Kokeiluista saatua tietoa kannattaa tulkita ja hyödyntää

Kokeillen kehittäminen on saanut valtionhallinnossa ilmaa siipiensä alle. Parhaillaan eri hallinnonaloilla on käynnissä jo yli 100 kokeilua.

Projektipäällikkö Ira Alanko valtioneuvoston kansliasta sanoo, etteivät kokeilut suinkaan ole valtiolla uusi asia. Ympäristö kuitenkin muuttuu nyt nopeasti ja tahti vain kiihtyy, joten kokeillen kehittäminen on yksi tapa ottaa haltuun epävarma tilanne.

Kokeilukulttuuri tarjoaa mahdollisuuden rikkoa vanhoja toimintatapoja.

”Kokeiluilla voidaan testata sellaista, mikä toimii nyt, ja saada välitöntä palautetta toiminnan kehittämiseksi”, Alanko kuvailee kokeilujen hyviä puolia.

Kokeilukulttuuri tarkoittaa mahdollisuutta ja mandaattia rikkoa sellaisia vanhoja toimintatapoja, jotka eivät enää toimi. Epävarmassa tilanteessa palveluja ja toimintaa voidaan kehittää siitäkin huolimatta, ettei tulevia rakenteita ja vastuita vielä tiedettäisi.

Alanko kehottaakin valtion työpaikkojen henkilöstöä aloittamaan kokeilut rohkeasti. Kokeillen kehittäminen sopii hänen mielestään erinomaisesti myös organisaatioiden ja työyhteisöjen uudistamiseen.

”Ketterästi toimimista ei tällä hetkellä kenties yhdistetä virkamiehiin, mutta tulevaisuudessa asia voi jo olla toisin. Kannattaa pitää mielessä, että ainut epäonnistunut kokeilu on sellainen, josta ei kerätty tietoa eikä sen vuoksi otettu siitä opiksi”, Alanko muistuttaa.

Uutta ymmärrystä ja osaamisen kasvattamista

Hallituksen kärkihankkeisiin kuuluvan kokeilukulttuurin edistämisen tavoitteena on löytää innovatiivisia ratkaisuja yhteiskunnan ja sen palveluiden uudistamiseen.

VNK:ssa vauhditetaan parhaillaan kokeilutoimintaa tuottamalla tietoa ja työkaluja kokeilijoiden tueksi. Sivusto www.kokeilevasuomi.fi päivittyy jatkuvasti ajankohtaisella kokeiluihin liittyvällä aineistolla.

Tekeillä on lisäksi työkalupakki, johon kootaan kaikki parhaat kokeiluihin liittyvät käytännöt alkaen siitä, miten kokeilu kannattaa suunnitella ja miten sen tuloksia tulisi arvioida.

”Syksyllä toteutamme eri puolille maata suunnatun kiertueen, jonka sisältö on suunniteltu yhteistyössä ammattikorkeakoulujen ja näiden rehtorineuvoston kanssa”, Alanko kertoo.

Kehitteillä on myös digitaalinen rahoitusalusta. VNK:n tiedeasiantuntija Anna-Kaisa Lähteenmäki-Smith sanoo alustan pyrkivän vastaamaan kokeilujen käytännön haasteisiin.

”Tavoitteena on tarjota kokeilijoilla rahoitusmahdollisuuksia ja tukea sekä koota heitä yhteen oppimaan toisiltaan. Alustan avulla edelläkävijät saavat samalla ansaitsemaansa näkyvyyttä.”

Kiinnostavat kokeilut ovat rohkeita

Kokeilukulttuurin edistäminen merkitsee myös tarvetta lisätä kokeiluihin liittyvää virkamiesten osaamista ja ymmärrystä. Johdolta ja poliittisilta päätöksentekijöiltä kokeilutiedon käyttö edellyttää ennen muuta halua ja kykyä tulkita kokeilussa syntyvää informaatiota.

Johtopäätökset kokeiluista eivät saisi jäädä vain toteuttajien tietoon.

Lähteenmäki-Smith sanookin, että tutkimustiedon saamisesta päätöksentekijöiden käyttöön puhutaan paljon. Nyt on aika saada myös kokeilujen tieto käyttöön.

”Vaikka kokeilut eivät ole itseisarvo sinänsä, ne tarjoavat informaatiota, joka mahdollistaa laadukkaampia päätöksiä sen sijaan että tehtäisiin iso ja kallis rakennemuutos ilman riittävää tietopohjaa.”

Kiinnostavat kokeilut ovat hänen mielestään rohkeita, sillä niillä testataan ja tehdään asioita, jotka eivät ole valtavirtaa.

”Kokeilujen tuloksena voi myös syntyä ymmärrys siitä, että tämä ei toimi, eikä tätä pidä ottaa laajempaan käyttöön muualla. Tämän tyyppiset johtopäätökset eivät saisi jäädä pelkästään toteuttajien tietoisuuteen, kuten usein tapahtuu”, Lähteenmäki-Smith huomauttaa.

Strategisista kokeiluista tietoa kansainväliseen jakeluun

Kokeilut ovat VNK:n asiantuntijoiden mukaan myös keino tehdä näyttöön ja osallisuuteen perustuvaa yhteiskuntapolitiikkaa, jossa kehitetään ruohonjuuritasolla demokraattista järjestelmää osallistamalla ja kuuntelemalla kansalaisia.

”Pienten arjen kokeilujen rinnalla merkittävä yhteiskunnallinen muutos edellyttää nk. strategisia kokeiluja, joiden tavoitteena on uudistaa laajemmin toimintapolitiikkaa. Tässä hallituksella tulisi olla aktiivinen edelläkävijän rooli”, Lähteenmäki-Smith sanoo.

Hän nostaa strategisista kokeiluista esimerkiksi perustulon ja alueelliset työllisyyskokeilut, jotka herättävät suurta kiinnostusta ja joihin kohdistuu isoja odotuksia.

Mikäli kokeilujen tuloksia analysoidaan tieteellisesti uskottavilla menetelmillä, ne saattavat kiinnostaa kansainvälisestikin.

”Suomi voisi hyvinkin toimia edelläkävijänä näyttöihin perustuvan tiedon kokoamisessa kokeilujen avulla tehtävää päätöksentekoa varten. Mikäpä olisi sopivampi hetki tähän kuin satavuotisjuhlavuoden kynnys”, Lähteenmäki-Smith ehdottaa.


Teksti: Pirjo Kuisma | Kuva: Riitta Supperi