Hyvä inhimillinen pääoma, parempi työhyvinvointi

Suomalainen yhteiskunta kaipaa kannustavaa ja innovatiivista ilmapiiriä. Siksi inhimillinen pääoma ja sen myönteiset vaikutukset tulisi ottaa työpaikoilla haltuun. Nyt jos koskaan.

Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosaston toimintapolitiikkayksikön johtaja Liisa Hakala puhuu inhimillisestä pääomasta laajasta näkökulmasta, joka sisältää sekä sosiaalisen pääoman, psykologisen pääoman että rakennepääoman.

”Inhimillisen pääoman eri osa-alueet tukevat toisiaan eikä niitä voi oikein irrottaa toisistaan”, Liisa Hakala sanoo.

”Taloudellisesti huonoina aikoina on tärkeää pyrkiä kannustavaan ja innostavaan työkulttuuriin, jotta löydetään vahvuuksia, joilla päästään eteenpäin. Pyrkiminen ei kuitenkaan saa jäädä pelkäksi sanahelinäksi, vaan on myös tehtävä jotain konkreettista.”

”Jos me-henki ja yhdessä tekemisen meininki ovat hyvällä tolalla, työyhteisössä osataan kasvattaa inhimillistä pääomaa, vaikkei sitä tehtäisikään tietoisesti. Vaikka lähtötilanne olisi heikompikin, jokainen organisaatio voi oppia kasvattamaan inhimillistä pääomaa.”

Luottamusta rakentamassa

”Luottamusta voidaan kehittää hyvinkin käytännönläheisesti, esimerkiksi tarkastelemalla sitä asenteiden ja aikomusten, sopimusten ja lupausten pitämisen, tiedonkulun ja avoimuuden sekä osaamisen ja työpaikan rakenteiden näkökulmasta”, Hakala vastaa.

”Alkuun voidaan yhdessä pohtia, millaiset ovat asenteemme ja aikomuksemme työssä ja tukevatko ne työpaikan yhteisiä tavoitteita. Samalla kannattaa keskustella siitä, miten voimme vaikuttaa asenteisiin myönteisellä tavalla.”

”Sopimusten ja lupausten pitäminen rakentaa luottamusta, kun taas asioiden pimittäminen ja selän takana toimiminen rapauttavat sitä.”

”Työpaikalla kannattaa tarkastella rakenteita myös siitä näkökulmasta, helpottavatko ne tiedon vaihtoa, yhdessä tekemistä ja oppimista. Joskus voi olla syytä pohtia, miten voidaan madaltaa ja poistaa henkisiä ja/tai fyysisiä muureja organisaation eri osien ja henkilöiden välillä. Yhteisten tavoitteiden asettaminen ja niissä onnistuminen on hyvä käytännön keino.”

Onnea onnistumisille

Samalla tavalla, pienin arjen teoin voidaan kasvattaa psykologista pääomaa ja lisätä työyhteisössä optimismia ja toiveikkuutta: kannustetaan ja annetaan onnistumisista positiivista palautetta eikä määritellä työkaveria ja työyhteisöä epäonnistumisten kautta.

”Hyvien puolien osoittaminen auttaa työkaveria näkemään omat vahvuutensa, mikä puolestaan lisää onnistumisen tunnetta, optimismia ja toiveikkuutta. Sama pätee sitkeyden edistämiseen: ei lannisteta eikä lannistuta, vaan uskalletaan katsoa tulevaisuuteen ja yrittää uudelleen.”

”Sosiaaliseen pääomaan liittyy luottamuksen lisäksi yhteiset arvot ja normit sekä toiminta yhteiseksi hyväksi. Sosiaalista pääomaa on sekin, että uskalletaan ottaa yhdessä esiin ikäviä asioita ja osallistetaan jokainen kantamaan kortensa kekoon yhteisen hyvän puolesta. ”

Mittaamisesta tekoihin

Perinteisesti työpaikoilla on käytetty työyhteisön toiminnan mittareita, jotka näyttävät ”jälkikäteen”-tilanteen. Hakala peräänkuuluttaa ennakoivia mittareita, jotta asioille huomataan tehdä hyvissä ajoin korjaavia toimenpiteitä.

