Ennakointi auttaa varautumaan tulevaan

Emme tiedä mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Siitä huolimatta päätöksenteko suuntautuu lähes aina tulevaan. Jotta päätökset olisivat mahdollisimman oikeita, tarvitaan erilaisia apuvälineitä, joiden avulla tuntematonta pyritään hahmottamaan. Yksi tärkeimmistä on ennakointi, jossa trendimuutosten ja heikkojen signaalien avulla luodaan erilaisia skenaarioita siitä, mihin tulisi valmistautua.

Omana aikanamme digitalisaatio on ollut ehkä merkittävin muutoksen aiheuttaja. Se on sysännyt meidät murrokseen, jossa tapahtuu nopeita ja peruuttamattomia muutoksia, jotka vaikuttavat perustavanlaatuisesti omaan toimintaympäristöömme. Ennakoinnin avulla yritetään saada aikaa ja kykyä ottaa huomioon todennäköisiä muutoksia ja toimia niin, ettei muutos pääse yllättämään.

Ennakointi on osa aluekehitystä

Keski-Suomessa aloitettiin ennakointityö 2010-luvun alussa. Aloitteen tekijöinä olivat Keski-Suomen liitto ja ELY-keskus, mutta heti alkuvaiheessa mukaan lähtivät myös mm. Jyväskylän kaupunki, oppilaitokset ja yrittäjäjärjestöt sekä te-toimisto. Nähtiin, että ennakointi on välttämätöntä aluekehitystyön kannalta.

Ensimmäiset skenaariot saatiin tehtyä vuonna 2011. Vajaassa kymmenessä vuodessa ennakointityöstä on tullut vakiintunut toimintatapa. Mukaan on kaiken aikaa tullut uusia toimijoita. Ennakointityö on osoittautunut niin onnistuneeksi tavaksi hahmottaa erilaisia tulevaisuudessa tapahtuvia trendimuutoksia, että mukaan ovat tulleet myös mm. sairaanhoitopiiri, poliisi ja puolustusvoimat sekä järjestötoimijoita ja opiskelijajärjestöjä

Pirkko Melville pitää eri toimijoiden yhteistyötä tärkeimpänä ennakointityön saavutuksena.

– Meillä on vahva yhteinen halu vaikuttaa siihen, mikä Keski-Suomen kehitys tulevaisuudessa on, kiteyttää Jyväskylän kaupungin tutkimus- ja kehittämispäällikkö Pirkko Melville.

Maailman muutos on ollut nopeaa. Viime vuonna skenaariot päivitettiin, sillä kehitys oli jo ehtinyt vuonna 2011 tehtyjen skenaarioiden ohi. Ne olivat täyttäneet tehtävänsä. Moni niissä skenaarioissa ennakoitu asia oli toteutunut.

Uudet skenaariot ulottuvat vuoteen 2050 saakka.

Skenaarioilla kuvataan ulkopuolisen toimintaympäristön vaihtoehtoisia tulevaisuuksia, jotka rakentuvat tunnistettujen muutostekijöiden, trendien, nousevien ilmiöiden sekä erilaisten epävarmuustekijöiden ja niiden kehitysvaihtoehtojen pohjalta.

Keski-Suomeen muotoutui viisi skenaariota:

  1. Turvaton ja suojautuva yhteiskunta
  2. Yksilöiden maailmat
  3. Paikalliset arvoyhteisöt
  4. Tekoälyn, rahan ja idän dominanssi
  5. Kättä päälle -diplomatia.

Viisi eri skenaariota eivät kilpaile keskenään. Kyse ei siis ole siitä, että joku skenaario toteutuisi jotakin toista todennäköisemmin. Pikemminkin kyse on siitä, että eri skenaarioihin johtaa erilainen polku, joka syntyy siitä, millaiset asiat alkavat toteutua. Skenaariot sisältävät tekijän kannalta myönteisiä ja kielteisiä vaihtoehtoja. Tärkeää on, että kyse ei ole toiveista tai peloista, vaan kehityslinjat pohjautuvat erilaisiin tutkimuksista ja myös mediassa esiin nousevista teemoista. Sen vuoksi väittämät ovat usein myös keskenään ristiriitaisia. Skenaarioihin voi tutustua osoitteessa: www.keskisuomi.info

Muutoksia ei voi estää

Skenaariotyöskentelylle on tyypillistä, että niissä arvioidaan sellaisia kehitystrendejä, joita ei voida estää, vaan joihin on sopeuduttava. Kyse on siis pääasiassa maailmanlaajuisesta kehityksestä, joka tavalla tai toisella vaikuttaa omaan toimintaan.

