Hyvinvoinnin rempallaan oleva kolmio – liikunta, uni, ravinto

Elämä on kamppailulaji. Moni tietää, miten pitäisi elää, jotta oma hyvinvointi olisi paras mahdollinen. Silti sen toteuttaminen tuntuu ylivoimaiselta. Mitä pitäisi tehdä, jotta terveelliset elämäntavat maistuisivat paremmilta?

UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari tunnetaan liikkumisen puolestapuhujana. Hänen viestinsä on vuosien saatossa muuttunut. Ennen hän piti tiukasti kiinni siitä, että voidakseen hyvin, ihmisen on liikuttava kolme kertaa viikossa vähintään 45 minuutin ajan.

– Jo vähäinen liikunta parantaa omaa oloa ja työkykyä, Tommi Vasankari kannustaa.

– Uusimmat tutkimukset osoittavat, että vähäinenkin liikunta tuo hyötyä. Istumisen tauottaminen on merkityksellistä ja paikoillaan olemisen vähentäminen parantaa työkykyindeksiä. Itse asiassa eniten liikkumisesta hyötyvät ne, jotka liikkuvat vähiten. Silloin jo pienikin liikunnan lisääminen tuo merkittävää parannusta, Vasankari sanoo.

Eniten liikkumisesta hyötyvät ne, jotka liikkuvat vähiten.

Yhdysvaltojen terveysvirasto on juuri uudistamassa terveysliikuntasuosituksia. Suositukset perustuvat tutkimustietoon. Oleellinen muutos on tulossa juuri siihen, että kevyt ja vähäinenkin liikunta on merkityksellistä. Monet, jotka ovat kokeneet liikuntavaatimukset ylivoimaisiksi ja luopuneet vähästäkin liikkumisesta, voivatkin nyt vapautua syyllisyydestä ja iloita omasta liikkumisestaan – myös kevyestä ja liian vähäisestä.

Etsi iloa, älä tuskaa

– Viikoittaisen liikkumisen suosituksen ydinviesti ei uskoakseni ole muuttumassa. Voidakseen kutakuinkin hyvin, ihmisen pitäisi harrastaa liikkumista 2 tuntia 30 minuuttia tai rasittavaa liikkumista 1 tunti 15 minuuttia viikossa. Sen lisäksi olisi syytä huolehtia lihaskunnosta kaksi kertaa viikossa, Vasankari sanoo.

Tähän liikuntamäärään yltää vain neljännes väestöstä. Työtä on siis tekemättä. Oleellinen kysymys on, kuinka liikunta saadaan tuntumaan houkuttelevalta niistä, jotka eivät sitä houkuttelevaksi koe.

Vasankarin mielestä vähäisen liikunnan merkityksen korostaminen on tärkeä uusi piirre. Liikunta pitää aloittaa niin, että se tuottaa iloa, ei tuskaa. Oman lajin tai lajien löytäminen on myös tärkeää. Jollekin se voi olla hyötyliikuntaa – vaikka vain sitä, että alkaa hypätä pysäkin pari aikaisemmin bussista ja kävelee loppumatkan. Tai että parkkeeraa auton kauemmas kuin aivan oven eteen tai käy toimittamassa asian työkaverille jalan sähköpostin tai meseviestin sijaan. Portaiden käveleminen hissin käyttämisen sijaan on jo kova juttu.

Uni on tärkeää

Liikunnan terveysvaikutukset ovat olleet tiedossa jo pitkään. Uutena hyvinvoinnin tekijänä esille on noussut uni. Näihin aikoihin saakka huomio on kiinnittynyt lähinnä vakaviin uniongelmiin, joiden hoitokeinona on käytetty lääkitystä.

Huono ja liian vähäinen uni on usein seurausta elämäntavoista. Monet kuvittelevat tarvitsevansa vain vähän unta. Moni suorastaan ylpeilee sillä, kuinka vähän yössä nukkuu. Ajatellaan, että vähän nukkuminen antaa kuvan tehokkuudesta ja suorituskyvystä.

Tutkimukset osoittavat kiistatta, että väsymys ja unen puute heikentävät suorituskykyä erityisen paljon. Se tekee autolla ajamisesta riskialtista. Myös henkinen suorituskyky heikkenee jyrkästi väsyneellä ihmisellä.

Henkinen suorituskyky heikkenee jyrkästi väsyneellä ihmisellä.

Nyt uni ja unen laatu ovat nousemassa uudella tavalla esille.