Inhimillistä pääomaa kuvaavat mittarit voivat toimia ennakoivina mittareina.

”Erilaiset henkilöstökyselyt kertovat esimerkiksi sosiaaliseen pääomaan liittyvän luottamuksen asteesta. Jos tilanne on hyvissä kantimissa, tulokset kuvaavat hyvää ilmapiiriä ja arvostusta. Huonot mittaustulokset puolestaan voivat ennakoida tulevia ongelmia, kasvavia sairauspoissaoloja ja vilkasta vaihtuvuutta.”

”Tärkeää mittaamisessa on jatkuvuus ja sen näkeminen, mihin suuntaan muutokset ovat menossa. Pahinta on se, että vain mitataan, mutta ei tehdä mitään, jos muutostarpeita havaitaan. Jos epäkohdat jäävät korjaamatta, tulevat kolahdukset voivat olla entistä suurempia ja luottamus rapautuu.”

Apua muutokseen

Sosiaali- ja terveysministeriön työhyvinvoinnin ja työympäristön linjausten mukaan työssä koettua haitallista psyykkistä ja fyysistä kuormitusta tulee vähentää 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä vuodesta 2010 lähtien, jotta työuria saadaan pidennettyä niiden alusta, keskeltä ja lopusta keskimäärin kolmella vuodella.

Inhimillisen pääoman merkitys kasvaa erityisesti muutostilanteissa, jotka yleensä koetaan stressaaviksi.

Organisaatioissa tulisi miettiä, mistä ja miten löydetään riittävästi muutoskyvykkyyttä. Avoimuus ja osallistaminen ovat ratkaisevan tärkeitä asioita.

”Muutostilanteissa on huolehdittava siitä, että työntekijät voivat vaikuttaa muutoksen toteuttamiseen, saavat riittävästi tietoa muutoksesta ja että heitä autetaan kehittämään osaamistaan muutosta tukevalla tavalla”, Hakala toteaa.

”Parhaimmillaan työyhteisön jäsenet ovat ikään kuin muutosagentteja, jotka pyrkivät itse vaikuttamaan niihin asioihin, joihin on mahdollista vaikuttaa, ja pystyvät muuttamaan haasteet voitoiksi. Muutoskyvykkäät osaavat etsiä aktiivisesti apua sekä tukea toisiaan. Inhimillinen pääoma lisää muutoskyvykkyyttä. ”

Jo lapsesta lähtien

Inhimillistä pääomaa tarvitaan niin työyhteisö- kuin yksilötasolla, ja tulevaisuudessa yhä enemmän uusien työn tekemisen tapojen sekä työn pirstaloitumisen myötä.

”Inhimillistä pääomaa tulisi kasvattaa nykyistä pontevammin lapsuudesta lähtien koko elämän ajan. Tässä tarvitaan perheiden, päiväkotien, koulujen ja työelämän hyvää yhteistyötä. Ihminen, jolla on paljon inhimillistä pääomaa, uskoo terveellä tavalla itseensä, uskaltaa ottaa haasteita vastaan, kykenee verkostoitumaan ja tarvittaessa pyytämään apua.”

”Inhimillistä pääomaa kasvattamalla lisäämme samalla yhteiskunnassamme yhteisöllisyyttä ja kannustavuuden kulttuuria”, Hakala toteaa.

”Inhimillinen pääoma on tärkeä työllistymiskyvyn tekijänä, sillä se kertoo ihmisen osaamisesta, sitkeydestä, optimismista ja luottamuksesta. Nämä asiat auttavat etsimään ja löytämään työllistymismahdollisuuksia ja verkostoitumaan työelämässä. Runsaalla inhimillisellä pääomalla varustettu ihminen haluaa ja osaa pitää huolta myös omasta työkyvystään.”

 


Teksti: Sari Okko | Kuva: IStockphoto

Artikkeli on julkaistu Uusi Kaiku -lehdessä 04/2015 ja päivitetty ajantasaiseksi keväällä 2016.