Korkein hallinto-oikeus nopeutti turvapaikkakäsittelyä

Suomeen saapui vuonna 2015 ennätysmäärä turvapaikanhakijoita. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa määrän kasvuun reagoitiin välittömästi. Juttujen purkamista varten perustettiin uusi jaosto.

Suomi on kansainvälisten sopimusten mukaisesti sitoutunut antamaan suojelua sitä tarvitseville. Käytännössä tämä tarkoittaa pakolaisasemaa tai toissijaista suojeluasemaa.

Vuoden 2015 lopussa Suomeen tuli yli 30 000 turvapaikanhakijaa pääosin Lähi-idästä ja Afganistanista. Tilanne jatkui seuraavana vuonna vilkkaana, mutta kuitenkin merkittävästi edellisvuotta maltillisempana.

– Määrät olivat enemmän kuin edellisenä kymmenenä vuonna yhteensä, Korkeimmassa hallinto-oikeudessa kansliapäällikkönä työskentelevä Toni Kaarresalo kertoo.

Turvapaikkakäsittely alkaa maahanmuuttoviraston turvapaikkakäsittelystä. Jos päätös on kielteinen, on turvapaikanhakijalla mahdollisuus valittaa päätöksestä. Korkein hallinto-oikeus (KHO) on Suomessa viimeinen oikeusaste, joka käsittelee turvapaikanhakijoiden valituksia.

Ennen pakolaiskriisiä käsiteltävien juttujen määrä on ollut noin 300-400 vuodessa. Nyt vuositason arviot vaihtelivat 3 000-7 000 välillä.

– Muutos on dramaattinen, Kaarresalo toteaa.

Vuoden 2015 lopussa Suomeen tuli yli 30 000 turvapaikanhakijaa.

Korkein hallinto-oikeus tekee katselmuksia silloin, kun päätöksenteko vaatii tilanteen tarkempaa arviointia. Muuten päätöksenteko on pääsääntöisesti kirjallista. Kuvassa Yleisradio haastattelee I jaostoa Hangon satamassa Lontoon makasiinin katselmuksella. Kuva: Päivi Musakka

Etupainotteisesti haasteen kimppuun

Maaliskuun alussa 2016 KHO:ssa aloitti toimintansa neljäs jaosto, mihin keskitettiin kaikki ulkomaalaisasiat kansalaisuusasioita lukuun ottamatta.

– Muuttuneeseen tilanteeseen reagoitiin KHO:ssa välittömästi. Tiesimme jo syksyllä 2015, mitä turvapaikanhakijoiden määrän kasvu tulee tarkoittamaan. Muutos on edellyttänyt määrätietoista toimintaa ja sisäistä järjestäytymistä, jaoston puheenjohtaja, oikeusneuvos Anne Niemi kertoo.

Jaoston rakenne, työmenetelmät ja prosessit tehtiin alusta lähtien ulkomaalaisasioille sopiviksi. Niemi luettelee, että heillä on käytössään uusi johtamisjärjestelmä. Puheenjohtajan apuna toimii esittelijä sekä oma jaostokanslia eli kirjaamo, missä kirjataan ja lajitellaan täydennyspyynnöt mahdollisimman valmiiksi.

Niemi toteaa, että pohja on luotu vankaksi, jotta sitä on hyvä kehittää jatkossakin.

– Työmenetelmämme sopivat prosessiin, missä volyymit ovat suuria ja työmäärältään samankaltaisia. Oikeusturvan näkökulmasta on tärkeää, että saapuvat asiat pystytään käsittelemään mahdollisimman nopeasti, hän selventää.

Jaoston vahvuus on seitsemän tuomaria. Lisäksi työtilanteesta riippuen mukana on kymmenen esittelevää juristia ja kymmenen avustajaa.

