Kehityskeskustelut – tuo parjattu työkalu viime vuosituhannelta vai jatkuvaa aitoa dialogia?

Luopuako kehityskeskusteluista vai ei – sitäpä on pohdittu muutaman viime vuoden ajan niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla. Ketterässä, itseohjautuvassa ja virtaviivaisessa yrityksessä ei ole enää aikoihin käyty kehityskeskusteluita, hallinnollisia esimiehiä ei ole ja johtamisesta on tehty LaaS (Leadership as a Service) -palvelu.

On sanomattakin selvää, että kerran vuodessa käytävä kaiken kattava keskustelu on menneen talven lumia, mutta tässä kompleksisessa ja globaalissa toimintaympäristössä tavoiteasetanta ja jatkuva seuranta ovat entistä tärkeämmässä roolissa. Yhä harvempi meistä enää pystyy ennakoimaan, millaisia työtehtäviä on tulossa puolen vuoden päästä.

Valtiolla ei ainakaan heti ole näköpiirissä luopumista hallinnollisista esimiehistä. Esimiestyö ja johtaminen ovat valmentavan johtamisen ideologian myötä muuttumassa, ja jo osittain muuttuneetkin kontrolloivasta ja suoriutumista mittaavasta johtamisesta kohti mahdollistavaa, arvostavaa ja luottamukseen perustuvaa johtamista.

Olemme visioineet valtion virastojen kehittäjäkollegoiden kanssa valtiolle yhteistä kehityskeskustelumallia, joka vastaisi nykypäivän ja huomisen johtamistarpeisiin. Visio on rakennettu kevään 2017 aikana toteutetuissa 4. työpajassa.

Lähtökohtana uudistukselle on, että kehityskeskustelut eivät enää olisi vuosittaista pakkopullaa, vaan niin esimiehen kuin työntekijänkin kannalta tärkein päivittäisjohtamisen työkalu. Yksilökeskustelujen lisäksi myös ryhmäkeskustelut ja vertaiskeskustelut (eli keskustelu käydään esimiehen sijaan kollegan tms. kanssa) tulisi tuoda prosessiin mukaan. Enää ei ole mielekästä käydä 2 tunnin keskustelua kerran vuodessa, vaan keskustelut voi käydä useassa osassa, aina tarpeen mukaan. Tärkeää olisi päästä tavoiteasetannassa mahdollisimman konkreettiselle tasolle ja keskittyä niin menneen kauden arvioinnissa kuin tulevan kauden tavoitteiden asetannassakin onnistumisten sekä työn merkityksellisyyden kautta innostumisen korostamiseen. Kehityskeskustelu ei enää ole viraston HR:n luoman lomakkeen läpikäynti, vaan sekä esimies että työntekijä voivat valita keskustelun aiheita ja teemoja ja keskusteluja voidaan käydä ryhmissä, kollegojen kesken tai vaikka mentorin tai coachin kanssa.

Nyt olemme edenneet uudenlaisten kehityskeskustelujen tuomisessa valtiolle jo järjestelmäratkaisuun asti. Kiekun yhteyteen tulee ensimmäisille 23 virastolle vuoden 2019 1. neljänneksen aikana käyttöön Osaava (Osaajat valtiolla – SAP SuccessFactors), joka ensivaiheessa pitää sisällään tavoitteiden johtamisen (moderni työkalu kehityskeskusteluille ja esimiesten 360-palaute) sekä ura- ja kehittämissuunnittelun. Toinen ryhmä, jossa on mukana jo lähes 20 virastoa, pääsee käyttämään Osaavaa viimeistään 2019-2020 vuoden vaihteessa.

Nyt kannattaa aktiivisesti seurata Osaavaan liittyvää viestintää ja mm. alkuvuoden 2019 aikana aiheesta on tulossa verkkovalmennusta myös eOppivaan. Haastan kaikki valtion organisaatiot mukaan luomaan uudenlaista 2020-luvun keskustelukulttuuria!


Kirjoittaja: Niina Turumäki | Kuvat: Pixabay ja Valtiokonttori

Niina Turumäki on työskennellyt valtiolla henkilöstön kehittämisen tehtävissä reilut 10 vuotta, joista viimeiset 4 vuotta Valtiokonttorissa. Niinan tavoitteena on arvostavan ja mahdollistavan johtamiskulttuurin luominen ja tukeminen valtiolla verkostojen, yhteisten prosessien ja mallien sekä Kaiku-työelämäpalvelujen työn avulla.