Hallinnosta tulevaisuuden tekijöiksi

Hyvällä johtamisella saadaan aikaan kasvua, kannattavuutta, hyvinvointia ja tehokkuutta. Mikäpä organisaatio ei hyvää johtajuutta ansaitsisi, mutta miten se tehdään?

”Tämän päivän työelämässä tarvitaan yhä merkityksellisempää työtä ja yhä parempaa johtamista”, Hanken & SSE Executive Educationin toimitusjohtaja Sari Salojärvi sanoo.

”Samaan aikaan, kun tehokkuusodotukset ja vaikuttamisvaateet kasvavat, ihmisten odotukset yksilöllistyvät ja työpaikoilla toimii ennätysmäärä eri sukupolvien edustajia. Joustavuuden ja yksilöllisyyden vaatimukset tulevat johtamisessa koko ajan yhä tärkeämmiksi.”

Asenne ratkaisee

Hanken & SSE on tehnyt useamman vuoden ajan tutkimusta tulevaisuuden johtamisesta. Jos henkilöstöjohdon roolia katsotaan lähihistoriaan peilaten, muutos on suuri. Vuosina 1985–1995 siirryttiin hallinnosta kehittämiseen, sitten kehittämisestä strategiseen kumppanuuteen ja vuodesta 2010 alkaen organisaation tekijöiksi ja vaikuttajiksi.

”Nyt tehdään unelmista totta – yhdessä”, Salojärvi toteaa.

Kun asiantuntijuus ja aineettoman työn osuus kasvavat, 2020 johtamiselta odotetaan erityisesti ihmisten johtamista, kasvun ja muutoksen johtamista sekä viestintätaitoja. Lisäksi tarvitaan uudenlaista syvyyttä sekä moninaisuuden johtamista, kulttuurien tuntemusta ja globaalia ajattelua. Positiivinen, utelias ja muutosmyönteinen asenne ratkaisee.

Tulevaisuuden johtaja inspiroi ja tartuttaa tekemisen paloa.

Tulevaisuuden johtaja inspiroi ja tartuttaa tekemisen paloa. Hänen ominaisuuksiinsa kuuluvat mm. osaaminen, analyyttisyys, tasapainoisuus, energisyys, vuorovaikutus ja kansainvälisyys sekä rutiineista irrottautuminen ja joustavuus.

”Emme kaipaa työelämään itsensä loppuun polttavia, uupuneita ja epämotivoituneita ihmisiä, vaan tasapainoisia ja elämäänsä kokonaisvaltaisesti hallitsevia henkilöitä. Tasapaino syntyy siitä, että työtehtävät ovat hallittavissa, osaaminen kohdillaan ja priorisointi hallussa. Työpiikin tulee olla sopivan kokoinen ja mitoituksen oikea.”

Kumppanista tekijäksi

Salojärvi muistuttaa, etteivät henkilöstö- ja talousjohto ole toisiaan pois sulkevia asioita vaan kaksoisroolissa johtamisen suhteen. Henkilöstöjohdon roolin kehitys on kulkenut hallinnollisesta strategiseen kumppanuuteen ja seuraava askel on olla enemmän itse tekijä kuin kumppani tekemiselle.

”Talousjohdon rooli on kehittynyt vastaavaan suuntaan. Kummankin on ajateltava yhä enemmän koko organisaation etua ja johtamista, ei niinkään vain oman funktion näkökulmaa.”

”Perinteisesti talousjohto on edustanut tehokkuusnäkökulmaa ja henkilöstöjohto hyvinvointinäkökulmaa. Tällä erää vastakkainasettelujen aika alkaa olla ohi. Molempiin pitää panostaa samaan aikaan ja molemmat ruokkivat toisiaan. Tuottavuus ja hyvinvointi voivat yhdessä muodostaa positiivisen kierteen.”


Teksti: Sari Okko | Kuva: Asko Jääskeläinen

(Uusi Kaiku 03/2014)