Liisa Hakala, STM: Työhyvinvointi on yhteinen asia

Johtaja Liisa Hakala sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosastolta muistuttaa, että inhimillinen ja eettinen työelämä sekä pitkän tähtäimen tuottavuus asuvat saman katon alla.

STM on asettanut strategiseksi tavoitteeksi elinikäisen työssäoloajan pidentämisen kolmella vuodella 2020 mennessä.

Tavoitetilan saavuttaminen edellyttää Hakalan mukaan pienempää työn aiheuttamaa fyysistä ja psyykkistä kuormitusta sekä ammattitautien ja työtapaturmien määrien vähenemistä.

Työhyvinvointi- ja työturvallisuusasioista huolehtiminen ei välttämättä maksa mitään eikä vie ylimääräistä aikaa.

”Työuran pidentäminen alkuvaiheessa merkitsee esimerkiksi opiskelupaikan ja työpaikan saamista ja työelämään kiinnittymistä. Keskivaiheilla se tarkoittaa muun muassa vähemmän sairauspoissaoloja ja loppupäässä vähemmän työkyvyttömyyseläkkeitä.  Lisäksi tarvitaan ihmisten halua ja kykyä jatkaa työssä.”

LiisaHakala_Työhyvinvointi_on_yhteinen_asia

Liisa Hakala tarkastelee STM:ssä työhyvinvointia näköalapaikalta.

Lainsäädäntö on Hakalan mielestä Suomessa hyvällä tolalla, mutta työehtosopimusten tuomia mahdollisuuksia, kuten joustavia työaikaratkaisuja, pitäisi oppia soveltamaan monipuolisemmin.

”Työpaikat tarvitsevat paitsi lisää tietoa työhyvinvoinnin kehittämisen hyödyistä, myös riittävää osaamista ja käytännön keinoja. Johtamisen ohella esimerkiksi työyhteisötaidoilla on keskeinen merkitys”, sanoo Hakala.

Onnistunut muutosprosessi riippuu viime kädessä työpaikoilla tehtävistä arjen asioista.

”Kannattaa muistaa, että työhyvinvointi- ja työturvallisuusasioista huolehtiminen ei välttämättä maksa mitään eikä vie ylimääräistä aikaa. Usein kyse on valinnoista ja siitä, miten asioita tehdään.”

Yhteistyössä yli hallinnon rajojen

Hakalan vetämän toimintapolitiikkayksikön tehtävänä on vaikuttaa strategioihin sekä innovoida ja käynnistää aktiivisesti käytännön toimenpiteitä työelämän laadun kehittämiseksi. Hän sanookin, että iso pyörä on nyt käynnissä.

”On tärkeää, että eri toimijat yli hallinnonalojen yhdistävät voimansa ja tarttuvat yhdessä asioihin eivätkä katso asioita liian ahtaasti.”

Hallitusohjelmassa linjattujen asioiden toimeenpanon ohella yksikkö tuottaa aktiivisesti uutta tutkittua tietoa päätöksenteon pohjaksi.

”Tehtävänämme on katsoa pitkälle tulevaisuuteen ja havainnoida, mihin suuntaan työelämä ja maailma ovat muuttumassa, sekä tehdä näiden analyysien pohjalta esityksiä konkreettisiksi toimenpiteiksi”, Hakala kertoo.

Työhyvinvointifoorumi kokoaa tekijät

Keskeiseksi vaikuttamiskanavaksi on noussut verkostomaisesti toimiva STM:n koordinoima Työhyvinvointifoorumi, joka jakaa tietoa hyvistä käytännöistä sekä edistää valtakunnallisten ja alueellisten palvelujen saatavuutta.

Käytännön operatiivisesta toiminnasta vastaa Työterveyslaitos. Johtamisen kehittämisverkosto puolestaan toimii verkostomaisena tukena johtajille ja esimiehille.

”Meneillään on runsaasti työhyvinvointia tukevia hankkeita, joita viemme valtakunnallisesti tai alueellisesti eteenpäin. Tärkeä haaste on ratkaista, miten saamme erilaiset verkostot pelaamaan yhteen”, Hakala sanoo.

Eri paikkakunnilla perustettuja työhyvinvointiverkostoja on tarkoitus käynnistää lisää vauhdittamaan työpaikkojen toimijoiden ja asiantuntijoiden yhteistyötä. Jäseniksi ovat tervetulleita sekä yksittäiset henkilöt että organisaatiot.

