Kaiku-teko 2016: Liikennevirasto matkaa parhaaksi

Liikennevirastolle ei riitä hyvän tavoitteleminen vaan parhaaksi pyrkiminen. Menetelmiksi on valittu ketteryys ja kokeileminen sekä yhteistyö ja yhteisöllisyys. Kehitysmatkaan on mahtunut paljon oppia ja joku floppikin.

Liikenneviraston strategisena päämääränä on olla osaavien ihmisten erinomainen työpaikka. Tavoitteen saavuttamiseksi virastossa polkaistiin vuonna 2014 käyntiin kehittämishanke, joka sai nimekseen tavoitteellisesti Paras työpaikka.

”Haluamme olla työpaikkana valtionhallinnon edelläkävijä työhyvinvoinnissa ja työnantajatoiminnassa”, hallintojohtaja Hannu Mäkikangas tiivistää.

Kaikkien yhteinen asia

Henkilöstöasiantuntija, projektipäällikkö Noora Tulemo sanoo, että Liikennevirastossa on lähdetty rohkeasti ja innovatiivisesti kokeilemaan joustavampia työskentelytapoja kuin valtion organisaatioissa on perinteisesti ollut tapana.

”Parasta työpaikkaa on kehitetty ketterästi kokeillen ja käytännön kautta neljän osaprojektin voimin. Olemme kehittäneet ajasta ja paikasta riippumatonta työtä, työhyvinvointia, viisasta liikkumista sekä yhteistoimintaa.”

Tässä talossa paras työpaikka on koko henkilöstön yhteinen asia. ”Tavoitteena on ollut saada mahdollisimman laajasti henkilöstöä mukaan tekemään yhdessä töitä tavoitteen eteen osallistavilla menetelmillä. Meillä saa kokeilla, epäonnistua ja yrittää uudestaan”, työhyvinvoinnin asiantuntija, Kaiku-kehittäjä Minna Lehtikankare toteaa.

”Meillä saa kokeilla, epäonnistua ja yrittää uudestaan”, Minna Lehtikankare (toinen vas.) sanoo.

”Meillä saa kokeilla, epäonnistua ja yrittää uudestaan”, Minna Lehtikankare (toinen vas.) sanoo.

Missä ja milloin vain

Ajasta ja paikasta riippumaton työnteko on hyvä esimerkki Liikenneviraston rohkeasta ja kokeilevasta toiminnasta, jolla haluttiin ravistella pölyttyneitä toimintamalleja. Marraskuussa 2014 aloitettiin pilottihanke, joka koski alkuun pientä porukkaa neljän kuukauden ajan.

Mahdollisuus vaikuttaa omaan ajanhallintaan lisäsi työhyvinvointia ja sitä kautta tuottavuutta.

Tuona aikana mukana olleet 40 työntekijää saivat täyden vapauden tehdä töitä missä ja milloin tahansa. Työnantaja tarjosi työvälineet: läppärin, älypuhelimen ja etäkäyttöyhteydet. Töitä sai tehdä vaikka laiturin nokassa, kunhan yhteydet toimivat.

”Vaikka vapaita oltiin, työt eivät saaneet kärsiä. Työtehtävien hoito oli ensisijaista ja työntekijän vastuulla. Joustavan työskentelykulttuurin lisäksi tavoitteeksi asetettiin tuloksellisuus ja luottamuskulttuurin rakentaminen, Tulemo ja Mäkikangas kertovat.

Etätyö tuottaa tulosta

Pienen porukan pilotti onnistui niin hyvin, että kokeilua jatkettiin keväällä 2015 isommalla porukalla. Tämän vuoden alusta malli otettiin koko viraston käyttöön.

”Pilottien perusteella työn joustavuus paransi työelämän ja perhe-elämän yhteensovittamista, vähensi turhia matka-aikoja sekä tuki keskittymistä vaativia tehtäviä. Mahdollisuus vaikuttaa omaan ajanhallintaan lisäsi työhyvinvointia ja sitä kautta tuottavuutta”, Tulemo kertoo.

”Jonkin sortin haasteeksi koettiin työn rytmittäminen, mutta tulosten perusteella etätyöpäivinä työskenneltiin entistä tehokkaammin”, Mäkikangas sanoo.

Vähän luntakin tuli matkan varrella tupaan, sillä vastaan tulivat työmarkkinoiden vanhat kiistakysymykset, joita yksi virasto ei voi muuttaa. Haasteet liittyivät kodin ja työpaikan välisiin matkoihin, joita ei lasketa työajaksi, vaikka töitä tehtäisiinkin. Myöskään virkamatkoilta ei voi kertyä ylityötunteja, koska matkustamista ei lasketa työksi.

Hyvinvointi yksiin kansiin

Työhyvinvoinnin kehittäminen mielessä Liikennevirastossa laadittiin Paras työpaikka -hankkeen osaprojektina työhyvinvointisuunnitema. Sen painopisteiksi nostettiin johtaminen ja esimiestyö, terveys ja työkyky, osaaminen, työ ja työolot sekä työyhteisön toimivuus.

”Perustimme työhyvinvointiryhmä Tyhiksen, johon osallistui asiasta kiinnostuneita liikennevirastolaisia eri puolilta organisaatiota. Tyhisläiset saivat alkuun koulutusta ja lopputulemana saatiin yhteistyössä yksiin kansiin työhyvinvointisuunnitelma. Jatkossa Tyhis seuraa ja kehittää tarvittavia toimenpiteitä säännöllisesti”, Lehtikankare kertoo.

Viisaan liikkumisen kehittämisprojekti aloitettiin henkilöstökyselyllä, jonka tulosten pohjalta tehtiin monia käytännön toimia henkilöstön liikkumisen edistämiseksi sekä kustannustehokkaampien ja ympäristöystävällisempien kulkutapavalintojen tekemiseksi. Teemaan liittyen Liikennevirasto sai viime vuonna Green Office -merkin.

”Itse tekemällä olemme onnistuneet parhaiten”, Hannu Mäkikangas toteaa.

”Itse tekemällä olemme onnistuneet parhaiten”, Hannu Mäkikangas toteaa.

Paljon oppia, vähän floppia

Yhteistoiminnan kehittämishankkeessa Liikennevirastossa tehtiin selvitys yhteistoiminnan tilasta. Tulosten perusteella toteutettiin yhteistoiminnan kehityspäivä yhdessä työnantajan ja työntekijäjärjestön voimin.

Aiomme pysyä edelleen rohkeana edelläkävijänä. Keksimme ja kokeilemme jälleen jotain uutta.

”Tuloksena saatiin pyrkimys tavoitteellisempaan, tulosvastuullisempaan ja toimivampaan yhteistoimintaan. Tämä ei kuitenkaan lähtenyt konsulttivoimin sellaiseen lentoon kuin olisimme toivoneet. Tästäkin opittiin jotain: itse tekemällä onnistuimme parhaiten”, Mäkikangas toteaa.

”Aiomme pysyä edelleenkin rohkeana edelläkävijänä. Loputtomiin emme kuitenkaan aio puhua ketterästä kehittämisestä, sillä sekään ei saa muuttua instituutioksi, josta on ketteryys kaukana. Keksimme ja kokeilemme jälleen jotain uutta.”


Teksti: Sari Okko | Kuvat: Kai Widell, Liikennevirasto