Kohti myötätuntoista työkulttuuria – miten ja miksi?

Turvallisuuden tunne on hyvinvoivan mielen kivijalka. Se rakentaa perustaa oppimiselle, muutoksille, ajattelemiselle, luovuudelle, kokeiluille. Jos koemme uhan tunnetta, muu jää sen jalkoihin. Kokemus, jossa emme tule hyväksytyiksi, kohdatuiksi, ymmärretyiksi sattuu – usein kipeästi. Epävarmuuden ja paineiden vastapainoksi työyhteisössä tärkeäksi nousee, miten vahvistetaan yhteenkuuluvuutta, myötäintoa ja työn merkitystä.

Tiikeriäitinä tunnetun Amy Chuan (2014) kuvailemassa organisaatiossa menestystä selittää kolme asiaa: käsitys oman ryhmän ylivertaisuudesta, pelko tulevaisuudesta ja itsekuri. Itsekuri opettaa pitämään tiukemmin kiinni siitä, mitä on jo saavuttanut tai saavuttamassa ja taistelemaan menestyksestä. Kestävän kehityksen näkökulmasta tällainen kulttuuri tuntuu tietenkin käsittämättömältä. Silti, ei ole aivanvierasta että työssä tuottavuuspaineet saavat toisinaan aikaan uhkakuvilla johtamista. Tarkoituksena on synnyttää aikaansaavuutta ja motivaatiota, mutta sen sijaan saadaankin aikaan usein stressiä ja syyllisyyttä. Tuloksen tavoittelu yksin ei riitä, jos työn merkitys ja tapa tehdä ei ole rakentava.

Hyvinvointi syntyy kohtaamisissa

Myötätunto lähestyy tuloksellisuutta toisenlaisesta näkökulmasta. Työn murros, uuden luominen ja rohkeus ajatella toisin kysyy lupaa keskeneräisyydelle ja epävarmuuden tunteille. Silloin puhutaan työympäristöstä ja kulttuurista, jossa voi kasvaa ja kehittyä ja on turvallista olla kokeilujen ja sellaisen uuden äärellä, joka on vasta muokkautumassa. Mielen joustavuus ja keskeneräisyyden sietokyky ovat tämän päivän työelämässä yhä tärkeämpi taito. Onko mahdollista asettaa itsemme alttiiksi ei-tietämisen -tilaan ja epävarmuudelle? Tutkimus myötätunnon merkityksestä työelämässä tuo uuden äänen työyhteisöjen ja johtamisen kehittämiseen.

Tutkimustietoa on paljon siitä, mikä rakentaa tukevaa työyhteisöä ja mikä saa meidät kukoistamaan. Yhteys toisiin ihmisiin myönteisiä tunteita synnyttävällä tavalla vahvistaa mentaalista ja fyysistä terveyttä ja vauhdittaa palautumista (Dutton ym. 2014). Parhaimmillaan hyvinvointi rakentuu arjen kohtaamisissa. Toisiaan tukevat ja ystävällisyyttä viljelevät työntekijät näyttäisivät luovan työssään laadullisesti hyviä kohtaamisia. Avuliaisuus ja ystävälliset teot synnyttävät lisää samankaltaista toimintaa; syntyy hyvää ruokkiva ketju sekä vastaanottajan, antajan että koko työyhteisön näkökulmasta. Tällaisella toiminnalla lisätään työkavereiden yhteisöön kuulumisen tunnetta, merkityksellisyyttä ja sitoutumista työpaikkaan, myötätuntoista kulttuuria.

Miten johdan itseäni?

