Kaiku-teko 2016: Kovat tytöt ja pojat puhuvat nyt tunteista

KaikVaikka poliisit ovat kovia tyyppejä, hekin tarvitsevat kuormittavissa työtilanteissa apua. Pohjanmaan poliisilaitoksella vertaistuesta on kasvanut menestyksekäs ja päivittäinen toimintamalli. Tunteista puhuminen ei ole häpeä vaan hyve.

”Kukapa olisi kymmenen vuotta sitten kukaan uskonut, että eräänä päivänä tässä talossa joukko yli viisikymppisiä miehiä puhuu pöydän ääressä yhteen ääneen siitä, miten tärkeää on puhuminen ja erityisesti tunteista puhuminen”, rikoskomisario Juha Järvelin hymyilee.

Vielä kymmenen vuotta sitten tunteista puhuminen olisi pistetty ”henkimaailman hommien piikkiin”. Ennen kuin näin pitkälle on päästy, talossa ja koko toimialalla on kuljettu pitkä matka.

Monen asian jatkumo

Maailma on muokannut stereotyyppisesti kovaksi profiloitua poliisityötä. Uniformua käyttävien on perinteisesti ajateltu työskentelevän organisaatiokulttuurissa, jossa terveydenhuollon ammattilaisten puoleen kääntyminen on osoitus jonkin sortin heikkoudesta, pelkuruudesta tai epäpätevyydestä.

Tarvittiin traagisia tapahtumia, jotka pakottivat polvilleen ja tönäisivät pitkään puhutun asian kiihdytyskaistalle.

”Melkein 30 vuotta asiasta puhuttiin ennen kuin päästiin sanoista tekoihin. Poliisipsykologi Lasse Nurmi kirjoitti jo 1980-luvulla poliisityön kriittisistä ja kuormittavista tilanteista ja niiden vaikutuksista työkykyyn ja psyykkiseen hyvinvointiin. Kehitys on monen asian ja oikeassa paikassa olleiden oikeiden ihmisten aikaansaama jatkumo”, Järvelin sanoo.

Tarvittiin myös traagisia tapahtumia, kuten Jokelan ja Kauhajoen koulusurmat 2007–2008, jotka pakottivat polvilleen ja tönäisivät pitkään puhutun asian kiihdytyskaistalle. Järvelin oli itse tuolloin suunnitellut väitöskirjaa poliisin tulosohjauksesta, mutta pesti Kauhajoen poliisipäällikkönä muutti opintojen suunnan.

Vertaistuki täyttää aukon

Vuonna 2012 Pohjanmaan poliisilaitoksella ryhdyttiin pohtimaan menettelytapoja kriittisten ja kuormittavien työtilanteiden varalle sekä työhyvinvoinnin tukemiseksi. Mallia suomalaiseen poliisityöhön otettiin USA:sta ja hyvistä käytännöistä.

”Poliisin posttraumatyöpajat toimivat mutta myös kertoivat siitä, että kriittisten työtilanteiden jälkeiset välittömät toimenpiteet eivät olleet aina riittäviä. Välimatka ajallisesti toimenpiteistä työpajaan koettiin toisinaan liian pitkäksi”, Järvelin toteaa.

Aukon täytteeksi löydettiin vertaistuki. Kun kriittinen työtilanne tulee työnjohdon tietoon, johto käynnistää toimenpiteet välittömän purkukeskustelun käymiseksi. Purkukeskustelu voi johtaa uusiin keskusteluihin tai henkilökohtaiseen vertaistukeen.

”Yksilökeskustelut lähtevät yleensä henkilön yhteydenotosta vertaistukikoulutettuun, mutta on myös tapauksia, joissa työkaveri on vinkannut tuen tarpeessa olevasta kollegasta vertaistukikoulutetulle. Keskustelujen jälkeen vertaistukihenkilö seuraa tilannetta ja varmistaa tarvittavat jatkotoimenpiteet kuten ohjauksen työterveyshuoltoon.”

”Tiedän, miltä sinusta tuntuu”

Kehityshankkeesta kasvoi vuosien saatossa toimintamalli, joka on tänä päivänä osa Pohjanmaan poliisilaitoksen arkea. Talossa on 23 ICISF:n eli International Critical Incident Stress Foundationin standardien mukaan koulutettua vertaista, joilla kaikilla on poliisityöstä vahva kokemus ja arvostettu asema.

”Vertaistukihenkilö ei hoida ketään, vaan on tarvittaessa tukena”, Järvelin korostaa.

Oman ihmisyyden rajat tulevat joskus vastaan. Silloin täytyy myöntää olevansa heikko voidakseen olla taas vahva.

Vertaistuen avulla voidaan edesauttaa henkilöstön palautumista kuormittavista ja kriittisistä tilanteista. Viime kädessä tuloksista hyötyy koko suomalainen yhteiskunta, kun sisäisen turvallisuuden ylläpito-organisaation henkilöstö jaksaa ja motivoituu sekä pystyy suorittamaan kuormittavaa työtään korkealla tasolla.

Järvelinillä on omakohtaista kokemusta siitä, miten Kauhajoen koulusurmien jälkeen poliisilaitoksen henkilökunta piti vaikuttavimpina tukimuotoina vertaistukea ja erityisesti yksilökeskusteluja. Kun paljon nähnyt ja kokenut vertaistukihenkilö sanoo tuettavalleen, että tiedän, miltä sinusta tuntuu, se todellakin pitää paikkansa.

Tarjonta luo kysyntää

Pohjanmaan poliisilaitoksen kokemukset vertaistuesta ovat pelkästään hyviä. Vuoden 2015 alusta alkaen vertaistuen piirissä on ollut 54 tapausta ja toimintamalli oli tavoittanut yli sata henkilöä. Vaikutuksista on vertaistuen saajilta kerättyjen palautteiden mukaan ollut hyötyä työssä jaksamisessa monin tavoin. Myös avun pyytämisen kynnys on aidosti madaltunut.

”Arkihavainnot osoittavat, että vertaistuella on merkittävä vaikutus sairauspoissaolojen vähenemiseen, kustannusten alenemiseen, yhteisöllisyyden tunteeseen ja ennen kaikkea ajatukseen siitä, että työnantaja välittää”, Järvelin sanoo.

Kokemusten perusteella Pohjanmaan poliisilaitoksen pilotista voidaan lähteä rakentamaan toimintamallia vaikka koko poliisille, jolloin se tavoittaisi jo noin 10 000 ihmistä. Malli on sovellettavissa myös esimerkiksi pelastustoimen, rajan ja tullin organisaatioihin.

”Hanke on osoittanut, että kovatkin pojat ja tytöt puhuvat työstään ja sen kuormittavista tekijöistä, kun siihen annetaan mahdollisuus. Tarjonta luo kysyntää”, Järvelin tiivistää.

Kaiku-palkitun toimintatavan esittely (ppt.)


Teksti: Sari Okko | Kuvat: Mikael Appel