Kohti kokeilevaa kulttuuria

Kysymykset, joita virkamiehet tänä päivänä kohtaavat, ovat muuttuneet luonteeltaan. Taipuuko työkulttuuri uuden edessä?

Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen sanoo Yleisradion aikaisen johtamiskokemuksensa jättäneen häneen pysyvät jäljet. ”Luovassa organisaatiossa yksikään ohjelma ei syntynyt ilman tiimityötä. Ylen tavassa uudistaa organisaatiokulttuuriaan löytyy paljon sellaista, joka sopisi valtionhallintoon.”

Lähtökohtana Heinonen pitää työkulttuurin merkityksen ymmärtämistä. Kulttuuri vaikuttaa vahvasti pinnan alla jokaisessa työyhteisössä, vaikka sitä ei olisikaan erikseen määritelty.

”Toimintatapojen tekeminen näkyväksi auttaa henkilöstöä rakentamaan sen varaan oman työnsä. Talon tapaan voi silloin myös helpommin vedota eri tilanteissa. Työyhteisön luottamus rakentuu pitkälti tämän pohjalta”, Heinonen sanoo.

Luottamus, luovuus ja yhteistyö

Virkamiesten kohtaamat kysymykset eivät Heinosen mielestä ole enää luonteeltaan sen kaltaisia, että niitä olisi helppo kategorisoida ja sovittaa tiettyyn laatikkoon. ”Usein joudutaan rakentamaan uusi laatikko, erilainen tapa ratkaista asioita. Tämä ei onnistu, ellei organisaatiossa löydy kykyä innovatiivisuuteen.”

Ilman luottamuksen henkeä luovuus ei myöskään toteudu. Tämä on Heinosen mukaan tieteellinen tosiasia. Kokonaisuuksien hahmottaminen onnistuu parhaiten, kun astutaan rohkeasti ulos omasta huoneesta.

”Vahvuus syntyy siitä, että tehdään asioita yhdessä, yli yksikkö-, osasto- tai virastorajojen. Ja sallitaan myös epäonnistuminen. Aina, kun luodaan uutta, voidaan myös epäonnistua, mutta siitä on mahdollista oppia ja jatkaa eteenpäin myönteistä kehityskulkua.”

Hankkeista kokeiluihin

Yhtenä kehityksen jarruna Olli-Pekka Heinonen pitää suomalaisille tyypillistä pyrkimystä valmistella ratkaisuista teoriassa täydellisiä. Ja hankkeet tahtovat venyä. Niiden päättyessä itse kysymys saattaa olla jo täysin toinen.

”Meillä istuu niin syvällä ajatus, että totuus on olemassa ja se löytyy esimerkiksi sankarijohtajalta. Ajattelutapa ei tässä maailmassa enää toimi”, Heinonen muistuttaa. ”Kokeilevassa kulttuurissa sen sijaan syntyy luuppi, joka kehittää itse itseään.”

Poliitikkojen ja virkamiesten työnjako on murroksessa sekin. ”Perinteinen esittelymekanismi on perustunut siihen, että virkamies on kuin suppilo, jonka kautta tieto suodattuu. Nyt tietoa on jokaisella.”

Johtaja tarjoaa tilaa ja tuulensuojaa

Johtamiselta uusi lähestymistapa edellyttää painopisteen siirtämistä asiajohtamisen kulttuurista ihmisten johtamisen suuntaan. Tässä Heinosen mielestä ollaankin jo hyvässä vauhdissa.

Entä mitä johtaja sitten voi tehdä edistääkseen uudenlaisen työkulttuurin kehittymistä?

”Haastava kysymys, sillä kulttuuri ei käskemällä muutu”, Heinonen myöntää. ”Johtajilta edellytetään jatkossa kykyä johtaa innovaatioiden syntymistä, ja tämä onnistuu sekä oman esimerkin että henkilöjohtamisen kautta. Tiedon ja tiedolla johtamisen merkitys korostuu entistä vahvemmin.”

Ihmisille, jotka ovat valmiita muuttamaan toimintakulttuuria, tulee tarjota siihen mahdollisuus.

Henkilöstö seuraa tarkasti johtajien suhtautumista erilaisuuteen, epäonnistumisiin sekä asioiden kokeilemiseen. Johtajan tavalla toimia on Heinosen mielestä paljon suurempi ohjaava vaikutus kuin moni johtaja ymmärtää.

”Ihmisille, jotka ovat halukkaita ja valmiita muuttamaan toimintakulttuuria omalla työllään, tulee tarjota siihen mahdollisuus. Esittäessään uusia toimintatapoja he saattavat saada helposti sormilleen. Epäonnistumisten hetkellä johtajan tehtävänä on tarjota heille turvallista tuulensuojaa.”

Toimitilat muutosta tukemaan

Heinonen seuraa ministeriöiden muutosagenttiverkoston työtä suurella mielenkiinnolla. ”Fiksuja ihmisiä, jotka omalla toiminnallaan synnyttävät yhteistä luottamusta. He ovat tulevaisuuden vastuunkantajia valtion työyhteisöissä”, hän sanoo.

Verkostoon kuuluvilla virkamiehillä on tuntosarvet kaikissa ministeriöissä. Aktiivisuus näkyy jo muun muassa uusien toimitilojen suunnittelussa. Samoin uuden viestintäteknologian käyttöönotossa, jossa Heinosen mielestä on ”teroitettava kirveet”, sillä työkalujen on oltava kunnossa.

”Toimitilojen suunnittelu, ja vielä laajemmin strategisen designin hyödyntämien työkulttuurin haasteiden ratkaisemisessa, on yksi avainkysymyksistä. Valtioneuvoston on tarkoitus muokata perustehtäväänsä yhä kansalaislähtöisemmäksi ottamalla suomalaisia mukaan kehittämään yhteisiä asioita. Muutos vaatii puitteet, jossa tämä on mahdollista toteutua”, Heinonen toteaa.

 


Teksti: Pirjo Kuisma | Kuva: Soile Kallio

(Uusi Kaiku 01/2014)