Helteiden jälkeenkin on lupa hellittää

Kuuman kesän jälkeen arki painaa taas päälle. Tietotyöläiselle se tarkoittaa, että työt eivät tekemällä lopu ennen seuraavaa lomaa. Mutta entäpä jos tällä kertaa kiireestä ja kaaoksesta voisikin ottaa ainakin osittaisen niskalenkin?

Muutosta, informaatiotulvaa, jatkuvia keskeytyksiä ja deadlineja. Kuulostaako tutulta? Lämpimän kesän jälkeen tietotyöläinen on pian taas samassa lähtötilanteessa kuin ennen lomaa: omaa työpäivää on lähes mahdotonta täysin hallita. Työyhteisövalmentaja ja mindfulness-ohjaaja Teetta Kalajo kuitenkin lohduttaa, että omaa keskittymiskykyä ja tietoisuutta on mahdollista opetella parantamaan. Kun ulkoiset häiriötekijät eivät pääse pään sisälle, myös hallitsematon kaaos on helpompi selättää.

Omaa keskittymiskykyä ja tietoisuutta on mahdollista opetella parantamaan.

Tilanne haltuun yksin tai yhdessä

Työyhteisövalmentaja ja mindfulness-ohjaaja Teetta Kalajo. Kuva: Vuokko Salo

Tutkimusten mukaan huomiomme on lähes puolet ajasta jossain muussa kuin käsillä olevassa tehtävässä; toimimme autopilotilla tiedostamatta, mitä ympärillä tai omassa kehossa tapahtuu.

– Työelämä on muuttunut entistä vaativammaksi, osittain teknologisen kehityksen myötä. Asiat tapahtuvat nopeammassa syklissä kuin ennen ja olettamuksena on, että kaikki ovat aina tavoitettavissa. Tekijältä se vaatii kykyä keskittyä olennaiseen ja sietää stressiä. Helppoa se ei kuitenkaan ole, kun huomiosta kilpailee usea eri häiriötekijä.

Loman jälkeinen arki on kuitenkin Kalajon mielestä hyvä ajankohta kirkastuttaa omaa ymmärrystä siitä, mikä tuo itselle hyvinvointia. Parhaimpiin tuloksiin päästään, kun koko työyhteisö lähtee mukaan tukemaan tietoista tekemistä.

– Työssäni yritys-mindfulnessin parissa olen havainnut, että työyhteisöissä on herätty tarpeeseen kehittää yhteisiä pelisääntöjä ja meneillään onkin paljon positiivisia juttuja. Käytännön tasolla kyse voi olla vaikkapa siitä, että sähköposteja ei lähetetä työajan ulkopuolella tai kokouksista jätetään läppärit pois ja keskitytään keskustelemaan. Niissä työyhteisöissä, joissa mindfulnessia harjoitellaan yhdessä, hyödyt kertaantuvat niin yksilön kuin ryhmän tasolla.

Työyhteisöissä on herätty tarpeeseen kehittää yhteisiä pelisääntöjä.

Pääsylippu pään sisälle

Oman mielen harjoittamisesta hyötyvät Kalajon mukaan kaikki, mutta tietotyöntekijöille siitä on erityisen paljon hyötyä. Erityisen kovilla mieli on muutostilanteissa, mutta joskus pienikin pysähdys riittää katkaisemaan kakofonian.

– Mikä tahansa keino, jolla oman mielen saa rauhoitettua on hyvä. Pysähdy kiireen keskellä kolmen hengityksen ajaksi ja rentoudu jokaisella uloshengityksellä. Tai kun haet kahvia tai kävelet työkaverisi luo, ole läsnä aisteissasi, hän toteaa ja muistuttaa, että aivot tarvitsevat taukoa ajattelusta. – Itse asiassa niinkin usein kuin kerran tunnissa.

Pitkäkestoiseen oman mielen hallintaan Kalajo kuitenkin suosittelee säännönmukaisuutta: ”mielen harjoittaminen on kuin lihaskuntoharjoittelu; parhaisiin tuloksiin pääsee toistoilla ja pitkäjännitteisyydellä”. Hän myös lupaa, että muutokset näkyvät pian.

– Harjoittelemalla ”keskittymislihas” paranee, ja pystyt pitämään huomion valitsemassasi kohteessa tahdonalaisesti ilman, että se lähtee harhailemaan häiriöihin. Tietoisuuden lisääntyessä et ole enää oman autopilotin ohjailtavissa, vaan voit valita, miten vastaat eri tilanteisiin ja ärsykkeisiin. Vaikka ulkoisiin olosuhteisiin ei aina voikaan vaikuttaa, pääset itse kuskin penkillä päättämään, millaisen elämän haluat.

Kalajo itse tunnistaa, että olisi tarvinnut mindfulnessia jo paljon aikaisemmin työuransa aikana.

– Silloin, kun elämää oli pelkkää kaaosta ja päällimmäisenä tunteena oli, että en selviä tästä, hän muistelee.

Mitä mindfulness on sitten tuonut hänen elämäänsä?

– Elämässäni on paljon enemmän iloa, tasapainoa ja merkityksellisyyttä, hän tiivistää.

Joskus pienikin pysähdys riittää katkaisemaan kakofonian.

 

Keinoja oman mielen hallintaan mindfulnessin avulla:

1. Muodollinen harjoittelu: osallistuminen kursseille tai ohjattuihin ryhmiin, erilaiset app-sovellukset
2. Mikroharjoitukset: lyhyet tietoisuusharjoitukset (kolmen hengityksen ajan)
3. Epämuodollinen harjoittaminen: muutokset arkirutiineissa, esimerkiksi digipaastot ja hyvän unen varmistaminen


Teksti: Hanna Ojanpää | Kuvat: Pixabay ja Vuokko Salo