Kyllä yhteistyölle, ei hallintohimmeleille

Kun kaksi alansa vaikuttavaa toimijaa yhdistävät voimansa, syntyy enemmän kuin 1+1. Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) ja Aalto-yliopiston verkostomainen yhteistyö synnyttää jotain ihan uutta, ainutlaatuista ja yllättävääkin.

Kun HAMKin lehtori Heikki Ruohomaa sai toukokuussa 2018 puhelun, oppilaitoksen vararehtorina sekä henkilöstö- ja kehitysjohtajana toimiva Heidi Ahokallio-Leppälä pääsi yllättämään. HAMK ja Aalto-yliopisto olivat aloittamassa yhteistyötä, jonka projektipäälliköksi Ruohomaata pyydettiin.

Aalto-ylipiston puolelta projektia lähti vetämään Heikki Koponen. Strateginen yhteistyösopimus syntyi keväällä ja sitten ryhdyttiinkin jo sanoista tekoihin. Jos hämäläisiä pidetään perinteisesti hitaina ja harkitsevaisina, yhteistyön aloittamisessa ainakaan hitaus ei ollut haittana.

– Tämä kuvaa hyvin yhteistyötämme. Lähdimme heti toimimaan sen sijaan, että olisimme ryhtyneet rakentamaan organisatorisia hallintohimmeleitä, Ahokallio-Leppälä tiivistää.

HAMKin ja Aalto-yliopiston verkostomainen yhteistyö perustuu tavoitteisiin ja toimintaan. ”Olemme päässeet hyvään vauhtiin”, Heikki Ruohomaa ja Heidi Ahokallio-Leppälä sanovat.

Yllättävä yhteenliittymä

Hämeen ammattikorkeakoululla on pitkät perinteet omalla tontillaan, niin myös Aalto-yliopistolla omallaan. Vaikka eroavaisuuksia on äkkiseltään ajateltuna paljon, yhdistäviä asioita löytyy yllättävän paljon, kuten monialaisuus.

Molempien keskiöstä löytyy ydinosaamista niin biotaloudessa, tekniikassa, taloudessa kuin muotoilussa. Molemmat tekevät vahvasti yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa ja haluavat rakentaa ympäröivää yhteiskuntaa. Molemmilla korkeakouluilla on myös laajaa kansainvälistä yhteistyötä.

Karrikoiden voisi sanoa, että maalaisserkku kohtasi kaupunkilaisserkun.

– Yhteistyö yhdisti kaksi suurta, itsenäistä ja itsepäistäkin toimijaa, joilla ei aiemmin ole juurikaan ollut tarvetta liittoumiin, Ruohomaa hymyilee.

– Vaikka olemme erilaisia, täydennämme toisiamme. Yhteistä meille on joustavuus, nopeus ja ketteryys, Ahokallio-Leppälä lisää.

Avainsana on verkostomainen yhteistyö, joka perustuu toimintaan ja ennen kaikkea yhdessä tekemiseen silloin, kun yksin ei kannata tehdä. Yhteistyö kattaa kolme pääaluetta: pedagogisen yhteistyön, opintopolkujen joustavoittamisen ja innovaatiotoimintaan liittyvän yhteistyön.

”Korkeakoulupedagogiikan kehittäminen yhteistyössä on merkittävä mahdollisuus. Oppimiskyvyn on pysyttävä työelämän kehityksen kyydissä”, HAMK Edu -tutkimusyksikön johtaja Martti Majuri ja Ammatillisen opettajakorkeakoulun johtaja Seija Mahlamäki-Kultanen pohtivat.

Uusia polkuja ja suuntia

HAMK ja Aalto-yliopisto haluavat mahdollistaa sektorirajat ylittävän opiskelun ja tekevät aloitteita ristiinopiskelun aktivoimiseksi. Esimerkiksi HAMKin opiskelijoiden mahdollisuuksia hakeutua sujuvasti jatkamaan opintoja Aalto-yliopiston maisteriohjelmiin parannetaan ja kehitetään.

– Yhteistyö tarjoaa uusia polkuja opiskelijoille ja kasvunpaikkoja henkilökunnalle molempiin suuntiin. Tämä on vastaus tulevaisuuteen, sillä se tukee opiskelun ja työskentelyn muuttumista yhä yksilöllisemmäksi ja omaan elämäntilanteeseen sopivammaksi. Yhteistyö tuo myös infrahyötyjä mm. yhteisten laitehankintojen muodossa sekä uudenlaisia mahdollisuuksia kansainvälistymiseen, Ahokallio-Leppälä toteaa.

– Maailmanluokan tuloksia ei ole vielä tarjolla emmekä osaa sanoa, mitä kaikkea tulevaisuus tuo tullessaan, mutta olemme löytäneet oikean suunnan ja päässeet hyvään vauhtiin. Uskomme, että erilaisten osaamisten yhdistäminen tuottaa jatkossa yhä haastavampia tutkimushankkeita, joista syntyy jotain uutta ja ennennäkemätöntä, Ruohomaa pohtii.

Suoraan itse asiaan

HAMKin ja Aalto-yliopiston yhteistyön verkostomaisuus on ainutlaatuinen avaus Suomessa. Perinteisen fuusioitumisen, raskaiden rakennemuutoksien ja työläiden organisaatioiden rakentamisen sijaan tässä mallissa päästiin suoraan itse asiaan.

Koska ryhdyimme heti töihin, muutos ei niin sanotusti jähmettynyt ämpäriin.