Laajaa kiinnostusta herättänyt Nolla tapaturmaa -foorumi puolestaan kokoaa yhteen työpaikat, joiden tavoitteena on vähentää työtapaturmia.

”Yksi muiden työelämävaikuttajien kanssa toteutettavista hankkeista on Sopuisa työyhteisö, jossa tavoitellaan kiusaamisvapaita ja myönteistä vuorovaikutusta edistäviä työyhteisöjä” Hakala listaa esimerkkejä käynnissä olevista toimista.

Mielekäs-ohjelman tavoitteena on löytää ja rakentaa keinoja, joilla lisätään sosiaali- ja terveysalan vetovoimaisuutta alan työpaikkojen työhyvinvointia vahvistamalla. Avoimeen Tepsi-tietopankkiin kootaan puolestaan esimerkkejä työpaikoilla kehitetyistä hyvistä työhyvinvointia lisäävistä käytännöistä.

Nuoret tarvitsevat työelämävalmiuksia

Liisa Hakala näkee tärkeänä tulevien sukupolvien työelämävalmiuksien ja työhyvinvointiosaamisen kasvattamisen jo nuoresta lähtien. Myös omien henkisten voimavarojen kehittämisellä on iso vaikutus nuorten hyvinvointiin.

”Vahva psykologinen pääoma, joka tarkoittaa itsetuntoa, toiveikkuutta, sitkeyttä ja optimismia, sekä sosiaalinen kiinnittyminen auttavat nuoria löytämään oman tiensä. Nämä asiat estävät samalla syrjäytymistä.”

Hakala sanoo, että työnantajilta saadun palautteen perusteella nuorten työelämävalmiuksissa näkyy puutteita.

Nuorelle työntekijälle syntyy psykososiaalista kuormitusta muun muassa tunteesta, ettei hän hallitse kunnolla työtehtäviään. On tärkeää, että nuori uskaltaa tarvittaessa pyytää apua ja tukea.

”Merkityksellistä on myös se, miten nuoret otetaan työpaikalla vastaan ja miten perehdytykseen panostetaan. Työpaikan vahva yhteisöllisyys ja tuki kantavat tässäkin asiassa.”

Kohti välittämisen yhteiskuntaa

Työhyvinvoinnin vaikutus heijastuu Hakalan mukaan laajalle alueelle. Työssään hyvinvoivalla työntekijällä on energiaa ja aikaa myös läheisilleen.

”Asiakkaan suuntaan työntekijöiden hyvinvointi näyttäytyy paitsi organisaation kykynä vastata heidän tarpeisiinsa, myös luotettavana ja sopimustenmukaisensa toimintana. Tämä tuo puolestaan organisaatioille jatkuvuutta.”

Myös tarjouskilpailuissa voitaisiin nykyistä enemmän huomioida pisteytyksissä se, miten hyvin kyseinen organisaatio huolehtii henkilöstönsä hyvinvoinnista.

Yleistä arvokeskustelua kannattaisi Hakalan mielestä käydä siitä, mikä on ihmisten hyvinvoinnin kannalta aidosti tärkeää, olemmeko tulevaisuudessa suoritus- vai välittämisyhteiskunta entä pystymmekö osoittamaan toisillemme välittämistä ja löytämään siihen oikeita keinoja?

”Inhimillisyys voi unohtua, mikäli asioita suoritetaan kiihtyvällä pyörällä. Välittäminen ei sulje pois tehokkuutta ja tuottavuutta, vaan jopa päinvastoin”, Hakala muistuttaa.

Organisaatioita tulisi entistä enemmän motivoida työhyvinvoinnin rakentamiseen positiivisilla kannustimilla. Inhimillinen ja eettinen työelämä sekä pitkän tähtäimen tuottavuus asuvat nimittäin saman katon alla.

”Myös tarjouskilpailuissa voitaisiin nykyistä enemmän huomioida pisteytyksissä se, miten hyvin kyseinen organisaatio huolehtii henkilöstönsä hyvinvoinnista. Tämä heijastuu tuotteiden ja palvelujen laatuun, toimitusvarmuuteen ja myös kustannustehokkuuteen.”

Teksti: Pirjo Kuisma | Kuvat: Heli Hakala, Pixabay

Artikkeli on julkaistu Uusi Kaiku -lehdessä 3/2013 ja päivitetty kesällä 2016