuoli työpaikkatapaturmassa. Parikymmentä vuotta myöhemmin päästiin siihen, että vuodessa oli työpaikkatapaturmien osalta vainajaton viikko. Suunta kulkee kohti kuolotonta kuukautta eli alle 12 kuolemaan johtavaa työpaikkatapaturmaa vuodessa – ennen kuin päästään nollaan.

Tämä on yksi totuus. Lisänäkökulma saadaan, kun piirretään nelikenttä. Ylärivillä ovat nopeasti henkeä ja terveyttä uhkaavat vaarat ja alarivillä hitaasti uhkaavat vaarat. Vasemmanpuoleisessa sarakkeessa ovat pelkästään työympäristössä esiintyvät vaaranuhat ja oikeanpuoleisessa sarakkeessa uhat, jotka saattavat kohdistua henkilöön missä tahansa ympäristössä.

Vasen yläkulma on kesytetty verraten hyvin. Päivittäin ei tarvitse lukea uutisia räjähtäneistä paineastioista eikä esitelmöidä siitä, mitä vaaroja aiheutuu puun lylyisyydestä. Sen sijaan otsikoissa ovat asiat, joissa altistutaan jollekin tekijälle, joka aiheuttaa oireita ja kärsimyksiä; kiistattomista oireista huolimatta syysuhde taikka annosvaste on usein epäselvä. Painopiste on liikkunut vasemman yläkulman asioista oikean alakulman suuntaan.

Eräät minuakin vanhemmat työsuojelun ammattilaiset ovat olleet loukkaantuneita, kun olen puhunut työurien pidentämisestä työsuojeluasiana. Noin joka kolmas tai joka neljäs suomalainen työntekijä poistuu kuitenkin työelämästä työkykynsä alentumisen takia – eli työntekijän työntekokyky ja työantajan työnantokyky eivät kohtaa. Eikö muka työntekijöiden työkyvyn suojelu ole työsuojeluasia?

Perustuslain mukaan julkisen vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta. Työvoima on lähinnä kansantaloustieteen alaan kuuluva käsite. Tilastokeskukselle työvoimaa ovat työmarkkinoiden käytettävissä olevat henkilöt.

Työtapaturmien torjunta ja ammattitautien ehkäiseminen ovat ilman muuta työvoiman suojelua. Työvoiman suojelu on kuitenkin laaja-alaisempi tehtävä. Mikä tai mitä on se voima, joka jyllää työvoimassa?  Miten sitä suojellaan?

On seikkoja, joiden on oltava kunnossa, jotta työurat pidentyisivät. Vaarat on poistettava ja uhat tehtävä mahdollisimman vähäisiksi. Mutta se ei riitä. Vaikka kaikki nyt tilastoitu paha saataisiin torjuttua, ennenaikainen poistuminen työelämästä vähentyisi vain viisarin värähdyksen verran. Tarvitaan myös hyvän edistämistä.

Mikä on se naru, jolla tämä tehdään? Onnistuuko se hitaimpia perästä työntäen vai pitääkö jonkun – kenen? – vetää virkuimpia narulla edestä? Minun osaltani se jää seuraavan sukupolven ratkottavaksi.


Kirjoittaja: Leo Suomaa | Kuvat: Sosiaali- ja terveysministeriö ja Pexel Photo

Kirjoittaja työskenteli sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosaston osastopäällikkönä.