Esimerkiksi Keski-Suomessa on pyritty ennakoinnin avulla löytämään asioita, jotka kannattaa ottaa huomioon, kun mietitään, miten Keski-Suomen kehitysedellytykset voidaan turvata. Skenaarioissa esille nousevat asiat auttavat tarttumaan riittävän varhaisessa vaiheessa asioihin, jotka ovat toteutumassa.

Skenaariot antavat perustan strategisille valinnoille.

Ennakointi antaa valmiuksia suunnata toimenpiteitä. Skenaariot antavat perustan strategisille valinnoille. Varautuminen voi olla positiivista tai negatiivista. Yhtäältä niiden pohjalta voi johtaa oman tekemisen strategisia valintoja ja näin hyödyntää todennäköisessä tulevaisuudessa tapahtuvaa kehitystä. Niiden perusteella voidaan aloittaa kehitys niillä alueilla, jotka tarjoavat mahdollisuuksia esimerkiksi uusille liiketoimille. Toisaalta skenaariot myös varoittavat uhkista, jotka tulee ottaa huomioon, että toimintaedellytykset myös tulevaisuudessa säilyvät.

Pirkko Melvillen mielestä tärkeintä on ollut se, että ennakointi on saattanut useat eri toimijat tiiviiseen yhteistyöhön keskenään, sillä yhteistyö on yksi tärkeä työkalu, kun halutaan rakentaa kestävää tulevaisuutta.

Tulevaisuusryhmä valmistelee

Eri organisaatioiden edustajista on Keski-Suomessa muodostettu tulevaisuusryhmä, jonka jäsenten tehtävänä on seurata skenaarioissa tunnistettuja muutostrendejä. Jokaisella skenaariolla on vähintään kaksi seuraajaa ja seuraajilla on yleensä useampia skenaarioita seurattavinaan. Tulevaisuusryhmä julkaisee kuukausikirjettä, joissa kerrotaan kevyesti analysoituna skenaarioseurannasta sekä nostetaan esiin mielenkiintoisia hiljaisia signaaleja asiantuntijapuheenvuoroin. Vuosittain järjestetään myös kaksi tulevaisuusfoorumia.

On mielenkiintoista seurata, mitkä trendit rupeavat vahvistumaan.

– On mielenkiintoista seurata, mitkä trendit rupeavat vahvistumaan. Tavoitteena on, että ennakointityö saadaan kiinteäksi osaksi eri organisaatioiden johtamista sekä kunta- ja aluekehittämistä, Melville sanoo.

Pirkko Melville toteaa, että monet nyt Keski-Suomen ja Jyväskylän kaupungin strategioista löytyvät asiat saavat vahvistusta ennakoinnista ja skenaarioiden esille nostamista kehityslinjoista. Tällaisia alueita ovat mm. biotalous ja resurssiviisaus, osaamistalous, digitalous, hyvinvointitalous ja maakunnan saavutettavuuteen liittyvät asiat.

– Meillä on käynnissä mm. vahvoja bio- ja kiertotalouden hankkeita,  uusiutuvan energian tuotannon ja käytön edistämistä, digitalisaatioon ja tekoälyyn liittyvää kehittämistä sekä monenlaisia hyvinvointihankkeita. Sanomattakin selvää lienee, että sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu tuovat lisäksi omat vahvat mausteensa tähän maakunnan tulevaisuuskeitokseen, Melville luettelee.

– Hyvin tärkeää on ollut näiden vuosien aikana tapahtunut yhteisöllisyyden kasvaminen. Olemme oppineet ymmärtämään, että yksin tekemällä olemme liian pieniä, mutta yhdessä voimme saada aikaan vaikuttavuutta, jolla voimme kestävällä tavalla rakentaa omaa tulevaisuuttamme, Melville sanoo.


Teksti: Heikki Hakala | Kuvat: Heikki Hakala ja Pixabay