Englanti on edelläkävijä julkisissa digipalveluissa

Näinä aikoina, kun brexit saa näyttämään Ison-Britannian lähinnä takapajulana, jonka kansalaiset eivät ymmärrä omaa parastaan, on todellinen yllätys, että Iso-Britannia etenee digikehityksen kärjessä, etenkin toimintatavoissaan. Portaali www.gov.uk on malli, josta eri puolilla maailmaa otetaan oppia. Ja mikä parasta, se on avoin palvelu, jota kannustetaan hyödyntämään myös Brittein saarten ulkopuolella. Ihan ilmaiseksi.

Portaali www.gov.uk on Englannin valtion hanke, joka käynnistyi vuonna 2010. Kaikki alkoi siitä, että muutama yksityisen puolen digiosaaja tuskastui siihen, että heidän mielestään valtio haaskaa järjettömästi rahaa heikkoihin verkkopalveluihin, tekeminen on puuhastelua, eivätkä valtion eri laitokset tiedä, eivätkä edes välitä tietää siitä, mitä toisaalla tehdään.

Nämä älypäät päättivät, että asialle pitää tehdä jotakin. Syntyi suunnitelma, jossa pyritään yhdenmukaistamaan valtion erilaisia verkkopalveluja käytettävyydeltään.

Palvelujen käytettävyys on parantunut ja säästöjä on syntynyt 4 miljardia euroa.

Jotta työtä päästäisiin tekemään ilman häiriöitä, tehtiin taustatyötä korkealla poliittisella tasolla, millä turvattiin tausta. Syntyi www.gov.uk, johon jo nyt on keskitetty merkittävä osa valtiollisia verkkopalveluja. Tämän ansiosta voitiin monien virastojen ja laitosten omat palvelut sulkea. Samaan aikaan, kun palvelujen käytettävyys on helpottunut ja ne löytyvät yhden domainin alta, syntyi myös säästöjä, arviolta 4 miljardia euroa.

Uusi toimintakulttuuri

Tuloksia syntyi, koska työskentely ei tapahtunut perinteisen julkisen sektorin byrokratian puitteissa, vaan hyödynnettiin digitaalisessa ympäristössä vallitsevaa tekemisen kulttuuria. Palveluja rakennetaan, testataan ja muutetaan nopeaan tahtiin. Tavoitteena on saada asioita liikkeelle ja hyödyntää myös käyttäjien antamaa palautetta. Palvelusta ei oikeastaan koskaan tule täysin valmista, sillä uusia versioita tulee kaiken aikaa, kuten digiympäristössä on tapana.

Yksi asia ratkaisi kaiken: otettiin kansalainen keskiöön. Palvelut haluttiin tehdä niin, että kuka tahansa digitaalisista taidoista riippumatta kykenee käyttämään niitä. Ymmärrettiin, että valtion tarkoitus on palvella kansalaisia. Kyse on todella isosta toimintakulttuurin muutoksesta. Se on se, mistä myös muualla maailmassa on haluttu käydä ottamassa oppia.

Täysin avoin malli

Toinen tärkeä oivallus oli se, että toimitaan avoimesti täysin avoimessa ja läpinäkyvässä ympäristössä. Se tarkoittaa myös sitä, että pohjalla on avoin lähdekoodi, joka sallii myös ulkopuolisten osallistua kehitystyöhön. Siitäkin on syntynyt valtavia säästöjä, että alustana ei käytetä jättiläismäisten amerikkalaisten yhtiöitten suljettuja järjestelmiä, joiden käytöstä tai käyttämättömyydestä maksetaan koko ajan valtavia korvauksia.

Saavutukset ovat kenen tahansa hyödynnettävissä – ilmaiseksi.

Government Digital Service (GDS) on nykyisin kuin valtava ohjelmistotalo, joka kuitenkin toimii täysin eri periaatteella kuin monikansalliset yritykset. Koska hankkeet on toteutettu verovaroilla, saavutukset ovat kenen tahansa hyödynnettävissä – ilmaiseksi. Vaikka verorahat ovat tulleet brittiveronmaksajilta, palvelua voidaan hyödyntää myös muissa maissa. On haluttu ylittää paitsi valtion eri sektorien väliset rajat, myös valtioiden rajat. On syntynyt OneTeamGov -verkosto (www.oneteamgov.uk), jossa on mukana jo mm. Kanada, Australia, USA, Chile, Norja ja Ruotsi. Suomi ei vielä ole liittynyt verkostoon, mutta lienee lähinnä ajan kysymys, koska näin tapahtuu.

