Kukapa sen kasvua tukevan digiloikan tekisi, jollei henkilöstö

Selailin Deloitten tuoretta HR-johtamisen globaaleja trendejä pohtivan tutkimuksen raporttia. Tutkimus pohjautuu kyselytutkimukseen, joka tehtiin yli 10 000 HR- ja liiketoimintajohtajalle 140 maassa.  Raportissa on tämä kuva:

Kuva kertoo, millaisella viiveellä yksilöt, elinkeinoelämä ja julkinen hallinto oppivat hyödyntämään teknologian muutoksen. Esimerkiksi teknologiakäyrän ja liiketoimintakäyrän väliä voisi kuvailla liiketoiminnan kasvupotentiaaliksi. Deloitten mukaan keinot tämän kasvupotentiaalin hyödyntämiseen ovat löydettävissä työpaikoilta. Nimittäin siellä ihmiset työskentelevät. He sisäistävät teknologian kehityksen nopeimmin ja ovat siten avainasemassa siinä, miten yritykset saavat parhaan hyödyn jatkuvassa uudistumisessa.

Deloitte pitää HR-johtamisen strategista merkitystä keskeisenä, kun yritykset pyrkivät sopeutumaan teknologian kehitykseen. Tällöin puhutaan uudenlaisista työtavoista ja johtamisesta, kannustamisesta, innostamisesta, motivoinnista ja ennen kaikkea osallistamisesta. Monessa yrityksessä  tämän ajatellaan olevan automaattista. Sitä se ei ole.

Kyse on organisaation kulttuurista, sen vaalimisesta ja kehittämisestä. Ihminen antaa parastaan, kun hän kokee tekevänsä merkityksellistä työtä ja häneen luotetaan ja häntä arvostetaan. Deloitte puhuu työntekijäkokemuksen jatkuvasta huomioimisesta ja kehittämisestä. Vanhat tavat johtaa tai tarjota kulmikasta urakehitystä eivät enää riitä.

Suomessa on muutamia vuosia seurattu strategisen työhyvinvointitoiminnan ja sen johtamisen vaikutuksia henkilöstötuottavuuteen ja yritysten taloudelliseen tulokseen. Kyse on siitä, miten työhyvinvointia johdetaan osana liiketoimintaa.

Henkilöstötuottavuus koostuu muun muassa motivaatiosta, osaamisesta ja työkyvystä.  Työhyvinvointitoiminta on strategista silloin, kun sen sisältö, tavoitteet ja mittarit on määritelty. Tämä taitaa olla monen organisaation Akilleen kantapää.

Strateginen työhyvinvointitoiminta on ratkaisuehdotus, kuinka Deloitten kuvassa näkyvien käyrien keskinäisen viiveen vähentämisestä saadaan hyötyä, olipa kysymys yksilön henkisestä kasvusta tai yrityksen liiketoiminnan kannattavuudesta. Samansuuntaisilla opeilla ja keinoilla myös julkishallinto ja sen uutta teknologiaa hyödyntävät palvelut kehittyisivät nykyistäkin ketterämmin.

Jos kuulostaa kiinnostavalta, osallistu keskusteluun joko tässä tai TEM:n Kasvun Agenda -sivustolla.

Tutustu Deloitten tutkimusraporttiin:
Rewriting the rules for the digital age


 

Kirjoittaja: Antti Närhinen | Kuvat: TEM kuvapankki ja Pixabay

Antti Närhinen kehittää työelämää työ- ja elinkeinoministeriössä. Antti toivoo, että tällä blogi-sivustolla syntyy työelämää oikeaan ja kestävään suuntaan vievää keskustelua.