– Oli selvää, että käsittelyruuhkan purkaminen tulisi tarvitsemaan rahaa. Keskeistä jaoston toiminnalle oli eduskunnan myöntämä määräraha, jonka turvin uutta henkilökuntaa oli mahdollista rekrytoida. Rahoituksen varmistamisen jälkeen otimme heti alkuun kaikki näkökulmat ja työtehtävät mukaan suunnittelutyöhön. Tällä hetkellä rahoitus jatkuu ainakin vuoden 2018 loppuun, Kaarresalo kertoo.

Muutos on edellyttänyt määrätietoista toimintaa ja sisäistä järjestäytymistä.

Korkeimman hallinto-oikeuden työskentelyä johtaa presidentti Pekka Vihervuori. Kuva: Risto Silvola

Merkityksellistä työtä

Ennen vuotta 2015 juttujen keskimääräinen käsittelyaika oli 6,8 kuukautta. Tällä hetkellä turvapaikanhakijan oleskeluluvan käsittely kestää noin 2,7 kuukautta.

– Tilanne vuoden 2015 lopussa tuntui hyökyaallolta, joka ei lopu koskaan. Asetimme itsellemme realistisia ja näkyviä osatavoitteita ja myös iloitsimme niiden saavuttamisesta, Niemi kertoo. – Käsittelyajoissa on edelleen parantamisen varaa. Olemme kaikessa toiminnassamme hyvin tietoisia siitä, että asiat koskevat ihmisiä ja heidän tulevaisuuttaan. Epätietoisuus on aina inhimillisesti katsoen raskainta.

Kaarresalo myöntää, että uusien toimintatapojen käyttöönottaminen vanhan tutun tilalle on aina kuormittavaa.  Samalla hän muistuttaa, että koskaan ei ole valmista.

– Tämä on jatkuvaa kehittämistä ja reagointia tilanteisiin. Nyt, kun olemme itsenäinen jaosto, meillä on vapaammat kädet kehittää työtämme. Meillä on dynaaminen ja avoin työkulttuuri ja pystymme nopeasti ja aktiivisesti reagoimaan muutoksiin. Tiedonkulku intrassa ja tiedotteiden kautta on aktiivista. Jaostokokouksenkin pistämme pystyyn aina, kun sille on vähänkään tarvetta, Kaarresalo kertoo.

Työhyvinvointi ja työn mielekkyys ovat olleet uudistuksessa alusta asti vahvasti läsnä. Kun aikaisemmin työtä on tehty rutiininomaisesti, nyt työnkuvia on kehitetty tekijöiden näkökulmasta monipuolisimmaksi. Työn hallintaa ja käsittelyä on niinikään helpotettu siirtämällä sähköiset asiakirjat omaan tietokantaan. Asiasanojen kautta juttujen käsittelyvaiheita ja tietoja on helpompi seurata.

– Perusasioiden on oltava kunnossa. Teemme äärimmäisen tärkeää, mutta samalla henkisesti raskasta työtä. Meidän täytyy olla hyvin selvillä, mikä tilanne on turvapaikanhakijan lähtömaassa ja mitkä riskit häntä mahdollisesti siellä odottaa. Joskus taas täytyy tunnistaa ja myöntää, että turvapaikkaa ei voida myöntää. Nämä ovat raskaita ajatuksia. Olenkin sanonut, että vaikka haluamme olla tehokkaita, yön yli pitää aina nukkua, Niemi toteaa ja jatkaa:

– Oman jaksamisen ja työtehtävien roolituksen kannalta on ollut tärkeää huomata, että kukaan ei voi tehdä kaikkea itse.

Korkein hallinto-oikeus viettää ensi vuonna toimintansa 100-vuotisjuhlaa. Organisaation tilastohistoria kertoo, mitä Suomessa milloinkin on tapahtunut.  Vuosi 2015 tulee näkymään omana piikkinään.

 

Teemme äärimmäisen tärkeää työtä, mutta työ on samalla myös henkisesti raskasta.


Teksti: Hanna Ojanpää | Kuvat: Pixabay, Päivi Musakka ja Risto Silvola