On mielenkiintoista, että valtioiden välille syntyy tällainen verkosto samaan aikaan, kun käydään äärimmäisen tiukkoja neuvotteluja siitä, millaisin ehdoin Britannian ero EU:sta tapahtuu. Se kertoo digitaalisen verkoston epämuodollisuudesta, jonka on helppo ylittää erilaiset valtiolliset intressit. Kyse ei ole siis virallisesta monikansallisesta organisaatiosta, vaan lähinnä eri maissa eri rooleissa ja asemissa toimivista ihmisistä, jotka ymmärtävät, että jakamalla, yhdessä tekemällä ja toisiltaan oppimalla voidaan saavuttaa paljon enemmän kuin yksin nurkassa väkertämällä.

Avoimuus vaatii vaivannäköä

Verohallinnon palvelumuotoilija Janne Mattila on vuosien ajan seurannut GDS:n työtä. Viime kesänä hän osallistui Lontoossa konferenssiin, jossa julkismuotoilijat eri puolilta maailmaa jakoivat osaamispääomaansa keskenään. Sitä edelsi yhden päivän ”unconference”, jonka järjestäjänä oli OneTeamGov. Toimintamalli poikkesi melkoisesti perinteisestä konferenssista. Päivälle oli laadittu vain ohjelmarunko. Osallistujat valitsivat 75:stä työpajasta lyhyiden pitch-puheenvuorojen perusteella omasta mielestään kiinnostavimman. Työskenteleminen oli suunnitelmallista, mutta hyvin vuorovaikutteista. Janne Mattilakin toimi vapaaehtoisena fasilitaattorina koko päivän yhdessä tapahtuman työpajatiloista.

Janne Mattila on prehtynyt Englannin julkisen hallinnon verkkopalveluihin, jotka ovat mallina monelle muulle maalle maailmassa.

–  Siinä oppi tosi tehokkaasti asioita, Mattila kiittelee.

Verohallintoa pidetään Suomessa julkisen sektorin digitaalisten palvelujen edelläkävijänä.

– Verohallinnot ovat monissa maissa organisaatioita, jotka kulkevat kehityksen kärjessä. Tämä johtuu siitä, että verohallinnolla on resursseja tehdä kehitystyötä ja samaan aikaan on halua ja ymmärrystä toimia asiakaslähtöisesti, sillä se tuo myös taloudellisesti mitattavia tuloksia, Mattila sanoo.

Verohallinto sijaitsee Helsingin Vallilassa OP-ryhmän pääkonttorirakennuksessa. Mattila viittaa keskustelun aikana useaan otteeseen siihen, kuinka hyödyllistä verohallinnon kannalta on, että haluttaessa voi olla kontaktissa kollegoihin OP:ssa.

– Verohallinnon puolella meitä on muutama palvelumuotoilija, mutta OP-ryhmässä muotoilijoita on eri rooleissa noin viisikymmentä, ja sen lisäksi käytetään myös ulkopuolisia tekijöitä.  Se kuvastaa aika hyvin asennoitumista. Yksityisellä puolella asiakaslähtöisyys on välttämätöntä, mutta julkisella sektorilla sitä ei vielä ole täysin ymmärretty. Hyviä askeleita on otettu, mutta paljon on vielä tekemättä.

Mattilan mielestä gov.uk:n  kautta ja GDS:n tekemisen tavoista löytyy paljon hyviä esimerkkejä, joista Suomessa kannattaa ottaa opiksi. Heidän kehittämisen periaatteista (https://www.gov.uk/guidance/government-design-principles) näkyykin maailmalla useita ”kopioita”.

Kyse on loppujen lopuksi ymmärryksestä ja asenteesta. Ymmärretäänkö, että kaiken keskiössä on kansalainen ja se, miten voimme palvella häntä ja hänen tarpeitaan mahdollisimman hyvin. Vasta sen jälkeen voi alkaa kehitys oikeaan suuntaan. Siihen asti kyse on näpertelemisestä ja pikkuparannusten tekemisestä.

Toimiva malli on tarjolla, ilmaiseksi. Kyse on vain siitä, halutaanko se ottaa käyttöön.


Teksti: Heikki Hakala | Kuvat: Pixabay ja Heikki Hakala