– Usein fuusioihin sisältyvät organisaatiomuutosten mukanaan tuomat yt-neuvottelut, jotka synnyttävät henkilökunnassa aina epävarmuutta ja heikentävät työhyvinvointia. Me vältyimme tältäkin. Meitä ei pakotettu mihinkään muottiin eikä muutos tullut ylhäältä alas annettuna, Ahokallio-Leppälä ja Ruohomaa linjaavat.

Verkostomainen toiminta sopii Ahokallio-Leppälän ja Ruohomaan mukaan hyvin HAMKin asiantuntijoille, sillä yhteistyö tukee yksilön kehittymistä ja osaamista sekä yhteistä kilpailukykyä.

– Annamme asiantuntijoille maksimaalisia tavoitteita, mutta myös maksimaalista vapautta toimia. Kun hyvät tyypit ja asiat kohtaavat toisensa, päästään pitkälle. Meillä ei ole Aallon kanssa keskinäistä kilpailua, vaan jaamme tietoa ja osaamista, joita jalostamme eteenpäin.

”Yhteistyön ansiosta voimme hyödyntää molempien korkeakoulujen osaamista. Olemme alkutaipaleella, mutta polku näyttää jo nyt hedelmälliseltä. Mahdollisuuksia riittää moneen suuntaan”, HAMKin biotalouden yksikön johtaja Mona-Anitta Riihimäki sanoo.

Nyt tehdään yhdessä

Yhteistyö sai jo ensimmäisen syksyn aikana aikaan liikettä: yhteisiä hankkeita käynnistettiin, henkilökuntaa ja opiskelijoita siirtyi oppilaitoksesta toiseen, oppimismoduuleita ryhdyttiin rakentamaan ja uusia polkuja raivaamaan. Tekeminen on läsnä tässä ja nyt, katseet tulevassa.

Yhteistyö on saanut HAMKissa myönteisen ja innostuneen vastaanoton. Sen nähdään tuovan uusia raikkaita tuulia ja inspiroivia mahdollisuuksia.

– Jo nyt voimme sanoa, että toimintatapa on hyväksi havaittu: se on avartanut maailmojamme ja lisännyt osaamispääomiamme, Ahokallio-Leppälä sanoo.

Meillä on hyvä draivi päällä.

– Parasta on se, että yhteistyö on aloitettu eikä meidän tarvitse viiden vuoden kuluttua harmitella, miksemme edes kokeilleet. Haluamme olla jatkossa entistäkin vahvemmin yhteiskunnallisesti merkittävä toimija. Uskon, että pystymme ratkaisemaan isojakin kysymyksiä, kuten vaikuttamaan ilmastoasioihin. On upeaa, kun voimme sanoa, että saimme sen aikaan yhdessä, Ruohomaa lisää.

Vetoapua puolin jos toisin

 Aalto-yliopistossa kahden korkeakoulun yhteistyöstä ollaan HAMKin tavoin innoissaan.

– Tarjoamme toisillemme vetoapua tulevaisuuteen. Yhteistyö ylittää alueelliset rajat, jolloin tekemisellä on myös kansallista vaikuttavuutta. Meillä ei ole mitään syytä olla tekemättä yhteistyötä yli organisaatiorajojen. Tässä yhteistyössä kaikki voittavat, Heikki Koponen sanoo.

Aalto-yliopiston rehtori Ilkka Niemelä pitää tärkeänä laaja-alaista yhteistyötä kotimaisten korkeakoulujen ja yritysten kanssa.

– Tiiviiden verkostojen avulla olemme yhdessä vahvempia kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa. Uskon, että Aallon innovaatioekosysteemin ja Hämeen alueen toimijoiden tiiviimpi yhteistyö luo uutta osaamista, uudistumiskykyä, elinvoimaa ja työpaikkoja, Niemelä korostaa.

Tutkimuspäällikkö Joni Kukkamäki (oik.) osallistuu yhteistyöhön perehtymällä Aalto-yliopiston Design Factoryn toimintaan. Kuvassa myös tietojenkäsittelyopiskelijat Atte Sillankorva ja Niilo Keskinen.

Mallia Design Factorysta

Yhteistyö on jo tuottanut konkreettista tulosta. HAMKiin perustetaan Design Factory, joka yhdistää monialaisesti opiskelijat ja elinkeinoelämän.

– Kouluttaudumme parhaillaan Aalto-yliopistossa, jossa Design Factory on ollut olemassa jo reilut kymmenen vuotta. Aallosta on hyvä ottaa mallia ja saada konsepti haltuun, älykkäisiin palveluihin erikoistuneen HAMK Smartin tutkimuspäällikkö Joni Kukkamäki sanoo.

Tavoitteena on saada HAMKin Design Factory täysillä käyntiin vuoteen 2021 mennessä, mutta pienemmällä mittakaavalla jo aiemminkin. Design Factoryn toivotaan tuovan yhteen yritysten ratkaisuja kaipaavia projekteja ja opiskelijoita, jotka pystyvät ratkaisuja tarjoamaan.

– Odotukset ovat lupaavasti korkealla, Kukkamäki toteaa.

Tiesitkö?

  • Hämeen ammattikorkeakoululla (HAMK) on lähes 8000 opiskelijaa seitsemällä kampuksella eri puolilla Kanta-Hämettä ja Etelä-Pirkanmaata. Vuonna 2017 HAMKista valmistui lähes 1200 amk- tai yamk-tutkintoa ja noin 450 ammatillista opettajaa.
  • Aalto-yliopisto on suomalaisille vahvuuksille rakentuva kansainvälinen yliopisto, jossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Yliopistossa on kuusi korkeakoulua, 12 000 opiskelijaa ja 400 professoria. Kampukset sijaitsevat Espoossa ja Helsingissä.

Teksti: Sari Okko | Kuvat: Soile Kallio