– On viimeinkin havahduttu siihen, että unen lääkkeettömään hoitoon pitää panostaa. Se tarkoittaa sitä, että käydään ihmisen kanssa yhdessä läpi sitä, mistä heikko uni saattaa johtua ja miten elämäntapoja pitäisi muuttaa, jotta nukkuminen saataisiin kuntoon. Väsymys on todella iso stressitekijä monilla ihmisillä, Vasankari sanoo.

Objektiivista tutkimustietoa

UKK-instituutilla on käynnissä Vesote-kärkihanke, jossa tutkitaan aivan uudella tavalla ihmisen arkista toimintaa. Pieni anturi mittaa aktiivisuutta ja myös unta.

– Tämä antaa meille aivan uudenlaista luotettavaa tietoa elintapojen muuttamisesta. Tähän saakka unta on tutkittu lähinnä kyselemällä ihmisiltä käsitystä omasta nukkumisesta ja unen laadusta. Nyt teemme mittauksia, jotka antavat luotettavaa tietoa. Mittaamme elintapoja myös väestötasolla. Saamme käyttöömme tietoa siitä, mitä ihmisten arjessa oikeasti tapahtuu. Tällä tulee olemaan valtava merkitys siinä, kuinka mahdollisia ongelmia päästään ratkaisemaan.

Vasankari toivookin, että tulevaisuudessa myös työterveystarkastukset voisivat muuttua niin, että yhden keskustelun sijaan annettaisiinkin viikoksi anturi, joka kerää tietoa todellisesta tilanteesta.

– Tällaisen aineiston pohjalta oltaisiin aivan eri tilanteessa, kun pohditaan, mitä pitäisi tehdä, jotta ihmisen työkyvystä voitaisiin pitää mahdollisimman hyvää huolta. Tällä informaatioilla on myös suuri kansantaloudellinen merkitys, sillä liikkumattomuuden aiheuttamat kustannukset ovat vuositasolla jopa 3,2–7,8 miljardin euron luokkaa riippuen siitä, mitä kaikkia kerrannaisvaikutuksia otetaan huomioon, Vasankari sanoo.

Hankala ravitsemus

Ihmisen hyvinvoinnin kolmion kolmas kärki on ravitsemus. Sitä Vasankari pitää kaikkein hankalimpana asiana. Liikunnan ja unen osalta ohjeet ovat kiistattomia ja ihmiset ymmärtävät ne, riippumatta siitä, noudattavatko niitä. Ravitsemuksessa käydään kaiken aikaa kamppailua erilaisten ruokatrendien vaikutuksesta. Ravitsemuksen puolella myös asiantuntijoiden ohjeet kyseenalaistetaan, usein ilman mitään tieteellistä perustetta.

– Ravitsemuksen perusperiaatteet ovat hyvin yksinkertaiset. Niitä sotkee se, että yksityiskohdista tehdään pääasioita. Perusasiat ovat Suomessa hyvällä tolalla. Kouluruoka on ilmaista. Työpaikkaruokailu on edullista ja hyvin järjestettyä. Sitten yhtäkkiä aletaankin uskoa puheisiin siitä, että suola ja rasva eivät ole riskejä. Kun väestön kolestrolikeskiarvo on 5,5, suola ja rasva ovat ongelma. Ei siitä mihinkään pääse, Vasankari sanoo.

Vasankari näkee, että poliittinen päättäjäkin voisi olla aktiivisemmin mukana ravintoasioissa.

Miksi ruokaan ei voisi soveltaa haittaveroajattelua?

– Miksi ruokaan ei voisi soveltaa haittaveroajattelua? Pistetään matalampi arvonlisävero tieteellisesti terveellisemmiksi todetuille ruoka-aineille ja korkeampi arvonlisävero sellaisille, jotka ovat epäterveellisiä. Hinnalla on ohjausvaikutusta, Vasankari sanoo.

Tutkimus tuo uutta valoa

Tommi Vasankari on innoissaan siitä, että käynnissä on mittavia väestötutkimuksia. Tutkimuksissa käytetään luotettavia mittauksia, jotka kertovat objektiivisesti sen, kuinka ihmiset arjessa toimivat, kuinka liikkuvat ja nukkuvat. Näin saadaan todellista tietoa, jonka pohjalta voidaan antaa elämäntapaneuvontaa.

– Tässä syntyy aivan uudenlaisia työkaluja terveydenhuoltoon. Ongelmiin päästään kiinni aikaisemmin, ihmisten elämänlaatu paranee ja yhteiskunta säästää, kun riskit eivät ehdi toteutua ennen kuin asioihin voidaan puuttua, Vasankari sanoo.

Eivätkös jo ne muinaiset roomalaiset sanoneet: ”Mens sana in corpore sano” eli terve sielu terveessä ruumissa.


Teksti: Heikki Hakala | Kuvat: Heikki Hakala ja Pixabay