Keskon Anni Ronkainen: Uuden ajan johtajan on uskallettava jakaa vastuuta

Digitaalisuus vapauttaa resursseja, mutta myös asettaa työlle uuden tahdin. Jotta organisaatiossa saadaan digitaalisuudesta irti parhaat hyödyt, tulee koko organisaatiokulttuurin suuntaa ja ajattelua uudistaa.

”Maailma muuttuu hirvittävällä vauhdilla; nyt pitäisi mennä vikkelästi eteenpäin. Organisaation kehittymisen kannalta suurin riski saattaakin olla, että ei tehdä mitään”, Keskon Chief Digital Officer Anni Ronkainen toteaa.

”Suurin riski saattaakin olla, että ei tehdä mitään.”

Rohkeus palkitaan

Ronkainen jaksaa toistaa mantraansa siitä, että digitaalisuus on ajattelutavan muutos, ei tekninen harjoitus.

”Teknologia itsessään on vain kymmenen prosenttia, 90 prosenttisesti kyse on organisaatiokulttuurin kyvystä ymmärtää asioita uudella tavalla. Ja kun tämän ymmärtää, saadaan paras hyöty irti. Jos jumittuu ajattelemaan ja tekemään töitä niin kuin aina ennen, ei organisaatio tule onnistumaan muutoksessa.”

Ronkainen kannustaa organisaatioita ja yksilöitä oppimaan kokeilun kautta: virheitä sattuu, se kuuluu tähän aikaan.

”Arvotettu mokaaminen on hirvittävän tärkeää! Digitaalisen ajan alkutaipaleella kukaan ei tiennyt, mihin olemme menossa ja mihin se johtaa. Olen itsekin ollut todistamassa monia epäonnistumisia, mutta ilman uskallusta ei ole onnistumisia.”

Digitaalisen ajan johtajuudessa Ronkainen peräänkuuluttaa vapautta ja vastuunjakoa. Hän itse työntää alaisiaan mielellään epämukavuusalueelle kasvamaan ja yrittää tehdä itsensä tarpeettomaksi. Tärkeintä on saada ihmiset tekemään työtään positiivisuuden ja ilon kautta.

”Johtajan ei enää tarvitse tietää kaikesta kaikkea ja hyvä niin. Vertaan hyvää johtajuutta mielelläni kapellimestarin ja orkesterin väliseen suhteeseen: oikein ohjaamalla bändi saadaan parhaiten soimaan.”

”Johtajan ei enää tarvitse tietää kaikesta kaikkea ja hyvä niin.”

Mikään ei muutu, jos kukaan ei suutu

Anni Ronkainen on ollut Keskossa pian kaksi vuotta. Ronkainen painottaakin, että iso laiva ei hetkessä käänny uuteen kurssiin.

Ilmiönä Ronkainen hämmästelee sitä, kuinka me kaikki elämme jo digi-elämää, mutta asiakkaan näkökulma on yritysmaailmassa silti vielä epäselvä.

”Suomessa julkinen sektori on monessa asiassa yksityistä edellä”, Ronkainen toteaa. ”Esimerkiksi Boston Consultingin OECD-maiden vertailussa suomalaiset kuluttajat ovat e-intensiivisyydessään mitalistien joukossa; julkinen sektori asettuu vertailussa vielä pistesijoille, mutta yritykset jäävät top-20 -joukkoon.”

Ronkainen harmittelee, kuinka valveutuneet kuluttajat valitsevatkin usein ulkomaalaisen toimijan verkkohankinnoissaan.

”Suomessa asioita tehdään yrityksissä vielä varsin perinteisesti. On ihan tervettä pysähtyä miettimään, minkälainen organisaatiosi olisi, jos se perustettaisiin nyt”, hän vihjaa.

Muutoksen keskellä Ronkainen muistuttaa, että ei ole kulunut kauaakaan, kun organisaatioissa oli vielä konekirjoittajia ja ATK teki vasta tuloaan.

”Kun höyrykoneet aikoinaan vapauttivat lihasvoiman uuteen käyttöön, teknologia ja digitaalisuus vapauttavat nyt henkistä pääomaa korkeamman tuottoasteen työlle.”

”Suomessa asioita tehdään yrityksissä vielä varsin perinteisesti.”

Digitaalisen ajan uusi kellotaajuus

Uusi murros on tullut vääjäämättä keskeiseksi osaksi työtä, haluttiin niin tai ei. Ronkainen toteaa, että esimerkiksi heillä Keskossa yksikään tavara ei liikkuisi ilman toiminnanohjausjärjestelmiä.

”Teknologia vapauttaa meidät rutiineista, mutta samalla nopeuttaa toimintoja. Työntekemisen syke on kiistämättä nopeampi kuin taannoin”, hän myöntää.

”Toisaalta fyysiset kokoukset vähenevät ja esimerkiksi etätyö lisääntyy. Ajattelun tasolla työtä ei voi enää tehdä omassa laatikossa, vaan asioita täytyy nähdä laajemmin. Työntekijöitä ei myöskään johdeta enää työnkuvan, vaan tavoitteiden kautta. Helppoa muutos ei kuitenkaan ole ollut, sillä perinteisesti HR- ja johtamisfilosofiaamme on leimannut sääntökulttuuri.”

Ronkainen kertoo, että häntä itseään on ajattelutavan muutoksessa auttanut yhteistyökuviot start up -yritysten kanssa. ”On ollut valaisevaa huomata, kuinka rajoitteiden sijaan onkin mahdollisuuksia!”

Muutokseen liittyy aina omat peikkonsa, mutta Ronkainen lupaa, että uudessa organisaatiokulttuurissa pärjäävät kaikki, joilla on kyky verkostoitua. ”Loppujen lopuksi kyse on siitä, että substanssiosaamisen rinnalle tarvitaan sosiaalisia taitoja.”

”On ollut valaisevaa huomata, kuinka rajoitteiden sijaan onkin mahdollisuuksia!”

Hierarkioiden aika on ohi

Organisaation kulttuurimuutos lähtee Ronkaisen mukaan aina ylimmästä johdosta. Erityisesti hän painottaa esimiestyöltä selkeiden tavoitteiden asettamista.

”Coachaava johtaja osaa kysyä oikeita kysymyksiä, mutta ei anna niihin valmiita vastauksia. Esimiehen tulee myös olla systemaattinen ja selkeä kaikessa tekemisessään; tiedolla johtamista vastaan on vaikea argumentoida.”

Ronkainen muistuttaa, kuinka perinteisesti pienetkin asiat vietiin portaikossa ylös asti. Nykytempoiseen työelämään se on liian hidasta.

”Tiimien rooli on kasvanut päätöksenteossa; se vaatii paljon rohkeutta, mutta myös antaa paljon.”

Ronkainen on ollut Keskossa pian kaksi vuotta. Työntekijöitä K-ryhmässä on kaikkiaan hurjat 50 000. Ronkainen painottaakin, että iso laiva ei hetkessä käänny uuteen kurssiin.

”Pitkään talossa olleet kuitenkin sanovat jo nyt, että muutos on käsin kosketeltavissa. Näkyvin muutos lienee rennompi meininki. Ainakin omassa 50-hengen porukassa on hyvä pössis päällä!”

”Tiedolla johtamista vastaan on vaikea argumentoida.”

 Anni Ronkaisen avainsanat digitaalisen ajan johtajuudessa:

Läsnäolo
Esteiden poistaminen
Sallivuus
Positiivisuus
Maalaisjärki
Vallan ja vastuun jakaminen
Coachaaminen


Teksti: Hanna Ojanpää | Kuvat: Kesko Oyj ja Pixabay