Vaikka ulkoapäin tuleva kritiikki, käskyttämällä tai pelolla johtaminen saa aikaan kaikenlaista ei-toivottua, oman itsemme johtamisessa saatamme tulla käyttäneeksi samaa menetelmää – itsekuria ja kovaa puskemista. ”Itsekriittinen ääni on hyvää tarkoittava ja haluaa auttaa pysymään oikealla tiellä. Monesti tervettä, mutta välillä se äityy liian kovaääniseksi, ja silloin siitä voi tulla tekemistä rajoittava.”  (Valmennukseen osallistuneen kommentti)

Itsemyötätunto on taitoa kohdata itsensä ja velvoitteensa rakentavasti ystävällisyydellä ja rohkaisulla, katsoa itseä arvostavalla tavalla, kuljettaen mukana hyväksyntää ja viisasta harkintaa. Se on sitä, että välillä muistaa arjessa vetää syvään henkeä rauhoittuakseen edellisestä tehtävästä, ikävästä tunteesta tai siirtyessään uuteen haastavaan aiheeseen.

Myönteisesti itseensä asennoitumista kysytään etenkin vaikeiden tilanteiden keskellä.  Itsemyötätunnon taito tuo itsensä johtamiseen ja motivaatioon tasapainoa rakentavan näkökulman. Keskeneräisyyden ja riittämättömyyden tunteiden maastossa itseensä ymmärryksellä suhtautuminen kasvattaa turvallista tilaa kohdata haasteet sekä lisää sinnikkyyttä mennä eteenpäin ja yrittää uudelleen.

Myötätuntotaidot vahvistavat resilienssiä

Voisi puhua sisäisestä mentorista, joka auttaa astumaan askeleen taaksepäin ja tunnistamaan omia, ei aina niin hyödyllisiä toimintamalleja tai säätelemään energian käyttöä viisaasti.  Silloin kun asiat eivät suju toivotulla tavalla, myötätuntoisesti itseensä suhtautuvat puhuvat tutkimusten mukaan itselleen enemmän vahvistavaa myönteistä ja anteeksiantavaa kieltä itsekritiikin sijaan. Stressaavissa tilanteissa tällainen ihminen pyrkii vaihtamaan näkökulmaa siten, että näkee asian myönteisessä valossa ja osaa kohdata vaikeudet tasapainoisemmin. Tämänkaltainen selviytymisstrategia edellyttää hyväksyntää ja tilanteiden positiivista uudelleen tulkintaa. Taito, jota voi oppia ja vahvistaa, sekä arjen pienien tekojen ja valintojen että erilaisten myötätuntoharjoitusten avulla.

Resilienssi tarkoittaa kykyä selviytyä vaikeuksista, ja se auttaa sopeutumaan muuttuviin oloihin ja palautumaan tasapainoon. Itsemyötätunnon taidot auttavat resilienssin löytämisessä. Mitä paremmin pidämme huolta itsestämme ja olemme sinut omien tunteidemme kanssa, sitä helpompi meidän on olla myötätuntoinen myös toisten kanssa – ihminen ihmiselle.

Myötätuntotaidoista voisi puhua työhyvinvoinnin –  ja samalla aikaansaamisen – rakentamisena ”sisältä käsin”.

Viitteet:
Amy Chua (2014). The Triple Package – What really determines success.
Dutton Jane, Workman Kristina, Ashley Hardin (2014). Compassion at Work. http://annualreviews.org/doi/abs/10.1146/annurev-orgpsych-031413-091221
Juote Mari, Rasanen Leena (2016). TSR- loppuraportti: Myötätunto itseä kohtaan –ohjelman tutkiminen ja kehittäminen suomalaisen työelämän tarpeisiin.

Kirjoittajat: Mari Juote ja Leena Rasanen | Kuvat: Mari Juote, Leena Rasanen ja Pixabay

Mari Juote ja Leena Rasanen ovat ratkaisukeskeisiä valmentajia, mindfulness- ja Mindful Self-Compassion ohjaajia ja soveltavat näitä teemoja työssään eri tavoin yksilöiden, tiimien ja työyhteisöjen kanssa. He työskentelevät TaitoBa House-verkostossa, www.taitoba.fi